Kaikki mihin kosken muuttuu kullaksi!
Muistan kerran kun pienenä poikana, en ollut ehtinyt syntyäkään
Lauloi äitini minulle laulun, se hältä lopulta räjäytti pään!
Lumoutuneena tuon laulun voimasta
ryömin esiin kosteasta kätköstä.
Ulkona oli niin
kylmää ja kirkasta.
Ilmassa virtasi
tuoksuja maailmasta.
Tämän on oltava
elämää ajattelin.
kunnes huomasin
äitini räjähtäneen pään.
Kirkasta ja kosteaa
Tulista ja tummuvaa
On pään tuotosvoima tää
Mikä on maailman julmuuden ja jakoisuuden hinta
Ei pysy verettömänä ees asvaltin pinta
Asvaltin, joka nyt punaisena kiiltää, äitini aivonesteistä
Asvaltin, jossa lakaistavaa riittää, äitini laulun toimesta.
Äiti oli kaunis
Äiti oli reipas
Äiti oli pullantuoksuinen.
Kyy, GO FOR IT!