IRC-Galleria

Töissä taas. Niin kuin muinakin päivinä. Tämä viikko on ollut yhtä kärsimystä maanantai-aamusta lähtien, eikä varmasti parane viikonloppua kohden. Aika kireä tunnelma toimistossa. Enkä itsekään helpota tilannetta olemalla neiti Aurinkoinen. Sihahdin jopa pomolle toissapäivänä. Aika yllättävä veto minulta. Nooh, ärsytettynä minunkin kuppini kuohuu yli. Niinpä niin.

Abi-kurssitkin ovat alkaneet. Mitä lähemmäksi kirjoitukset lähestyvät, sitä enemmän epäilen kykyjäni suoriutua niistä. En onneksi ole yksin ajatusteni kanssa. Kanssani hikoilee päivittäin 20 naamaa saman ajatuksen kera. Jännä, miten jännitys purkautuu ihmisissä erilailla. On varmasti opettajalla kestämistä kaakattavan naislauman keskellä. Eniten tässä valmistautumisessa ärsyttää krooninen ajan puute. Nytkin teen 12 tuntisia päiviä. Siihen päälle vielä kurssitehtävät. Missähän välissä kerkeän keskittyä reaalia varten? Nyt tässä vaiheessa pitäisi olla jo täysi tohina päällä lukemisen suhteen, mutta ei. Paniikkia pukkaa, vaikka yrittäs miten päin sumplia aikatauluja.

Viikonloppuna on sitten koko kaupunki taas hälytystilassa. Nääs, rallit ovat jälleen täällä. Eipä nekään jaksa enää kiinnostaa samalla tavalla kuin ennen. Keskusta on ihan tukossa, kusi haisee Väinönkadulla - yöööks! Rallivieraita ei onneksi tule majoittumaan, mutta tuttuja kylläkin saapunee pohjoisesta. Taidan pysytellä kotona koko viikonlopun ja opiskella. :s

Eli tyyntä myrskyn edellä. Jos selviän hengissä syyskuun loppuun, niin aamen.