IRC-Galleria

Mulla on uus naapuri, joka hengaa tuossa mun tietsahuoneen ikkunalaudalla aika usein. Se tykkää mun kissoista ja tekee tuttavuutta niiden kaa. Yllätin sen rysän päältä tuuletusräppänältä ku tulin pyykkituvasta. Pojat oli ihan tohkeissaan siitä. Taidan nimetä sen Reiskaksi.

Olipahan tuju herätys.... Tämä sitten ON happoista settiä jopa mulle itelleni, eikä mitään normiunia mitä näen. Seuraava ei mitenkään kuvasta tai peilaa poliittisia tai kasvatuksellisia näkemyksiäni, ainakaan en halua niitä tämän pohjalta alkaa edes etäisesti määrittelemään.

Näin unta, että taaplasin Kokkolan, Kaustisen ja Tampereen sekoituksesta muodostuvassa kaupungissa. Metso-kirjaston parvelta portaita alas laskeutuessani menin tokaisemaan ääneen, että Timo T.A. Mikkosen muijalla on paskat mielipiteet ja naurettava asenne. Oltiin sitä jo siinä hyvän aikaa Ukkoslapsen kanssa sivummalta seurailtu kun aulasta kuului mökää kesken meidän kahvittelu- ja juoruilutuokion. Valitettavasti ko. rouva kuuli tämän kun siinä edellä se käveli ja yritti keriä neulottua kirjavaa käärmettä(what!?) portaita pitkin mukaansa ulos ovesta. Olin vaan sitonu sen käärmeen hännän jo kiinni porraskaiteen puuhun, mistä nousi tosi iso haloo kun sabotoin hänen täydellistä maailmaansa. Risto soitti mulle hyppynarulankapuhelimella (oikeesti, pistin hyppynarun kahvat korviini ja sieltä tuli telekommunikaatio läpi) ja oli vihainen kun julkisella paikalla teen tuollasta, käski lopettaa heti. Ukkoslapsi yritti selvittää hyppynarujen vyyhtiä, että mikä se oli hänen narunsa kun piti Jääkarhulle kans soittaa. Tilanteesta päästiin jotenkin silmien pyöräyttelyllä ja 'joo sori' heitoilla, mutta tämä hurahtanut pariskunta lähti seuraamaan mua kaupungilla ja toitottivat siinä samalla mielipiteitään ja periaatteitaan isoon ääneen. Tarkoituksena oli jo järjenvastainen, mutta suurieleinen 'kun minä nyt huudan niin saatan ehkä vihjata, että sinun pitäisi kuunnella ja ottaa tästä nyt nöyrästi opiksesi heti!'. Varjostivat perkeleet ja kävivät hiillostaviksi, huiskin muijaa jollain töpselin pätkällä silmille ohimennen kuin lehmä kärpäsiä hännällään, mutta Mikkonen suuttui ja löi, hajotti mun lasini perhana. Nostin tietenkin ison metelin, mutta molemmat hyökkäs kimppuun ja jouduin tappelemaan ja huutamaan kurkkusuorana apua.

Havahduin kun puristin kynsillä keskeltä Dumlen selästä kiinni. Se oli ainoa vapaa käsi ja yritin vetää sillä itseni pois tilanteesa. Että sellaset liskot tänäyönä...

täällä ollaan!

Tultiin jeesiin Upponallea muutossa, mutta ku päästiin perille asti kamat oli jo roudattu. Vähä notta hö, enkö päässykään roudaamaan. Olin henkisesti valmistautunut julmettuun roudaukseen kun viimeviikonloppuna muutettiin kaveripariskunta Tampereen puolella ja sitä kantamista tosiaan riitti kun kyseessä oli lapsiperhe (terkkui spyroxille ja Sannalle <3). Sain melkeen yliannostuksen pinkkiä ku purin pikkuneidin vaatepussin, jollain on prinsessavaihe. x) Portaita tuli mentyä ylösalas kerroksesta kolme eteiseen jotain tuhatneljä kertaa ja vieläki tuntuu pohkeissa ku ois purtu palat pois. Ei tartte mitään kuntosaleja. Isoimmat huonekalut roudas Spyrre ja Dumle, mutta me muijat vietiin jokusen kymmentä laatikkoa käsipelillä alas. Pehmeät pussit pyöri pitkin portaita ja naapurit sai väistellä. xD

Ny sitte kokataan porukalla, kämppä on aika magee ja mäki haluan ison oman talon. Se tulee kyllä oleen hirsitalo sitte joskus. Näin muita yleisiä asioita, riemuitsin eilen ku kävin puntarissa ja painan 55kg. \o/ Viimeisimmässä lääkärintodistuksessa on kyllä 62kg mutta se oli äkkinäinen arvio ja vähän yläkanttiin. :P Vielä ku timmiinnytän itteni rantakuntoon, tarkotus ois kyetä kulkeen kesällä bikineissä ilman, että vattakumpu häirittee itteään. Tai mitä väliä vaikka ois kumpua, mutta mä haluun mun lihakset takasin! Olis samassa kunnossa ku töissä ollessa. Oi, entinen työkaveriki tuli vastaan tänään marketin pihassa. Oli kiva kuulla uutisia ja kuulumisia sieltäki, pieni lälläti kans, ettei oltu [Mmuikkun]n kaa ainoat irtisanotut. Hähä.

Kuumeessa. Viimeksi lukemat oli 38,91... Jej....

EDIT

Nyt alkaa laskea. 38 pari tuntia sitten, mitataas uudelleen... *hengailua* ...38,14. No, parempi ku aikasemmin silti. Ryittää vielä, yskänlääkettä ei ole eikä tähän aikaan saa niin salmari on auttanu vähäsen. Nyt takas nukkuun ja tsekkais millanen olo huomenna on.

Katsastus kirkkaasti läpi!
Ainoaksi merkinnäksi jäi vilkun piällys ja siitäki sai armon katsastajalta ku totesin työvälineiden olevan työmatkalla. En siis löytäny SuperAttackia mistään ja päättelin sen olevan Dumlen taskussa. Sikaflexiä ois, muttei tarvittavaa välineistöä pusertaa kyseinen aine ulos tuubistaan hallitusti. Yksi aikaisempi merkintä putos pois jutustelulla, jonka päätteeksi totesin 'ai se on niin helppo korjata!' eli surautetaanpa se yksi ruuvi vähän kireämmälle kun on paineilmapöristin taas käden ulottuvilla. Ähähä, sen jopa mäkin osaan tehä kämmäämättä.

Ny on muutenki tavallaan vähän parempaan päin. Psyykkautuminen on auttanu sen verran, etten tunne enää syyllisyyttä olemassaolostani ja hyväksyn jo osittain, ettei joilleki asioille mahda mitään jos ne eivät ota taipuakseen tahtoon. Verenpaine on ollut sen verran korkea, etten oikeen tykkäis hankkia uutta yritelmää päästä hengestäni töiden takia. Piti nähä mittari ite ni usko taas. Täytyy varmaa ryhtyä joksikin feng shui-puutarhuriksi, mutta päätyisin kuitenki rakentaan vuoristoradan jonku takapihalle kivistä ja bambukepeistä. Tekis mieli hommata joku kasvi tänne, vaikka olen aika varma, että pojat tuhoaa sen viikossa.

Tänään aion olla luvalla laiska, tehä vaan sen mitä tuntuu ja omalla tahdilla, ehkä jopa katsoa leffan ja jos hurjaksi rupean niin tiskata. Tänään tasataan verenpaine niihin lukemiin missä sen kuulus normaali-ihmisellä olevan. Huomenna voi taas höökätä töitten perässä.

Välillä tulee ikäviä yllätyksiä. Joskus niitä on vain useampi samana päivänä niin pistää suututtamaan vähän eri tavalla. Että joo.. Menipä mun viikonloppuni pilalle.

[tilanne ohi]

Virastot hoidettu. Ny sitte vaan ootellaan ja tuijotetaan seinää sillä välin. Ei ny taaskaan mene yhtään mikään kuten pitäs.

Gh. Taas niitä hetkiä kun ahdistaa niin, että naama irtoo. Töiden kaa takkuaa, naapuri on perseestä, mustasukkaisuutta ilmassa ja kämppä kaaoksen jäljiltä. Stressiä, joo. Oireena väsymys ja viitsimättömyys, en saa oikeen mitään aikaan kotona. Tästä seuraa sitten luonnostaan lisää ahdistusta. Jos jokin asia on kunnossa niin kisupojat on olleet ihan ihimisittäin ja kiltisti.

Sunnuntaina käytyyn softaamassa, se hellitti vähän hermoja ja rentoutti. Stefun c-mag kiinni gekkoon ja miljoona kuulaa sisään. Kerran piti käydä täyttämässä koko päivän aikana. Oli hienoa rallattaa kerranki meneen ihan anteliaasti, mutta sitäpä varten tuollaset lippaat on. Tahdon itellekki, mutta vasta kun on oikeesti rahaa laittaa. Useamman hyvän pudotuksen sain, viimeisessä rundissa oltiin Stefun kaa kahestaan viimeiset punaiset hyökkäämässä takakylään ja ottaas duelia Kimiä ja yhtä toista vastaan. Oma pelityyli on muuttunut aika radikaalisti puolen vuoden aikana, nykyään tulee mentyä paljon aggressiivisemmin ja nopeammin, mikä on vaan hyvä.

Sain lentosuukon. <3

Kuumeessa, flunssa päällä ja aivan tokkurassa. Ajatus ei oikeen kulje. Enkä varmaan ota pipoa pois päästä. Naamaan ei satu niin paljon ku vois sattua, mutta silmät on senki eestä kipeet. Taidan vaan ryömiä takas peiton alle ja pysyä siellä. Jostain syystä tekee hirveesti mieli lämmintä kaakaota. Maitoa vaan ei ole. Sunnuntaihin mennessä pitäs olla terveenä.