IRC-Galleria

Misssäs olinkaan mistä menossa, mihin tulossa, mitä tuomassa ja minne ottamassa... En turhaan pohtinut kun vastausta hain ja ihmettelin elämän monipuolisuutta ja helppoutta. No pakkohan sitä on itse vaikeuttaa =) Ei siinä mitään muistin kanssa kun pelataan nii mä käytän vain kavereiden muisteja ja kortit on pinossa niinkuin hesarin takasivu! Etsitään... etsitään... Mitään käyttökelpoista ei löytynyt! ( Pääni sisäinen prosessi vain mikä silloin tällöin automaattisesti käynnistyy.) Ei siin mitää eik täs ketää, mut otetaan rauhas ja huudetaan ilmoille totuutemme!!! Hyvää jatkoa siis ja katsotaan jospa elämämme kuitenkin nousisi omaan kukoistukseensa....




Ps. Ota hitaasti! Ja varmasti. Takuulla yllätyt =)


Tv. Ventti

Katsoin kuuntelin ja kokeilin, mutta haju sen paljasti!! Ilmiselvä ja selvääkin selvempänä se aukesi kun kantta raotin ja siinä vaiheessa jo sen suljinkin... Koeilla pitää muttei kannata. Jotenkin näin sen hahmotin mutta näköni ei olekkaan turhan hyvä. Ei haittaa vaikka pysähdytkin hetkeksi pohtimaan tarkoituksiani, ei niistä selvää saa vaikka välillä väitänkin toista kunnes kyllästyn siihenkin ja piirrän omenan kuvan seinään sen edellisen viereen... Turhia kursailematta täysillä taaksepäin ja vielä ilman ohjausta niin siitäpä ilo irtoaa jättäen mahdollisesti varaa uusillekin mokillemme joita peitellen elämämme kulkeekin eteenpäin ilman vara laskuvarjoja.... Pudotus on kova.


By: Tirehtööri Puntinen- Takametsä_Perttilä



Ps. Maito on hyvää!!

Vittu meikäläist jää välil risoo ku ei nää jullit osaa mitään! Ja pitäis vielä itse menn peräs... Mitä tää on olevinaan?? Eipä siinä, mitäpä turhista motkottamaan =) kulkeminen on tietysti lempi puuhaani mutten väitä että juuri fyysinen sellainen... Irtaantuminen ruumiista ja tästä hetkestä tapahtuu sekunneissa vaikka välillä luulen että siihen menee viikkoja. Tapasin juuri erään hahmon joka ei turhia kursaile ja kävimmekin heti kahdestaan asian kimppuun niinkuin hyeenä kypsään jänis paistiinsa. Ottelimme kunnes hävisimme ja sen jälkeen lähdimme taas eri suuntiin. Sinne minne nimenomaan en pyrkinyt... Sieltä minä siis yritän nyt poistua ja siinä voikin mennä aikaa...


By: Perseestä revitty sipuli



Ps. Elä yritä irrottaa mä kyl näen!!

kävellessäni en edes tajunnut kuinka paljon voi olla PALJON... Ihan vitusti tietysti. Ihmettelin ja pohdin kuinka katuvalot osaavat sammua ja syttyä aina aiheuttamatta sen kummempaa hämminkiä. Minulta se ainakaan onnistuisi millään! Noh tästä kiertoradan kiertämisestä voikin sitten tulla melko jännittävää. Kun vihdoin tulen pääsemään siihen hikipisaran sanelemaan olotilaan en aio enää peruutella vaan menen täysillä! Ainakin siihen asti kunnes valot moninaiset pysäyttävät ilman minkäännäköisiä varoituksia... Onnekseni en näe tulevaa sillä silloin voisi alkaa jo hieman pelottamaan, mutta nythän voinkin pelotta jatkaa...


Elelkää ihmisiks...

Päätin elää täysillä, mutta joku saakelin sunnuntai elijä oli taas mun edellä! Prkl!!! No mä saatan yrittää ohitusta jos löydän mun toisen villasukan ja varaperuukin. Pakitus ei onnistu ilman yhteydenottoa naapurin kanssa joten ajelen nykyjään sen takapihan kautta. Toimii yllättävän hyvin =) Noh kun tässä kerran körötellään niin otetaan sitten tosissaan ihan relasti ja moikataan esmeraldaa viikonloppuna ja kysytään mitä samu-setä meinaa =) Joo ei siinä mitään. Täytyy vain osata ottaa etanaa sarvista ja ravistaa ihan perkeleesti! Se kertoo pakkaslukemat ihan vitun varmasti. En oo päässy kyllä kokeilemaan kun en ole löytänyt vielä sellaista, mutta uskon omaan teoriaani =) Ajattelin... Siis olinko? EHKÄ, mutta nyt en ainakaan ole olematta olevainen olematon olento ollaakseen kuin ei olisikaan... Öh pitää lähtee


Ps. Älä ota liikaa, jos et muista!

Rakkaudella sinulle! Clapton

hitto en viitsi kirjoittaa mitään järkevää joten kerron vain tästä päivästä. Olin siis töissä ja sitten tulin kaupunkiin ja jonkin ajan päästä menen takaisin asuntovaunuun nukkumaan. Joo siinä se.

Olen ollut kauan poissa mutta onneksi se ei haittaa kun voin mennä taas takaisin. Olen tainnut jättää taskuaivoni kotiin kun ei meinaa pystyä keskittymään edes ollennaisimpaankaan yksityiskohtaan jonka tärkeys unohtuu jo tätä kirjoittaessa! Ei siinä enää muuta mahda kuin ottaa jalat alleen ylhäältä ja lähteä lipettiin ylämäkeen. Siinä tulee pohkeet kipeeks. Nyt tästä taidan taas lähteä kuivamatkalle siperiaan karaistumaan ettei tarvitse valittaa kuumasta!! So long all my fans. Eli tiedättehän että mun kaikki tuulettimet ovat tosi pitkiä!! By: Clapton

Nyt se on varmaankin sitten tapahtunut! En nyt muista mistä kaikki alkoi, mutta loppu tulos on varma. En enää voi palata entiseen ja se voi tuntua joskus jopa kurjalta. Mutta ei tässä ketään eli uuteen alkuun vaan hops...
En taida nyt kuitenkaan välttämättä muistaa oikein oliko niin vai näin, mutta ei se ainakaan ollut toisin päin. Pikemminkin näin tai jopa jotenkin muutoin. Minun on ehkä otettava nyt pieni lepotauko. Aloitan huomenna...11.45

Linnakundi veljeni tuli käymään toisessa ulottuvuudessa ilman kompassia joten kaiketi se pitää ohjata takaisin oikealle radalle =)
Emme osaa odottamiselta ymmärtää kuinka vaikeaa on unohtaa jotain mitä muutenkaan ei muista. Muukalaisena ei todellakaan ole helppoa olla, mutta mmuista olla tarkkana kuin munahaukka!
Näin erään toisen tapauksen johdosta joudun vaihtamaan alaa ja työvälineitä sekä asennoitumistani lppua kohti kulkevaa alkua kohtaan... Älä missään nimessä käänny siitä seuraavasta käännöksestä takaisin alkuun päin ettet eksy tai satuta itseäsi.
No taidan tästä taas jatkaa ulottuvuus matkaani veljeni synnyin seuduille ikuisesti laskevan auringopn maahan ja siellä imaisen itseeni uuden elämän voiman jonkinmoisesta läpinäkyvästä seuraamuksia ajattelemattomasta härvelin kiertokoneesta.

By: Reikä filosofi

Tuon kysymyksen minulle esittäessään hän ei missään vaiheessa hymyillyt. Minä vain mietin että kohta tärähtää, mutta sitten hän kääntyi ja lähti pois. En oikeastaan tiedä edes miten ajauduin tuohon tilanteeseen, mutta luulen sen mahdollisesti ja jopa hyvin todennäköisesti tai ehkäpä ainakin oletettavasti johtuneen kiertorata säännösten peukaloinnista jossakin toisella puolen katua olevasssa säännös merkintä toimiston kellarissa. Mutta mitäs noista, saattaa olla että lähden tässä taas matkalle sinne mistä en ole koskaan tullut takaisinkaan... Tiedättehän sen hienon vuoristosolan kupeen missä joki virtaa kissan kullan kimalteessa aina myöhään syysiltoinaa ja nimettömät kasvit ja puut vetelevät viimeisiään kun sitä voi ja pystyy itse vain tuijottamaan. Niin no se on siinä matkan varrella. Meikä lähtee nyt pakkaamaan taas matkalaukkuja =)