IRC-Galleria

Morjens. Tänään on huhtikuun 20. ja Adolf Hitler viettää 120-vuotissyntymäpäiviään. Brasiliassa palmun alla mukavasti lekotellen ja Jägermeisterista tehtyä Pina Coladaa siemaillen siellä Aatu synttäreitään viettää niin. Suoritin tänään jokakeväistä tiskausoperaatiota kun havahduin jälleen yhteen mielenkiintoiseen yhteiskunnalliseen epäkohtaan. Mielenkiintoiseen omasta mielestäni, fataalin ikävystyttävään muiden mielestä. Siitä huolimatta. Astiakaappini tonkiminen olisi varmasti kuolemaksi jokaiselle joka sinne tohtii mennä kouriaan tunkemaan. Ja ellei nyt ihan kuolemaksi niin ainakin pysyväksi traumaksi joka aiheuttaisi myöhemmällä iällä vakavia dissosiatiivisia häiriöitä. Olen tottunut aina tekemään asiat juuri päinvastoin yleistä normia. Miksikö? Just for the heck of it. Vain kuolleet kalat uivat myötävirtaan ja ruhjoutuvat läpi tasapaksuisuuden vesivoimalaitoksen turbiineista. Kuitenkin (alus)astiakaappini on pullollaan ties mitä Teemaa sekä muita vanhustenhoitolaitosten käyttöön tarkoitettuja kippoja ja kappoja. Ihminenhän ei elä pelkästä leivästä, hän tarvitsee myös astioita. Mutta pitääkö aina kun on syntymäpäivä, kihlajaiset, kissanristiäiset tai hautajaiset niin ostaa lahjaksi sitä samaa vanhaa Teemaa? On Teema-kuppeja, on Teema-lautasia, on Teema-leikkuulautoja, on Teema-moottorisahoja, on Teema-paksusuoliavanteita ja niin edelleen. Vaadin personaallisuutta tähän touhuun. Miksi ihmeessä haluaisin edes lahjoituksena kirkkaanvärisiä, epäkäytännöllisiä ja ylihintaisia sylkykuppeja joita löytyy joka ikisen suomalaisen tusinauunon kodista pilvin pimein. Tästä eteenpäin aion lähettää kaikki lahjaksi saamani Teema-astiat kehitysmaihin nälkää näkeville lapsille. Ei niille kyllä ole mitään mitä niihin laittaisi paitsi hiekkaa mutta entäs sitten. Voivat käyttää niitä vaikka lepakoiden metsästämiseen. Ravintoloista kähveltämissäni saostuneissa muovituopeissa ja pizzerioista "lainaamissani" lohjenneissa savilautasissa on paljon enemmän menoa ja meininkiä. Duunipaikoilta löytyy varmasti kahvikuppeja ja ei kylän kulmasnagari siihen kaadu jos muutaman haarukan pistää povitaskuun sateisen päivän varalle. Sellaista tänään! Ja hyvää huhtikuun kahettakymmenettä! Mor.

Tänään kuunneltua:

Miosis - Benandanti