Jotenkin hyvin osuva kappele tähän aamuun. Kävely aamu seitsemän aikaa koiran kanssa märällä ruohikolla, jonka yö on kastellut on aika helmeä. On hiljaista ja tiedän että lähes joka kodissa on juhannusta vietetty kosteissa tunnelmissa, osassa ollut hyvää..toisilla pahaa. Jokainen ikkuna kätkee taakseen oman tarinansa. Ei ketään missään. Ja mua ei harmita että vietän juhannukseni töissä, ei todellakaan. Ei ole siihen fiilistä, sitä oikeinlaista. Tyytyväinen olen että nyt on joku joka rytmittää päivääni, ei siihen ikinä mikään parisuhde ole pystynyt. Mutta tuo yksi turri pystyy. Ja se on iloinen kun tulen töistä..ei mäkätä. Eikä vaadi kun kupsutuksia, ruokaa, leikkimistä ja ulkoilua..nämä kaikki olen aikalailla valmis antamaan. (ja nyt se vihdoin löysi sen pallon jota oltiin äsken kovasti etsitty. Mamma on iloinen=))
Mutta, pääasia oli toivottaa kaikille tutuille ja tuntemattomille Hyviä Jusseja!