IRC-Galleria

Hihii, oli kiva työpäivä eile <3 Alotin siinä ennen kymmentä tekee leipiä, ja puol 11 sain vasta sit sen makasiinin auki. Olin siinä ilta yheksään. Ja joskus 7 aikaan siihe alko tulla porukkaa viettää juhannusta vielä. Sit joskus varttii vaille 9 siihe tuli sellasia nuoria jätkiä, jotka sano et niitten oli käsketty tulla siihen oluelle. Mut enhän mä enää voinu anniskella niille, nii ne lähti sit takas Tervaleppään. Mä menin siihen sit kans ku olin saanu kassan laskemiset sun muut tehtyä.
No, siinä ylhäällä mä sit seisoskelin hetken aikaa ihan tyhjän panttina, siivosin välillä vähä pihaa, ja lähin sit keräilemään niitä laseja ja tyhjentelemään tuhkakuppeja. Sit siell' oli yks heppu, joka ois halunnu jutella mun kans, mut en mä ehtiny jäähä. Se meinas tulla sinne keittiöönki juttelemaan :D Noh, se sattu sit olemaan terassilla jonku sen kaverin kans ku menin kattoo laseja siitä, ja vaihoin sit pari sanaa niitten kans. Sainpa kutsun Tampereelleki siinä samassa :D kävi ne juttelemassa sit myöhemminki vielä :D Valomerkin jälkeen keräiltiin sit viimesetki lasit, ja ku porukka oli lähteny, alettiin siivota. Kolmen aikaan ruettiin lähtemään siitä, ja vaille neljä olin kotona. Eikä ees nukuttanu. Nukahin sit joskus neljän jälkeen. Mut oli kivaa puikkelehtia siellä ihmisten keskellä ja nappailla nitä laseja :D

17:46 poikavauva ulostaui, eli olen nyt yhden pikkuveljen rikkaampi.

Toukka, nyt ulostaudu jo! Ei tässä jaksa koko kesää oottaa...

Haa, keksinpäs millon on hyvä syy taas laittautua haltiaks! Halloweenina! :D kuka lähtee kaveriks?? :'D

Olipas kivaa. Saatiin Epen kans outoja katseita, lukuisia kommentteja ja tultiin kuvatuiks!

Eli siis, nähtiin abc:lla joskus klo 14, ja saatiin outoja katseita. Siirryttiin Q-pointin kautta sinne mettään, ja kierreltiin siellä. Välillä hortoiltiin käymään abc:lla, ja tultiin taas takasin. Etittii lehti-kuvaajia, jos vaikka päästäis lehteen. Sillon päivällä ei lehtikuvaajat napsinu meistä kuvia, mut vanhemmat otti lastensa kanssa kuvia meistä.
Illemmalla alettiin miettiä, et mitä me oikein tehään sit illalla, jos ei kerta mennä sinne festari-alueelle. Ei keksitty mitään, ja päätettiin mennä sittenki kattoo niitä bändejä.
Ennen sitä porttia siinä oli jotai ukkoja, jotka tuli selittämään jotai, ja yks tarjoutu ostaa meille liput, mut sen kaveri toppuutteli, ja sit ne patisti meidät pois siitä.
Ennen ku meidät laskettii sisää, tarkistettii laukut, ja multa takavarikoitiin mitä vaarallisin ase:kynsisakset. Sain ne onneks sit jälkeenpäin takasin.
Kannatti mennä kattomaan! Päästiin heti lehtikuvaajien kohteiksi, ja poseerattiin siinä sitte. Ja saatiin outoja katseita ku innostuttii riehumaan ja juoksemaan :D Ja ne vessat huoju, ihan varmasti!
Paras niistä esiintyjistä oli se Osmo's cosmos :'D Nii, ja päästii Jonen kans samaan kuvaan <3 :D Ois otettu viel parempiakin, mut Ei saatu Jonea enää takas, vaikka se järkkäri lupas hakee sen. :(
Ja illan päätös: abc:lle kaakaolle, ja aiemmin mainittujen ukkojen (okei, yks niistä ukoista) tuli pyytämään anteeks sen kaverin puolesta, ja kyselemään kaikkee siitä, et miks me ollaan pukeuduttu nii ja mihi me uskotaan ja missä haltiat asuu... :D

Nimet, joilla meitä kutsuttii:
-möröt
-menninkäiset
-kummitukset
-röllit
-tyttö-batmanit
-keijukaiset
-anime-friikit
-hyvät haltiattaret
-HALTIAT (okei, kerran ojennuksen jälkeen, yks järkkäreistä muisti sen ja sano sit niille muilleki :D)

J:Nii, jos se tulis tähä pöydälle strippaamaan
E:*ilme kirkastuu*
J: Ja heittäs aluskalsarinsa sun naamalle
E: *ilme ei enää nii kirkastunu*
J: Ja niissä ois karvoja mukana
E: *näyttää kauhistuneelle*

Nii, ja kuultii kehuja vaatteista, myös sellasia, jotka ei ollu kehuja. Meiltä kysyttii, et onko meillä joku esitys siellä, ja meiltä pyydettii nimmarit! :'D Joo, ja näytetään 13-vuotiaille! :D

J: Ruotsi hävis Espanjalle!
E: Höh
J: Siis Ruotsi _hävis_
E: höh
J: Eli siis Espanja voitti
E: Ai, nii joo! JEE!

Nii, ja meistä tulee kuulema jotain suurta, kun uskalletaan olla erilaisia.

Ja ne, jotka nyt nauro, vois vaikka miettiä et oisko ite kehannu.

Hihee, tentti meni läpi! Aineistot sain edellisenä päivänä ennen tenttiä. Stressasin sitä tenttiä ihan älyttömästi, enkä ees tiedä, et miks, ku ei työtkään ollu siitä kiinni. Mut se meni läpi! :D

Nii, ja eilen olin siel harjottelemassa. Nätti paikka, harmi vaan, et aamulla oli nii surkee keli. Siellä ei oikei ollu asiakkaita. Mut alotetaas alusta.

Eli siis, heräsin 07:00, ja aloin sit pukee ja syödä ja muuta aamupuuhaa. 09:10 lähin Teemun kaveriks sinne Hirvensalmelle. Haettii avaimet ja kassa ja munkkeja, ja mentiin sinne alas. Kaikki laitettii valmiiks, ja sit sinne tuli sellanen täti pitmään mulle Hirvensalmi-infoa, ku siin on infopiste samassa. Sit se lateli mulle hirveetä kyytiä kaiken maailman lippusia ja lappusia ja karttoja, ja selitti et miten pitkä matka on mihinki, ja vissii luuli, et muistan sen kaiken sit. Noh, ku se häipy, nii menin taas sinne oottelemaan ja kyselemään kaikkee, mikä mietitytti. Siin kävi jopa kaks asiakasta ennen kahtatoista. Sit mä menin syömään, ja kun tulin takas, nii Teemu kehuskeli et sillä oli käyny jopa yks asiakas siellä! Noh, mä jäin sinne sit yksin, ja vähän ajan päästä sinne tuli jopa kaks asiakasta. Onneks Teemu oli ehtiny neuvoo sen kassakoneen käytön jo aiemmin. Teemu ku tuli syömästä, kyselin taas vähä lisää, ja mentii sit siihe pihalle istumaan, ku aurinko rupes paistamaan, eikä ollu asiakkaita. Jonku ajan päästä siihen kuitenki tuli sit tyyppi, ja se oliki sit viimenen asiakas siltä erää. Kyl me vielä ooteltii ja ihmeteltii kahta melojaa, jotka touhus jotai kummaa siinä uimalaiturin nokassa, mut pistettii sit putiikki kiinni, ja lähettii Mikkeliin.

Eli sinne sit maanantaina yksin. Ehkä mä osaan.

Hirvensalmella, keskiviikkona anniskelupassi-tentti, torstaina harjottelu, tod.näk. keskiviikkona tai perjantaina Hirvensalmi-info, maanantaina töihin <3

Se on sellanen rantakahvila, pääsen myymään lapsille pallojätskiä, aikuisille pullia ja kahvia ja mahdollisesti olutta ja siideriä.


Nii, ja mulle tulee kiire. Ei oo viitta- ja hamekankaita, ja lauantaina pitäs olla kaikki ommeltuina... :D

Äiti ja isä istuivat katselemassa televisiota.
Äiti sanoi: 'Minua väsyttääja alkaa olla myöhä. Taidan lähteä nukkumaan'.
Hän käveli keittiöön, heitti ohimennen pari tuolille jätettyä vaatetta
pesukoneeseen, silitti yhden paidan ja ompeli irronneen napin.
Hän teki muutaman voileivän valmiiksi aamua varten, otti
pakastimesta sulamaan lihaa seuraavan päivän päivälliseen, tarkisti onko
aamiaismuroja riittävästi ja täytti sokeriastian.
Hän keräsi pöydälle jätetyn pelin palat laatikkoon, kattoi pöytään
lusikat ja mukit aamiaista varten ja latasi kahvinkeittimen valmiiksi.
Sitten hän laittoi keittiön puhelimen lataukseen ja pani puhelinmuistion
oikealle paikalleen.
Hän kasteli kukat, tyhjensi roskakorin ja ripusti pari pyyhettä
kuivumaan.
Hän haukotteli, venytteli ja suuntasi makuuhuoneeseen päin pysähtyen
eteisen pöydän ääreen, jossa hän kirjoitti lapun opettajalle ja jätti rahaa
retkeä varten sekä nosti tuolin alle pudonneen tehtäväkirjan pöydälle.
Hän kirjoitti syntymäpäiväonnittelut perhetutulle, liimasi postimerkin ja
sulki kuoren, kirjoitti kauppalapun ja laittoi molemmat käsilaukkuunsa.
Kylpyhuoneessa hän puhdisti kasvonsa 3-in-1-puhdistusmaidolla,
levitti yövoidetta ja harjasi hampaansa ja viilasi kyntensä.

Isä huusi olohuoneesta: 'Eikö sinun pitänyt mennä nukkumaan?'
'Olen menossa', hän vastasi, vaihtoi veden koirankuppiin, nosti kissan
ulos, tarkasti että ovet olivat lukossa ja pihavalo syttyi.
Hän kurkisti lasten huoneisiin, sammutti yölamput, stereot, cd-soittimen
ja television, ripusti lattialta nostamansa paidan naulakkoon ja keräsi
likaiset sukat, sekä kävi lyhyen keskustelun yhden lapsen kanssa,
joka vielä valvoi koulutehtäviään tehden. Makuuhuoneessa hän laittoi
herätyskellon soimaan, otti esiin seuraavan päivän vaatteensa, oikaisi
kenkätelineen ja lisäsi kuuden tärkeimmän tehtävän luetteloonsa kolme asiaa.
Hän kävi makuulle ja lausui iltarukouksensa. Samoihin aikoihin isä sammutti
television, sanoi - ei erityisesti kenellekään sanojaan osoittaen -
menevänsä nukkumaan. Ja meni. Mitäs kummallista tässä nyt oli?

Oletkokoskaan ihmetellyt miksi naiset elävät miehiä kauemmin??

EMMEHÄN ME EHDI KUOLLA AIKAISEMMIN KUN ON NIIN PALJON TEKEMISTÄ!!!!!

Sain tämän ystävältäni, joka sai valita kahden asian väliltä.
Minä sain myös valita samoin.
Olen valinnut.
Nyt on sinun vuorosi valita.

Tämä kertomus kertoo eräästä äidistä, joka moitti 5 vuotiasta tytärtään siitä, että tämä tuhlasi kokonaisen rullan kaunista, kallisarvoista kullanväristä lahjapaperia. Rahaa oli vähän ja äiti tuli entistä kiukkuisemmaksi, kun hän näki tyttärensä koristelevan paperilla rasian, jonka hän laittoi joulukuusen alle.

Seuraavana aamunna tyttö antoi askin äidilleen sanoen "tämä on sinulle äiti". Äiti tunsi itsensä
vaivautuneensa muistaessaan eilisen kiukkunsa tytölle. Hänen ärsyyntyi kuitenkin uudestaan tyttärelleen avatessaan paketin ja huomatessaan sisällä olevan rasian tyhjäksi. Harmistuneena hän sanoi tyttärelleen; "Etkö tiedä, nuori nainen, että kun annetaan lahja jollekin, paketissa täytyy olla jotakin?" Tytölle tuli kyyneleet silmiin, kun hän vastasi; "Mutta äiti, ei rasia ole tyhjä! Minä täytin sen kokonaan suudelmilla!"

Äiti murtui myös kyyneliin, polvistui tyttärensä eteen ja sulki hänet syliinsä ja pyysi anteeksi ajattelematonta kiukkuaan. Lyhyen ajan kuluttua tyttö kuoli tapaturmaisesti. Tarina kertoo, että äiti piti tätä tyttäreltään samaa rasiaa yöpöydällään koko loppuelämänsä ajan. Kun hänellä oli vastoinkäymisiä tai kun hän tunsi itsensä masentuneeksi, avasi hän rasian ja otti sieltä kuvitellun suudelman ja muisti tyttärensä rakkauden, jolla hän oli paketoinut suudelmat rasiaan. Todellakin ihmeellinen tunne, on tämä lahja meille, pieni rasia täynnä pyyteetöntä rakkautta ja suudelmia lapsiltamme, perheeltämme, ystäviltämme. Ei ole mitään arvokkaampaa täällä maan päällä kuin tämä.

Laitoin tämän tänne ja pyydän eräitä ihmisiä kopioimaan tämän saman tarinen omaan päiväkirjaansa. Näillä henkilöillä on nyt kaksi vaihtoehtoa:
1. Kopioi tämä päiväkirjaasi
2. Ole niinkuin tämä ei koskettaisi sydäntäsi.

Kuten huomaat, minä valitsin ensimmäisen vaihtoehdon.

Ystävät ovat kuin enkeleitä, jotka nostavat meidät jaloillemme kun siivissämme on jotain vikaa, emmekä muista kuinka lennetään.

... et me mentii sarin kans johonki korukauppaan, ja sari sano et ei siel oo koruja ja mä väitin et on. ku me mentii, ja kysyin jotai kaulakorua, nii se myyjä meni ihan sekasin ja alko esitellä mulle puutereita. sit ku me lähettii, sari sano vaa et mitäs mä sanoin. sit sieltä pääs ulos vaa pyöröovista, ja ku me oltii menossa niistä, siinä oli sellanen pien poika, jolla oli suipot korvat, ja se muistutti vähä ihmissutta. se ei osannu mennä niistä, ja ku mä menin auttamaan sitä, nii sen vanhemmat ja pikkusisko tuli, ja ne vanhemmat katto varuillaan et mitä mä teen. niilläki oli suipot korvat kaikilla, mut vaan se isä näytti sudelle. Kyl ne sitte kiitti mua, ku ne tajus mitä mä tein. ne oli vaan pelänny, et kiusaan sitä, ku sillä oli suipot korvat.

Sit se uni vaihtu, ja mä olin se pieni suippokorvanen poika. me oltii sen siskon kans jossai metässä, ja me ei tiedetty, missä meidän vanhemmat on. tiedettiin vaan se, et ne oli puolustamassa meideän kotia, ku ihmiset oli tullu tuhoomaan meidät. lopulta meidät lasetki löydettii, ja ku puolustin sitä siskoa, jouduin siitä kauemmas, ja kun löysin sen taas, se oli kuollu.

Sit se vaihtu taas se uni, ja nyt oltiin ihan koulun kans talvella tulossa reissusta illalla, ja sato lunta ihan älyttömästi. epe oli sillon jo kuskina, ja mun piti hakee basso, nuotit ja vahvari vielä. sin vahvarin autoon, mut ku olin keräämässä nuotteja, osa lens takkaan ja sytytti ihan kunnon tulipalon. mä oisin päässy pois, mut mun ois pitäny hakee joku sieltä sisältä, en muista kuka, enkä kuitenkaa saanu pelastettua sitä.