IRC-Galleria

-- http://www.intelligentdesign.fi/

> 1. Suunnittelun havaitseminen
> Jos maailma tai jokin sen osa on älykkäästi suunniteltu, miten voisimme tietää sen? Onko
> luotettavia menetelmiä suunnittelun havaitsemiseksi olemassa? Mitä ne ovat? Onko sellaisia
> menetelmiä käytetty oikeustieteissä, arkeologiassa, tietoturva-analyyseissä? Voisivatko ne
> mahdollisesti havaita suunnittelua biologisissa järjestelmissä?

Jos olisi mahdollista tietää varmasti ettei maailma tai jokin sen osa voisi millään muulla tavalla tulla havaitunlaiseksi, suunnittelun voisi päätellä. Muuten, en ole vieläkään kuullut suunnitteluhypoteesista johdettuja ennustuksia. En usko että niitä voi olla.


> 2. SETIn merkitys
> Maan ulkopuolisen älyn etsintä (SETI) on tieteellinen tutkimusohjelma, joka etsii merkkejä
> epäinhimillisestä älykkyydestä kaukaisesta avaruudesta. Pitäisikö biologien vastaavasti etsiä
> merkkejä älystä biologisissa järjestelmissä? Miksi tai miksi ei?

SETI etsii keinotekoisia signaaleja luonnollisten signaalien joukosta. Taivaankappaleet eivät ymmärtääksemme ole eläviä olentoja vaan luonnonlakien säätelemiä ja jokseenkin yksinkertaisia. On mahdollista havaita signaali jota mitä todennäköisimmin mikään luonnollinen prosessi ei ole voinut saada aikaan.
Luontoa tutkiessa suunnittelun jäljet pitäisi jotenkin tunnistaa evoluution jälkien keskeltä, ja koska evoluutio on astetta tarkoituksellisempaa kuin tähden ydinreaktio, homma on saman verran toivottomampaa. On mahdollista keksiä signaali joka ei ole voinut syntyä tähdessä ydinreaktiossa mutta on ainakin paljon vaikeampaa keksiä eläin joka ei olisi voinut syntyä jonkinlaisen evoluution seurauksena.


> 3. Biologian informaatio-ongelma
> Mikä selittää informaatio-rikkaiden rakenteiden alkuperän biologisissa järjestelmissä?
> Voivatko biologiset järjestelmät paljastaa informatiivisia rakenteita, joita luonnonvalinta ja
> muut materiaaliset mekanismit eivät kykene riittävästi selittämään? Miltä sellaiset rakenteet
> näyttäisivät?

En ole varma ymmärränkö kysymystä. Informaation säilömisestä on selvästi etua evoluutiossa, siihen viittaa mm. tähänastinen AI- (tai artificial life-) tutkimus. Voisi myös sanoa että lisääntyminen oleellisesti vaatii informaatiota. Elämä muuttaa luonnollisesti energiaa informaatioksi.


> 4. Molekyylikoneet
> Voitko mainita esimerkkejä solun rakenteista, jotka muistuttavat ihmisen suunnittelemia
> koneita? Vetääkö näiden molekyylikoneiden kompleksisuus vertoja ihmisen tekemille
> koneille? Onko olemassa mitään luotettavaa näyttöä sille, että ainoastaan todellinen
> suunnittelu olisi voinut synnyttää sellaiset koneet?

Näiden koneiden kompleksisuus on käsittääkseni alhaisempaa tasoa kuin ihmisten suunnittelemat koneet. Ei ole olemassa luotettavaa näyttöä suunnittelusta (sehän vaatisi että osoitettaisiin niiden kehittymisen ilman suunnittelua mahdottomaksi).


> 5. Palautumaton monimutkaisuus
> Onko olemassa monimutkaisia biologisia järjestelmiä joiden osat ovat kaikki järjestelmän
> toimintojen suorittamiselle välttämättömiä? Jos on, ovatko sellaiset ”redusoimattomasti
> kompleksiset” järjestelmät todiste älykkäästä suunnittelusta? Jos eivät, miksi eivät?

Eivät ole, koska järjestelmän osat ovat voineet kehittyä yhdessä, toisiinsa sopiviksi ja toisilleen välttämättömiksi evoluution saatossa.


> 6. Kierrätettävät osat
> Suunnittelevat ihmiset uudelleenkäyttävät hyvin toimivia malleja [designiä]. Eliöt vastaavasti
> kierrättävät hyvin toimivia rakenteita (esimerkiksi kamera-silmä). Onko tämä
> todistusaineistoa yhteiselle polveutumiselle, evolutiiviselle konvergenssille [”lähenemiselle”],
> yhteiselle suunnittelulle, vaiko näiden yhdistelmälle? Kuinka päätämme näiden vaihtoehtojen
> välillä?

Varma päättäminen näiden välillä vaikuttaa mahdottomalta. Tosin jos hyvin erilaisista eläimistä löytyisi täsmälleen samanlainen elin, se voisi kertoa suunnittelusta, ja jos elimet ovat keskimäärin samanlaisempia geneettisesti läheisempien sukulaisten kesken, se voisi viitata evoluutioon.


> 7. Takaisinmallinnus
> Yritettäessä ymmärtää biologisia järjestelmiä molekyylibiologien tarvitsee ”takaisinmallintaa”
> niitä. Toisin sanoen he aloittavat toiminnallisista biologisista järjestelmistä, ja sitten
> käyttävät tietämystään insinööritieteistä [suunnittelusta/tekniikasta] sen määrittelemiseen,
> miten järjestelmät olisi voitu suunnitella ja rakentaa. Onko tämä evidenssiä siitä, että
> järjestelmät ovat olleet aluksi suunniteltuja?

Ei ole. Se että voidaan rakentaa päättelyketju joka johtaa tulokseen A ei ole evidenssiä siitä että juuri tällainen ketju on luonnossakin johtanut tulokseen A. Tämähän olisi juuri sitä päättelyä josta kreationistit tiedemiehiä kritisoivat!


> 8. Ennusteet
> Tekeekä älykkään suunnitelman teoria ja uusdarwinistinen teoria eri ennusteita? Pohdi
> esimerkiksi roska-DNA:ta. Kumpi näistä kahdesta teoriasta pitäisi ajatusta, että laaja alue
> DNA:sta on roskaa todennäköisempänä? Kumpi teoria todennäköisemmin etsii tuntematonta
> käyttöä hyödyttömiltä näyttäville biologisille rakenteille?

Minusta ajatus että suunnittelija laittaisi DNA:han turhaa on paljon epätodennäköisempi kuin että se olisi päätynyt sinne "jäänteenä" jostakin. Lisäksi roska-DNA:n "roskaisuutta" ei ole käsittääkseni osoitettu - siis todettu ettei niiden osien vaihtamisella täysin toisiksi olisi vaikutusta - vaan niille vain ei ole keksitty tarkoitusta.


> 9. Todisteiden seuraaminen
> Mikä todistusaineisto vakuuttaisi sinut siitä, että älykäs suunnittelua on totta ja
> uusdarwinismi on paikkansapitämätöntä. Voiko sellaista todistusaineistoa olla edes
> olemassa? Miltä se näyttäisi? Jos sellaista todistusaineistoa ei ole olemassa, tai ei edes
> [katsota] voi[van] olla olemassa, miten uusdarwinismi voi olla testattavissa oleva tieteellinen
> teoria?

Jotta vakuuttuisin suunnittelun todellisuudesta, minun pitäisi tavata suunnittelija ja nähdä piirrustuksia ja prototyyppejä ;-). En ole ihan varma mitä kirjoittaja tarkalleen tarkoittaa uusdarwinismilla joten en spekuloi sen paikkansapitämättömäksi osoittamisesta. Luonnonvalinta sinänsä on havaittu ilmiö.

Uusdarwinismi ennustaa havaittavia ilmiöitä. Sitä ei voi kumota ellei ko. ilmiöt lakkaa yht'äkkiä esiintymästä. Evoluutioteoria on siis jotakin jota voi lähinnä laajentaa, ei kumota. Vrt. Newtonin lait.


> 10. Suunnittelijan tunnistaminen
> Voimmeko määrittää, onko kohde suunniteltu tietämättä mitään sen suunnittelijasta? Jos
> tunnistamaton äly oli vastuussa biologisten järjestelmien suunnittelemisesta, kuinka
> voisimme tietää sen?

Emme voi määrittää sellaista.