IRC-Galleria

En ole lukenut mitään tänä vuonna. No, melkein mitään, olen hiljalleen edennyt Dalai Laman Ancient Wisdom, Modern Worldissa. Ja nyt kun en kerran unta saanut luen taas, A. C. Clarkea, esimerkkinä siitä mitä scifin pitäisi olla. Aion kirjoittaa scifinovellin erääseen kilpailuun enkä oikein keksinyt tapaa aloittaa. Enkä ole tainnut aiemmin kiinnittää huomiota siihen miten ajankulu novellissa esitetään joten sitäkin oli ilo tutkia.

Viisaus on suurta, ja rakkaus ja huoli. Viisaus on tallennettavissa ja kopioitavissa. Suurimmat idolini ovat juuri Dalai-setä ja herra Clarke.

Hieman vapaamuotoisemmin raapustaen mulle kuuluu kai hyvää. Matikan toinen välikoe 20/24 ja silleen, elämä mukavaa.

Nimittäin matematiikan toisessa välikokeessa kyseltävien totuuksien hetki. Enköhän lue tässä vielä pitkään, piti pitää taukoa kun nuo malliratkaisut ovat melkein mutta ei täysin erilaisia kuin omat yritelmäni. Ällistää päästä.

Mitähän mulle kuuluu? Oon aika kylmästi vaan laskenut, joten ihan hyvää kai. Sain vanhemmilta kellon joka näyttää ajan lisäksi suunnan ja korkeuden. Sitä pitää päästä testaamaan vuoristo-olosuhteisiin mahdollisimman pian. Ja näyttivät Teneriffankuvia, hienoa oli siellä. Detached from emotion, I would say. En edes keksi kirjoittaa mitään tunteellista. Paitsi että moni ystävä tosi rakas.

Olin tänään nimittäin Polluxin tähtiretkellä. Oli ilo löytää omalla putkella hienouksia, seurata muiden guruilua ja kysellä mikä ois taivaan toiseksi helpoin kohde. Sen löydettyäni kysyin tietysti kolmanneksi helpointa ja niin edelleen :). Järjestyksessä: Seulaset, Orionin sumu, Misam, M37.. Omalla putkella tuli nähtyä myös Saturnus ja sen kuut Titan ja Rhea, ja Andromeda, joka jäi pelkäksi läntiksi. M81 ja M82 jäivät löytymättä vaikka yritys oli kovahko. Polluxin isommalla putkella näkyi M43 ja rengassumu, joista jälkimmäinen jäi kyllä melkein uskon varaan.

Niin tosiaan, Porkkalanniemellä oltiin. Yllättävän hyvä paikka yllättävän lähellä. Retki noin 19:00 - 00:30, josta perillä huomattavasti lyhyempi aika.

In other news, luissa ja ytimissä on yhä kylmä ja hoitokissa on natustanut mun bambuani, joka ihme kyllä elää yhä. Ihme se on tosin mun, ei kissan, takia.

Oon sit kurkusta kipeä. Toinen flunssa tänä vuonna. No, hyvä jäädä kotiin potemaan ja tehdä vaikka kaikkea sitä mitä on halunnut muttei ehtinyt. Musisointia, joo. Kannatan. Ja katsomaan Lostia, kun on tuo ensimmäinen esityskausi dvd:llä =). Pahus, se uhkaa minkään muun tekemistä pahasti..

Yhä vaan näen unia siitä yhdestä tytöstä.

Matkustus ois hurjan hauskaa. Vanhemmat lähtee kohta Teneriffalle viikoksi, mä voisin varsin mielelläni lähteä mukaan ja kiivetä sen tulivuoren rannalta lähtien itse. Olisi erilainen "aurinkomatka" :). Majoitus tulisi vanhempien kautta helposti, mutta lentoliput ovat aikamoisen kalliita. Katsotaan josko jotain äkkilähtöä saisi halvalla.

Mä haluan että joku ois mulle se oikea.

Tulinpa ensimmäistä kertaa elämässäni silittäneeksi lakanan. Se on nyt ihan suora ja sileä, jotta kunnianarvoisa vieras Nepalista voi jokseenkin hienostuneesti nukkua mun sohvalla. Pesaisin jopa lattiaa hiukan. Vastaavasti olin sit tosi myöhään töissä. Ikkuna on vielä valoisan aikaan likainen ja vessassa on pari pesukohdetta kuten lavuaari.

Jotain pitäisi sanoa. Juu, eka matikankoe tänä keväänä meni ns. putkeen. Tai ainakin näin ois aihetta luulla. En yhäkään muistanut ulkoa integrointeja joten Simpson sai töitä niissäkin tehtävissä joissa sitä ei kysytty =). Silti, ekan kokeen perusteella on kaikki mahdollisuudet vaikka johonkin ihka oikeaan arvosanaan eikä ainoastaan läpipääsyyn! Jee.

Mun pitäisi olla jo nukkumassa koska huomenna on irkkutanssitunti tosi aikaisin. Puoli yhdeltä siis. Ja siistiä pitäisi olla, majoitan Nepalista tulevaa ihmisoikeusaktivistia satunnaisesta ajankohdasta lähtien. Toivottavasti tiedän pian kuinka pian.

Livet taas, no, tässähän se. Omalla painollaan. Palasina. Onneksi moni pala on kaunis. Yhteenkin voisivat sopia.

Jaha, mut haastettiin listaamaan viisi omituista tapaa Ankun toimesta :). Siihen liittyi semmoinen kiertokirjemäinen systeemi josta kieltäydyn, mutta oudot tavat ovat kyllä hauskaa. Jos keksisin itsestäni sellaisia..

1. Tarkistelen jatkuvasti, erityisesti aina kun nousen seisomaan istuttuani jonkin aikaa, että kaikki on mukana. Siis avain, lompsa ja kännykkä. Ja että sepalus on kiinni.

2. Raavin hampaitani millä milloinkin jos ne tuntuvat likaisilta.

3. Hyppelen ympäriinsä. Ja joskus kääntyessä pyörähdän toiseen suuntaan. Ja loikin aina seepraylitysten viivoja pitkin.

4. Laulan kaikkea mukana, ja yleensä tahallaan korkealta. Sekasaunaryhmälaulannassa laulan yleensä samalta korkeudelta kuin naiset.

5. Kannan usein kannettavaa tietokonetta, kirjoituslehtiötä ja paria kirjaa mukana vaikken juuri koskaan tarvitse niitä. Eihän muutama lisäkilo selässä edes tunnu missään, eihän?

Eilen oli mainiot bileet. Tai, oikeastaan jatkuivat kolmeen asti tätäkin päivää. Tänään sitten tuli vain istuttua koneella - paitsi että taivaalle piti päästä tähyämään.

Ensin tuli meili jonka mukaan Ursan tornilla olisi Polluxin porukkaa katsomassa kirkkaita kohteita yhdeksältä. Päätin jo lähteä, kunnes unohduin koneelle tekemään jotain muuta ja kello oli kymmenen. Nostin oman putkeni parvekkeelle jäähtymään jottei kirkas yö menisi ihan hukkaan - Kuun ja Marsin pitäisi näkyä Helsingissäkin jotenkuten. Sitten unohduin taas koneelle kunnes Kuu ja Mars olivat ehtineet pyyhältää pois näkyvistä - ainakin parvekkeelta katsoen, muualle en jaksanut tuota putkea raahata.

No, tähtäsin sitten vain johonkin kirkkaaseen pisteeseen joka oli mukavassa suunnassa katsottavaksi 30x-suurennoksella. Tarkennus melkein kohdallaan, ilma aika rauhatonta.. Ja sitten olikin onnen vuoro! Eikös siinä Saturnus itse renkaineen! Äkkiä Barlow väliin ja uudempi vilkaisu! Kovaa väreilyä ja suuren osan aikaa ihan suttua, mutta siellä täällä oli ihan tarkkoja sekunteja. Olin erottavinani jopa renkaiden varjon tai jonkin muun "vaakasuoran" yksityiskohdan Saturnuksen pinnalta. Aika iloinen ylläri!

Katselin vähän sinnetänne. Oli hauskaa nähdä hirveästi himmeitä tähtiä vaikkei siinä mitään erikoista olekaan. Ja Capella, joka tuikki niin että se näytti vain tähtisaderenkaalta.

Pahusvie! Nythän mä vasta hoksasin että M44 on ihan Saturnuksen vieressä. Katsotaanpa jos näkisin siitä häivähdyksen.. Ei ehkä erityistä toivoa näin Helsingissä.

---

Edit: M44 tosiaan löytyi siitä ihan Saturnuksen vierestä - 30x:llä ne olisi saanut samaan kuvaan! M67, jota myös yritin tähytä, jäi löytymättä. Se ei ollutkaan minkään helpon lähellä ja oli pari magnitudia himmeämpi. Ei hyvä tällä valosaastemäärällä.

Note to self: ainakin näissä olosuhteissa Bangkokista ostamani 8x21 taskuputki on täysin hyödytön. Paljain silmin näkyy ihan yhtä monta tähteä.