IRC-Galleria

...hassua miten niin pienestä asiasta voi tulla hyvä mieli....

Kaivoin tuossa joulukoristeita esille ja löysin joulukuvaelman hahmot jotka muistaakseni oon ostanut pari vuotta sitten jostain messuilta... Ne on tosi kauniit ja suloiset ja muistan kun näin ne ensimmäisen kerran, tiesin että mun on pakko saada ne. Varovasti avasin laatikon, missä ne oli ja yksitellen otin ne kääreistä ja ihastelin niitä. Muistin sen tunteen, kun suunnittelin tekeväni niistä täydellisen asetelman, joka muistuttaisi joulun sanomasta. Pieni talli taustalle, olkia, kiviä...

Vien ne huomenna töihin ja demonstroin niillä lapsille joulun tarinan.

Tuleva joulu on taas erilainen. Uskon, että siitä tulee hyvä, lämmin, hellä. Koko vuosi on ollut täynnä tapahtumia...järkytystä, surua, iloa, tuskaa, hämmästystä, riemua, intohimoa, vauhdikkaita seikkailuja, onnistumisia, epäuskoa... Elämää. Jätän vuoden taakseni muistoihin paitsi opin, myös kasvun ja nöyrtymisen paikkana. Unohtamatta kuitenkaan sitä rohkeutta, jonka sain kerättyä suuria päätöksiä varten. Paljon on tapahtunut ja paljon on vielä edessä. Nyt on hyvä aika hieman hiljentyä (edes ihan pieneksi hetkeksi ;) ja kiittää kuluneesta vuodesta, kaikkinensa. Kaikella on tarkoituksensa.

Viikonloppuna alkaa jouluisen tunnelman luominen kotiin. Aion myös järjestää aikaa nauttia joulun odotuksesta ja joulun olosta. Ei aina tarvitse hoppuilla.

Nyt varsinkaan kun gradu on menossa tarkastukseen. :) (siinä se tämän hetkisen elämän suuren suuri ilo ja helpotus :D )

Ei voi mitään, hymyilyttää vaan... Vaikka kaaduin tänään kolme kertaa ja ensimmäisellä kerralla lohkesi kynsi ja toisella kerralla kivojen housujen polveen tuli reikä. Vaikka sen jälkeen vielä tiputin kassin täynnä espanjan kirjoja varpailleni. Vaikka en nukkunut viime yönä kuin kolme tuntia.

Tuntuu, että tämä hymy ei hyydy kovinkaan helposti!

Meikätyttö pärjää, uskokaa tai älkää! :)