IRC-Galleria

Jos luet tätä, jos silmäsi liikkuvat juuri tällä hetkellä näiden sanojen yli, ole kiltti ja kirjota kommentti, jossa on muisto susta ja musta, vaikka emme edes puhuis usein. Se voi olla ihan mitä tahansa haluat - hyvää tai huonoa. Kun olet tehnyt tämän, laita tämä omaan päiväkirjaasi ja ylläty (tai kauhistu) siitä, mitä ihmiset muistavatkaan susta.

Minut haastoi soulis....prkl..

TEHTÄVÄNANTO: paljastan viisi omituista tapaani/piirrettäni. Tämän jälkeen valitsen seuraavat viisi ihmistä, jotka haastan tekemään saman perästä (paljastamaan viisi outoa tapaansa omaan päiväkirjaansa). Heidän tulee myös kirjoittaa nämä säännöt merkintäänsä. Linkitän haastamani ihmiset tämän merkinnän loppuun ja käyn ilmoittamassa heidän kommenttilaatikkoihinsa haasteesta ja tästä merkinnästä. :>

(tosi asiassahan minulla ei ole MITÄÄN outoja piirteitä)

1. Kulutan suihkussa, hyvinkin usein, helposti jopa tunnin!! Paikkani rentoutua ja meditoida. Suihkussa onnistuu kaikista lähimmäksi päästä hetkeksi eroon ympäröivästä maailmasta. Vedenkohinan alla on saavuttamattomissa. :)

2. Teen lempi TV-sarjoilleni jatkoa päässäni...jatkuvasti..Kaitpa sitä voi fantasioinniksikin kutsua mutta enempi se nyt on tarinoiden hahmottelua..Hahmot vaan ovat lainattuja. Mutta se outous piileekin siinä että minulla ne pyörivät mielessä lakkaamatta..ellen siis joudu keskittymään johonkin oleelliseen.. :)

3. Joskus minusta on hauska tarkkailla kaupungilla kävellessäni vastaan tulevia ihmisiä ja miettiä mistä he ovat tulossa ja koettaa arvata minen he ovat menossa,mitä "ryhmää" he edustavat,mitä ammattikuntaa,ja koettaa jopa arvuutella mitä he mahtaisivat mielessään miettiä. Havainnointi on kivaa! Kokeilkaa.. ;)

4. Alkaa omituisuudet loppua......hmmm....Pidetäänkö äidinvaistojen heräämistä omien kissojeni kohdalla omituisena...kyllä varmaan. =)

5. Viimeisenä muttei todellakaan vähäisimpänä on kaksosille (horoskoopiltaan) tyypillinen luonteenpiirre....Ailahtelevaisuus...Tunnin ensimmäisellä puolikkaalla saatan innosta puhisten höpistä miten aion nyt muuttaa elämäni ja lähteä vaikka siltä seisomalta lentokentälle ja sieltä vaikka Timbuktuun työskentelemään.Ja itsekkin vielä uskoa tähän...Seuraava puolituntinen sujuukin sitten realistisen maalliseen sävyyn selvitetyissä mahdollisen sijaisuuden saamisesta ihan täällä koti nurkilla joka tietenkin valitettavasti vaikeuttaisi opiskelua mutta kun rahaa on pakko ansaita...Ja kun seuraava tunti syöksähtää käyntiin olen minä taas vedossa..mahdollisesti selittämässä esim. kuinka seuraavaksi muutan naapuri kaupunkiin ja kuinka elämä jälleen muuttuu... :DD



Siinähän nuo olivat...ja nyt saankin jäädä odottelemaan valkotakkisia miehiä ovelleni..

Haastan: Ja huomasin juuri etten löytänyt kuin yhden ystin jolla on päiväkirja ja jolla ei tätä haastetta vielä ole.....Päiväkirjattomien onni! :D
Joten....Vahinko kiertää vain

Locke:lle ;D

Sirpaleita,
kyyneleitä,
tukahdutettuja tuskanhuutoja.

Kenelle huudat lapsi pieni?
Kenelle yksinäisyydessä huudat?

Ei korvia kuuntelemassa,
ei huulia sanoja korviin kuiskimassa,
ei silmiä tietäsi vartioimassa,
ei sydäntä myötätuntoa täynnä.

Haavoittuneet kädet korjaavat sirpaleet,
ahavoittunut kämmen pyyhkii kyyneleet,
jälleen kerran on huudot tukahdutettu.
Ja elämä jatkuu..niinkuin ennenkin.

On synkkä ja myrskyinen ilta...Tuuli vinkuu ikkunani takana kolistellen kattopeltejä.Tämä on sellainen ilta jona monikaan ei toivoisi olevansa yksin..Väkisinkin mieleen lipsuu ne lukuisat vastoinkäymiset elämässä..Ja sitä havahtuu huomaamaan kuinka yksin ihminen loppujen lopuksi on..Oli perhettä tai parisuhdetta tai ei..Yksin sitä tähän elämään tunkeutuu ja yksin täältä lähtee. Ja vihdoin kun sen oppii ymmärtämään häviää myös ahdistus..Nykyään tuntuu etä yhteiskunta luo ihmisille paineita yksinolosta..ei saisi olla yksin..jos olet yksin olet syrjäytynyt,sitoutumiskammoinen,luuseri,epäkypsä..ja jne. Kuka sen määrittelee miten tätä elämää on elettävä..eikö se ole ihmisen itsensä päätettävissä..Jos vain on itse myös valmis kantamaan vastuun.Ja kuinka helppo sitä loppujen lopuksi on itsestään vastuu kantaa? Loputtomia kysymyksiä ja pohdintoja...eipä ole vastauksia..Onko sinulla?

I DON´T LIVE,I WON´T DIE,I WILL NEVER SAY GOOD BYE.WHY AM I HERE?WHY DO I STAY?WHY CAN´T I JUST GO AWAY? IS IT YOU OR IS IT ME...HARD TO TELL YOU WON´T SAY....SO I JUST AM I JUST BE I JUST KEEP DOING THIS UNTILL I´LL SLEEP.THEN A BRAN NEW DAY A BRAN NEW WEEK AND ALL JUST KEEP ON COMING BACK TO ME!

-omia ajatuksiani hyyyvin monien kielivirheiden kanssa varmaan :D -

Huh..Olihan sokki aamulla kun katsoi ikkunasta ulos...Valkoista silmän kantamattomiin..Se on sitten ensimmäinen lumi maassa..vaikka tuskin pysyy...On se kumma kuinka täysin tuttu maisema voi muuttua yhtäkkiä täysin vieraaksi..Ja kauniiksi..Lumi verhoaa kaiken peitollaan..Peittää sen kaiken saastan alleen verhoten silmämme valheelliseen puhtauteen..Mutta kun se sulaa niin kaikki se moska ja lika paljastuu aivan kuin omat vikammekin ja valheemme..Elämän karu arki.
Jooh..Meni hiukan syvälliseksi mutta olkoon...Nautinpa tästä hetkestä niin kauan kuin sitä kestää. :)

Hmm..Laitettaas nyt sit "päiväkirja" käyttöön... Ongelma vaan on aina näitten kanssa sitten se, että kun pitäisi alkaa kirjoittaa niin ei keksi mittän kirjoitettavaa..
Joten...jääköön tämä nyt tälläiseksi proto tyypiksi. :D