Tuon kysymyksen minulle esittäessään hän ei missään vaiheessa hymyillyt. Minä vain mietin että kohta tärähtää, mutta sitten hän kääntyi ja lähti pois. En oikeastaan tiedä edes miten ajauduin tuohon tilanteeseen, mutta luulen sen mahdollisesti ja jopa hyvin todennäköisesti tai ehkäpä ainakin oletettavasti johtuneen kiertorata säännösten peukaloinnista jossakin toisella puolen katua olevasssa säännös merkintä toimiston kellarissa. Mutta mitäs noista, saattaa olla että lähden tässä taas matkalle sinne mistä en ole koskaan tullut takaisinkaan... Tiedättehän sen hienon vuoristosolan kupeen missä joki virtaa kissan kullan kimalteessa aina myöhään syysiltoinaa ja nimettömät kasvit ja puut vetelevät viimeisiään kun sitä voi ja pystyy itse vain tuijottamaan. Niin no se on siinä matkan varrella. Meikä lähtee nyt pakkaamaan taas matkalaukkuja =)
Uusimmat blogimerkinnät
- kadotus 27.07.
- plögö 03.04.
- menetys tai saavutus saatu menestys ja ... 28.01.
- No aihe nyt on hakuses.. 06.11.
- Surunpilaajat 26.10.
- kesä 18.10.
- ihan ku yks kaks 06.10.
- piisi 10.06.
- Ja taas kaunis päiväkirjani... 03.06.
- Hälläkö väliä? 28.09.