IRC-Galleria

KUTSUA SAA LEVITTÄÄ

Tervetuloa Jyrki Kasvin virtuaalivaalitilaisuuteen:

VAPAUS VAI KONTROLLI VIRTUAALIMAAILMASSA

Aika: Maanantaina 11.5. kello 20
Paikka: EduFinland I:n keskustelukehä, Second Life -virtuaalimaailma
Tilaisuuden järjestäjä: Viite - tieteen ja teknologian vihreät, <http://viite.fi/>


Virtuaalimaailmat tarjoavat ihmisille paikan, jossa he voivat tehdä
virtuaalisesti asioita ja tavata ihmisiä, joita eivät koskaan todellisessa
elämässä tekisi tai tapaisi. Virtuaalimaailmat ovatkin monille tärkeä itsensä toteuttamisen muoto ja terapeuttinen harrastus.

Heti virtuaalimaailmojen synnyttyä alkoi kuitenkin esiintyä väitteitä myös siitä, että virtuaalimaailmojen vapaus johtaa moraalin rapautumiseen myös todellisessa elämässä. Lisäksi kansalaisten kontrollia ja totalitarismia kannattavat poliittiset tahot kokevat uhkaksi virtuaalimaailmojen demokraattisuuden. Virtuaalimaailmojen suosion kasvaessa vaatimukset
virtuaalimaailmojen saattamisesta kontrolliin ovatkin lisääntyneet.

Jyrki Kasvi puhuu Second Life -virtuaalimaailmassa pidettävässä tilaisuudessa siitä, miksi virtuaalimaailmojen vapaus koetaan uhkana. Kasvi esittää näkemyksiään muun muassa virtuaalimaailman vaikutuksia demokratialle ja pohtii sitä, millaisia seurauksia olisi yrityksillä pystyttää virtuaalimaailmojen kontrollijärjestelmiä. Lisäksi Kasvi pohtii erilaisia suhtautumistapoja virtuaalimaailma ääri-ilmiöihin ja sitä, miten virtuaalinen yhteisö voi kontrolloida jäseniään.

Tilaisuuden osallistujilla on mahdollisuus esittää Kasville kysymyksiä ja tilaisuuden jälkeen hän voi antaa tiedotusvälineille haastatteluja Second Lifessä.

Tilaisuuden pitopaikka löytyy Second Lifestä syöttämällä Second Lifen
paikkahakuun "EduFinland I". Kun olet siirtynyt sinne, klikkaa vierestä löytyvästä opaskartasta punaista pistettä, joka on merkitty keskustelukehäksi. Ongelmatapauksissa ota yhteyttä SL:ssä Quintus Yebutiin.

Second Life on virtuaalimaailma, jonka sisällön luovat käyttäjät. Second Lifen vaatiman ohjelmiston voi ladata koneelleen osoitteessa www.secondlife.com. Ohjelma ja Second Lifen käyttö ovat ilmaisia. Kirjautuessasi sisään ensimmäisen kerran sinulle luodaan virtuaalihahmo eli avatar. Aloitusavatarit valitaan rajallisesta määrästä perusvaihtoehtoja, mutta omaan avatariaan voi muokata
lähes loputtomiin.

Lisätietoja:

Quintus Yebutiin alias Tino Warinowski, Viitteen puheenjohtaja
+358 40 5456 998

Luonnonsuojelijat vastustavat jätteenpolton tukemista

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri tiedottaa

8.5.2009



LUONNONSUOJELIJAT TUOMITSEVAT JÄTTEENPOLTON TUKEMISEN



Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin mielestä TEM tuhlaa uusiutuvan energian tukia väärään paikkaan antaessaan tukea jätteenpolttoon. TEM aikoo tukea Lahti Energian kaasutuslaitoksen rakentamista lähes 15 miljoonalla eurolla.

"Uusiutuviin energialähteisiin tarkoitettujen tukien ohjaaminen jätteiden polttoon on ilmaston ja luonnonvarojen käytön kannalta kestämätöntä politiikkaa. Jätteenpolton energian tuotosta pääosa on fossiilista alkuperää. Energiatuet tulee jätteenpolton sijaan ohjata oikeasti päästöjä vähentäviin energiatehokkuushankkeisiin ja uusiutuviin energialähteisiin. Tukia käytetään nyt selvästi väärin ja ilmastopolitiikan kannalta haitalliseen toimintaan", toteaa Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin puheenjohtaja, ilmastovastaava Leo Stranius.

Jokainen uusi jätteenpolttolaitos estää laajalla alueella jätteen synnyn ehkäisyn kehittämisen ja kierrätyksen lisäämisen. Polttolaitokset ovat kalliita ja lisäksi tarvitaan valtava jäterekkaralli. Jo nyt Lahden seudulta viedään jätettä poltettavaksi Kotkassa toimivaan polttolaitokseen. Ekokemin Riihimäen laitokselle kuljetetaan poltettavaa jätettä jo Oulusta, Turusta ja Raaseporista. Myös Ruotsista löytyy varoittava esimerkki: sinne tuodaan ulkomailta vuosittain jo 600 000 tonnia jätettä poltettavaksi. "Tuotaisiinko Lahden laitokselle jätteet Pietarista?" ihmettelee piirin toiminnanjohtaja Ursula Immonen.

TEM:n tukipäätös Lahti Energian kaasutuslaitokselle merkitsee, että uusiutuvan energian tuella lisätään päästöjä ja materiaalin turhaa kulutusta. Tuki on myös kannanotto jätelakia vastaan, koska ensijaisesti pitäisi ehkäistä jätteen syntyä ja sen jälkeen kierrättää.

Päätös on peruttava ja tuki ohjattava energiansäästötoimiin sekä aidosti uusiutuville ja päästöjä vähentäville energiamuodoille, kuten puu- ja tuulivoimalle sekä biokaasulaitosten kehittämiseen.



Lisätietoja



- ilmastovastaava Leo Stranius, puhelin 040 754 7371

- toiminnanjohtaja Ursula Immonen, puhelin 044 258 0598

- jäteasiantuntija Erja Heino, puhelin 0400 837 377



Taustatietoa:



Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin verkkosivut:

www.sll.fi/uusimaa

- kannanotot ja tiedotteet jätteenpoltosta



Suomen luonnonsuojeluliitto

www.sll.fi

- Eduskunnan talousvaliokunnalle lausunto energia- ja

ilmastostrategiasta (pdf) 8.5.2009

http://www.sll.fi/tiedotus/lausunnot/liitto/2009/index_html



Jätteenpoltosta

- Biojätteestä, lietteistä ja lannasta tuotettava biokaasu ja kaatopaikkakaasu on hyödynnettävä liikennepolttoaineena tai lämmön tuotannossa.

Esimerkiksi vain puolet pääkaupunkiseudun biojätteestä otetaan talteen, loppu päätyy kaatopaikan täytteeksi. Biojätteen lisäksi lietteet ja lanta ovat hyviä biokaasun lähteitä. Talteen otetusta kaatopaikkakaasusta jää nyt hyödyntämättä pääkaupunkiseudulla 40 %.

- Jätteenpolton päästöt:

Jätteenpoltto on saatu energiantuotantomuotona näyttämään ilmaston kannalta hyvältä käyttämällä sille väärää päästökerrointa. Sekajätteen päästökerroin on keskimäärin 60, mikä on korkeampi kuin esimerkiksi maakaasulla. Polttoainekäyttöön lajitellun ja käsitellyn yhdyskuntajätteen päästökerroinkin on 45. Jätteenpoltolle käytetty kerroin 31,8 perustuu lajiteltuun, puhtaaseen ja kuivaan teollisuusjätteeseen. Todennäköisesti poltettavaa jätettä jouduttaisiin jatkossa tuomaan myös ulkomailta.

Tuki Lahden kaasutuslaitokselle lisää kasvihuonekaasupäästöjä verrattuna jätelain ensisijaisiin tavoitteisiin, ehkäisyyn ja kierrätykseen. Jätteen synnyn ehkäisy vähentää tehokkaimmin ilmastovaikutuksia. Parhaita jätteen hyödyntämistapoja ovat puolestaan menetelmät, joilla hyödynnetään samalla jätteen materiaalit ja energia. Jäteperäisillä biokaasulla, etanolilla ja dieselillä voidaan korvata fossiilisia liikennepolttoaineita. Fossiilista kaukolämmön ja sähkön tuotantoa voidaan puolestaan korvata aidosti uusiutuvalla puulla.

- TEM

tiedote tuesta Lahti Energialle

http://www.tem.fi/?89519_m=95369&s=2471

Europarlamenttiehdokas Hanna Holopainen (Vihr) Haminassa:
9.5.2009

ILMASTOASIAT EVÄT SAA JÄÄDÄ TAANTUMAN JALKOIHIN

Vihreä liitto hyväksyi Eurooppa-ohjelman valtuuskunnan kokouksessa 19.4.
Vihreän Eurooppa-ohjelman keskeisin tavoite on vahvistaa demokraattista ja
oikeudenmukaista Eurooppaa. Globaali talouskriisi oli hyvä opetus siitä,
että vastuuta Euroopan taloudesta ei saa luovuttaa markkinavoimille.
Ohjelmassa vaaditaan rahoitusmarkkinoiden sääntelyä ja veroparatiisien
sulkemista.

- Talouskriisin torjunta kuuluu tasapuolisesti kaikille. Koko Euroopan
alueella on vihdoin otettava pankit ja sijoitusrahastot valvontaan ja
säänneltäviksi. Veroparatiisit on suljettava niin EU:ssa kuin muuallakin
maailmassa. Maailmanlaajuisesti on toteutettava nopeiden voittojen
tavoittelua hillitsevä transaktiovero. Hanna Holopainen toteaa.

Vihreät kannattavat vahvaa demokraattista Euroopan unionia, jonka merkitys
maailmassa vain kasvaa. Yhteistä ulko-, turvallisuus- ja
puolustuspolitiikkaa on vahvistettava, ja EU:lle halutaan yhtenäinen edustus
YK:ssa. EU:sta halutaan tehdä rauhanneuvottelun ja sovittelun suurvalta.

- Talouskriisiä suurempi uhka koko globaalille maailmalle ja Euroopalle on
ilmastonmuutos. Vaikka taantuman aikana ilmaston tilanne paranee aina
automaattisesti, niin tämä kysymys ei saa jäädä nyt taantuman jalkoihin.
Ilmastonmuutoksen torjunta on EU:n vakavin haaste maailmassa. Vain pysymällä
kansainvälisten ilmastoponnistelujen johdossa unioni voi saada myös
vapaamatkustajavaltiot kantamaan oman vastuunsa. Globaali
ilmasto-oikeudenmukaisuus vaatii, että EU johtaa työtä kestävien tuotanto-
ja kulutustapojen kehittämiseksi, muistuttaa Holopainen.

OLKILUODON YDINVOIMALATYÖMAA PYSÄYTETTÄVÄ LOPULLISESTI

Suomalaiset ympäristöjärjestöt ja kansanliikkeet vaativat Olkiluoto 3 -ydinvoimalan rakentamisen pysäyttämistä välittömästi ja lopullisesti.

"Tiedot Olkiluoto 3 -ydinvoimalan rakentamisen jatkuvista laadun, valvonnan ja turvallisuuskulttuurin puutteista johtavat vain yhteen johtopäätökseen: Maailman suurinta EPR-prototyyppireaktoria ei voida käynnistää turvallisesti", toteaa Janne Björklund Suomen luonnonsuojeluliitosta.

Järjestöt muistuttavat, että julkisuuden tiedot ovat todennäköisesti vain jäävuoren huippu. Pahimmat puutteet eivät välttämättä ole edes paljastuneet Olkiluoto-hankkeessa vallitsevan salailukulttuurin vuoksi. Ilman onnettomuuksiakin uraanikaivokset, ydinvoimaloiden käyttö ja ydinjätteen loppusijoitus uhkaavat saastuttaa puhtaan luonnon ja vedet tuhansien suomalaisten elinalueilla.

TV2:n Ajankohtainen Kakkonen raportoi jälleen tiistaina 5.5. Olkiluodon turvallisuuden laiminlyönneistä. Säteilyturvakeskuksen pääjohtaja Jukka Laaksonen on jo yli vuoden vaatinut Arevalta kuvausta siitä, miten ydinturvallisuuden perusperiaatteet täytetään prototyyppilaitoksen hallinta- ja suojajärjestelmissä. Kuvausta ei ole vieläkään toimitettu, vaikka Teollisuuden Voiman mukaan automaatiojärjestelmien suunnittelun olisi pitänyt valmistua jo vuosia sitten.

Arevan piittaamattomuus ydinturvallisuudesta ja viranomaismääräyksistä ei rajoitu rakennustöihin. Ohjelmassa haastatellun STUK:in pääjohtajan mukaan Arevan edustajien asenneongelmat ja ammatillisen osaamisen puute estävät automaation ongelmien ratkaisemisen eikä edes ilmeisiä suunnitteluvirheitä korjata.

Hallinta- ja suojajärjestelmät ovat ydinvoimalan haavoittuvin ja vaativin osa. Järjestelmät säätävät esimerkiksi reaktorin tehon, säätösauvojen asennon sekä jäähdytysjärjestelmän toiminnan. Niiden täytyisi pystyä takaamaan voimalan turvallinen jäähdytys eri onnettomuustilanteissa.

"Eduskunnan vuonna 2002 tekemä periaatepäätös siitä, että ydinvoimala on yhteiskunnan kokonaisedun mukainen, on osoittautunut kaikilta osiltaan perusteettomaksi. Turvallisuus, edullisuus, työllisyys, ydinjäteongelman ratkaiseminen ja ilmastopäästöjen vähentyminen ovat kaikki jääneet tyhjiksi lupauksiksi", Tapio Solala Maan ystävistä sanoo.

Olkiluoto 3:n myöhästyminen maksaa teollisuuden arvion mukaan kolme miljardia euroa pohjoismaisille sähkön käyttäjille. Myös ydinjätteen loppusijoitushankkeen tulevaisuus näyttää uusimpien tietojen valossa yhä synkemmältä.

Suomalaiset uraanivoiman vastaiset kansalaisliikkeet ja luontojärjestöt vaativat, että Olkiluoto 3 -ydinvoimalan rakentaminen pysäytetään välittömästi ja lopullisesti. Jatkaminen johtaisi yhä pahempaan kiireeseen ja suurempiin riskinottoihin, mikä ei ole tällaisessa hankkeessa hyväksyttävää.

Lisätietoja:
- Suomen luonnonsuojeluliitto, ydinvoimakampanjavastaava Janne Björklund, puh. 050 535 3205
- Lappilaiset Uraanivoimaa Vastaan, puheenjohtaja Jussi-Pekka Rode, puh. 044 9679 450
- Luonto-Liitto, ympäristöpoliittinen sihteeri Hanna-Kaisa Hellsten, puh. 044 257 0174
- Maan ystävät, varapuheenjohtaja Tapio Solala, puh. 0400 114 622
- Naiset Atomivoimaa Vastaan, Ulla Klötzer, puh. 050 569 0967
- Pro Hanhikivi ry., puheenjohtaja Helena Maijala, puh. 044 9542683
- Vihreä Elämänsuojelun Liitto, puheenjohtaja Göran Ekström, puh. 044 411 3297
- Ydinverkosto, Hannu Karvonen, puh. 045 639 5311

KUTSUA SAA LEVITTÄÄ

Tervetuloa kansalaisinfotilaisuuteen:

EU:N TELEKOMMUNIKAATIOPAKETTI JA KANSALAISOIKEUDET
- miten EU-päätöksenteko vaikuttaa sähköisiin oikeuksiimme

Aika: keskiviikko 13.5. kello 17.00
Paikka: Eduskunnan kansalaisinfo, Arkadiankatu 3
Järjestää: Vihreän eduskuntaryhmä ja Jyrki Kasvi

Kansalaisoikeudet ovat nousseet telekommunikaatiopaketin käsittelyn yhteydessä kiistakysymykseksi. EU-parlamentti ja ministerineuvosto kiistelevät siitä, tarvitaanko tuomioistuimen ennakkolupaa ennen kuin verkonkäyttäjien oikeuksia voidaan rajoittaa. Parlamentti vaatii ennakkoluvan vaatimuksen kirjaamista lakiin, ministerineuvosto ei sitä sallisi.

Tilaisuuden tarkoituksena on pohtia EU:n telekommunikaatiopakettia esimerkkinä EU-tason päätöksenteosta, jolla voi olla vaikutuksia EU-kansalaisten oikeuksiin.

Tilaisuuden puheenjohtajana toimii Jyrki Kasvi.

Avauspuheenvuoron käyttää Euroopan Parlamentin jäsen Satu Hassi. Hän valottaa telekommunikaatiopaketin käsittelyä EU-parlamentissa, erityisesti käsittelyssä aktiivisesti toimineen Vihreän ryhmän näkökulmasta.

EU-tiedotuksen aluetiedottaja Hanna Päivärinta kertoo EU-päätöksenteosta ja sen suhteesta kotimaan päätöksentekoon yleisellä tasolla.

Liikenne- ja viestintäministeriön viestintäneuvos Olli-Pekka Rantala kertoo telekommunikaatiopaketin käsittelystä ministerineuvostossa.

Tutkija ja juristi Ville Oksanen kansalaisten sähköisiä oikeuksia ajavasta Effi ry:stä valaisee asian kansalasioikeuksiin liittyviä puolia ja kansalaisjärjestöjen EU-tason kampanjointia.

Alustusten jälkeen on tarkoitus keskustella aiheesta. Yleisön aktiivinen osallistuminen on erittäin toivottavaa.

Tilaisuuteen on vapaa pääsy.

Lisätietoja: Jyrki Kasvin avustaja Petteri Nisula +358 50 574 2145
_______________________________________________

Raahen tuulipuisto sai miljoonia
30.1.2009

Työ- ja elinkeinoministeriö on myöntänyt Raahen tuulipuiston laajennukselle 6,3 miljoonaa euroa. Suomen Hyötytuulen hankkeen kokonaishinta on 22,5 miljoonaa euroa.
Tuulivoima lisääntyy. Tuulivoimatuotanto kasvoi Suomessa viime vuonna 40 prosenttia.
Kuva: SXC

Neljän tai viiden uuden voimalan rakentaminen lisää sähköntuotantoa 36 000 megawattituntia, joka vastaa hieman yli kymmentä prosenttia Suomen nykyisestä tuulivoimatuotannosta.

Uusien voimaloiden arvioidaan vähentävän sähköntuotannon hiilidioksidipäästöjä noin 28 000 tonnia, minkä ansiosta Suomi säästää päästökaupassa puolen miljoonaa euroa.

Laajennuksen yhteisteho on noin 15 megawattia. Rakennusvaiheessa laajennustöiden työllisyysvaikutus on noin 2 500 henkilöä.

Kuntien uusiutuvat energiaratkaisut ja energiatehokkuus - tulevaisuutta
kuntalaisille
Alustava ohjelma (ohjelmamuutokset mahdollisia)
12:30 Ilmoittautuminen
Ilmasto- ja energianstrategian tuomat mahdollisuudet ja haasteet kunnille
13:00 Seminaarin avaus - Energiaratkaisujen vaikutus työllisyyteen kunnissa,
toimitusjohtaja Asko Ojaniemi, Keski-Suomen Energiatoimisto
13:10 Ilmasto- ja energiastrategian merkitys kunnille, energiainsinööri Kalevi
Luoma, Suomen Kuntaliitto
Työkaluja uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden lisäämiseen kunnissa
13:40 Uudet energiatehokkuussopimukset - energiankulutus ja kustannukset
kuriin, energiakonsultti Lauri Penttinen, Keski-Suomen Energiatoimisto
14:10 Kohti energiaomavaraista kuntaa - työkaluna uusiutuvan energian
kuntakatselmus, tekninen johtaja, Jouko Toropainen, Lapinjärven kunta
14:40 Energiatehokkuusinvestointi ilman omaa rahaa - ratkaisuna
energiapalvelusopimukset, tuotepäällikkö Teppo Manninen, YIT
Kiinteistötekniikka Oy
15:00 Kahvitauko
Kansalliset ja maakunnalliset UE-tavoitteet
15:20 Uusiutuvan energian tavoitteet 2020 - Kuntien mahdollisuudet uusiutuvan
energian lisäämisessä, professori Dan Asplund, Benet Oy
15:40 Keski-Suomen energiatase nyt ja vuonna 2015, kehittämispäällikkö Markku
Paananen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu
Keski-Suomen ajankohtaiset energiahankkeet kunnille
16:00 Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen, projektipäällikkö Eeli Mykkänen
Jyväskylä Innovation Oy
16:15 Ekotaajama-konsepti - tulevaisuuden energiatehokkaat pientaloalueet,
projektipäällikkö Tytti Laitinen, Jyväskylä Innovation Oy
16:30 Pellettilämpöyrittäjiä Keski-Suomeen franchising-liiketoimintamallilla,
projektipäällikkö Heidi Wickstrand, Vapo Oy
16:45 Metsäenergian uudet mahdollisuudet ja niiden kehittäminen 2008-2010,
projektipäällikkö Jyrki Raitila, VTT
17:00 Tilaisuus päättyy

Vielä ehtii ilmoittautua mukaan Keski-Suomen Energiapäivään!
Hei,
Keski-Suomen Energiapäivää vietetään torstaina 22.1.2009 Rantasipi
Laajavuoressa (Laajavuorentie 30, Jyväskylä). Energiapäivän aiheena on ?Kuntien
uusiutuvat energiaratkaisut ja energiatehokkuus ? tulevaisuutta
kuntalaisille?.
Energiapäivän ohjelma on tämän viestin lopussa. Ohjelmamuutokset mahdollisia.
Seminaari on maksuton.
Ennakkoilmoittautumiset 15.1.2009 mennessä:
Tytti Laitinen, tytti.laitinen@jklinnovation.fi tai GSM 040 5000489.
Keski-Suomen Energiapäivän järjestävät Keski-Suomen Energiatoimisto, Jyväskylä
Innovation Oy, Energiateknologian osaamiskeskusohjelma ja Keski-Suomen
Bioenergiasta elinvoimaa ? klusteriohjelma.
Tervetuloa!

UUSIN TIETO ILMASTONMUUTOKSESTA - TULEVAISUUSNÄKYMÄT, HAASTEET, KEINOT
JA STRATEGIAT
Tiistaina 13.1.2009, Tieteiden talo Kirkkokatu 6 klo 17-20, klo 17-20
Ilmastomallit ja uusin seurantatieto sekä vaikutusarvioiden tarkastelua
globaalitasolla
Mikko Alestalo,Heikki Tuomenvirta ja Jouni
Räisänen alustavat, Pasi Toiviainen kommentoi, juontajana Kari
Silferberg

Tiistaina 27.1.2009,sali 505, klo 17-20
Ilmastonmuutoksen hillitsemisen keinot:
päästöjen vähentäminen ja nielujen vahvistaminen
Tiistaina 10.2.2009, sali 505, klo 17-20
Ilmastostrategiat ja varautuminen Suomessa ja Itämeren alueelle

Alustajiksi ovat lupautuneet Aleksi Neuvonen (Demos), Jari Liski ja Per
Mickwitz
(SYKE), Irma Karjalainen (YTV), Eero Paloheimo sekä Lasse Peltonen
TKK/YTK). . Tarkempi työnjako on vielä tekeillä.

Tämä tilaisuus ei toistu! (ainakaan pian)


Miten energiaa tulevaisuudessa tuotetaan, jos fossiilista polttoaineista ja ydinvoimasta on päästävä eroon?

* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * *
Tervetuloa Greenpeacen ja uusiutuvan energian teollisuuden
Energy [r]evolution -ilmastovision esittelytilaisuuteen
17.12.2008 klo 13 - 16.30
Tapahtumatalo Bank, Unioninkatu 20, Helsinki
* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * *

Jos Euroopassa on yksi ihminen, joka voi sanoa edustavansa Euroopan uusiutuvan energian teollisuutta, hän on Arthouros Zervos, Euroopan uusiutuvan energian teollisuuden kattojärjestön (EREC) johtaja.

Keskiviikkona 17.12. Zervos vierailee Suomessa esittelemässä Greenpeacen ja uusiutuvan energian teollisuuden yhteistä energiavisiota Energy [r]evolution. Raportin takana on useita tutkimuslaitoksia.

Tilaisuudessa esitellään myös, mitä energiavallankumous tarkoittaa Suomessa. Visioita kommentoimassa on suomalaisia asiantuntijoita.

Visionäärisiä tunnelmia vahvistaa Kirmo Kivelän videotaide.
Tilaisuuden jälkeen tarjolla on purtavaa ja juotavaa.