IRC-Galleria

Kuka lohduttais murheista mieltä?Lauantai 22.09.2007 01:44

Oon ehkä aika angsti. Tai en edes angstaa, koska olen jopa pirteämpi kun sillon kun angstaan pirteästi, mutta mulla on paha olla. Elän ja olen ihan niin kuin muutenkin, mutta aina kun jään yksin on paha olla. Ja välillä muutenkin, mutta silloin sen huomaa selvimmin.

Mietin, kun kävelin pimeässä bussipysäkiltä -olin lähtenyt tiloilta aikaisin koska ei ollut kivaa ja angstitti-, että vielä vähän aikaa sitten oli useampi ihminen, ainakin kaksi, jotka ymmäsi kaikki asiat suuremmin selittelemättä ja joille voi aina tekstata et hei kaipaan seuraa kun olen yksin. Nyt toinen on muuten vaan aika kaukana, ainakin henkisesti, ja toisen kanssa ollaan ihan eri mieltä kaikesta ja ne asiat jotka oli ennen yhdistäviä on nyt ennemminkin erottavia. Se on aika surullista.

Kun on pakko käydä koulua -ja muutenkin-, kaikki käytettävissä oleva aika ja vähän enemmänkin menee koulussa ja tallilla. Vaikka oli koeviikot ja ihan valehtelematta en tehnyt läksyjä saatika lukenut kokeisiin kertaakaan, en ole nähnyt kavereita koulun ulkopuolella lainkaan. Sillon kun ei ole liiemmälti aikaa, olis kiva jos olis sellanen ystävä joka olis aina lähellä edes välillisesti kun on yksinäistä. Ei sillä, että mulla olis ystäviä kun vaan järjestäis jostain aikaa nähdä niitä, mutta ainahan voi toivoa että olis.

Kun olen vain yksin kaikki illat, on kaikki aika kurjaa. Kotona menen illalla suoraan nukkumaan koska on tyhmä olla yksin kotona ja ei huvita tehdä mitään. Öisin heräilen enkä saa unta, koska on pelottava nukkua kun on yksin kotona. Aika hassua sinänsä, että ennen en uskaltanut nukkua ollenkaan yksin, mutta nyt olen kaikki yöt yksin kotona ja nukun silti ainakin toisinaan. Ehkä siksi että menen vain peiton alle piiloon koska en uskalla sytyttää valoja koska silloin kaikki näkee meille sisälle. Naapuri on kyllä aika söpö ja se puhuu öisin puhelimessa mun ikkunan takana ja lähtee sit sen pyörällä johonkin. Sillä on iso pyörä, se on kiva.

Ei tästä taas ole mitään hyötyä, paha olo ei miettimällä pienene, mutta vanhoja päiväkirjoja on hauska lukea sitten kun on parempi olo. Ja jos tapan itseni tai katoan niin poliisit voi lukea mun päiväkirjoista mitä mulle kuuluu. Vaikka ei mun henkilötietoihin taida kuulua galleria nicki. c",) Angstilapsi on yksinäinen ja sillä on kova halipula. :/

Etkö vielä ole jäsen?

Liity ilmaiseksi

Rekisteröityneenä käyttäjänä voisit

Lukea ja kirjoittaa kommentteja, kirjoittaa blogia ja keskustella muiden käyttäjien kanssa lukuisissa yhteisöissä.