IRC-Galleria

Olen alkanut tekemään tuntisuunnitelmia. Aiheena on ollut perhe, avioliitto ja ero. Olen mm selvittänyt, että Suomessa laivan kapteenilla ei ole vihkilupaa. Tosin suomi24 sivustolla joku "kapteeni" kertoi, että jos laiva on yli 100m pitkä niin sitten kapteenilla olisi oikeus. Tiedä häntä. Myös olen oppinut kaikenlaisia hääenteitä: mm. se kumpi sanoo alttarilla TAHDON kovempaa määrää suhteessa kaapin paikan.

Se auskultoinut Kata sai töitä! Se pääsee ensin Helsinkiin tekemään 1kk sijaisuuden johon kuuluu 20h ERITYISopetusta ja 5h hissaa. !!!! Sen jälkeen se menee Hämeenlinnaan pitämään lukion kursseja. 20h erityisopetusta kuulostaa tosi eeppiseltä. No, mä menen torstaina vaihtelemaan materiaaleja sen kanssa et molemmat pääsis vähän hempommalla tuntisuunnitteluissa.

Mulla on joku mieletön paise korvassa. Ollaan vietetty Pasin kanssa romanttisia hetkiä kun se yrittää puristaa sitä pinseteillä, neulalla ja pumpulipuikoilla ja mä vaikeroin vieressä. Se on siis KIPEÄ! Tää on tätä parisuhteen arkea vissiin sitten.

Kuvassa kaksi Lottaa

Tänään oltiin Kakskerrassa uimassa ja hengailemassa ja me lilluttiin Pasin kanssa järvellä reippaasi yli tunti kumpatjoilla. Mun patja vuoti vähän ja Pasin patja oli niin pieni, että Pasi oli jatkuvasti vähän vedessä. Mutta oli silti mukavaa ja oon kyl ruskettunut aika paljon. Oltiin myös tikkakisaa ja mä olin ehdoton jumbo. Sain 7 pistettä kolmella kierroksella.

Mamma toivoi että sitten kun on aika tulla pieniä Rauhaloita niin niitä tulisi paljon lisää :)

Mä tein sen! Keräsin pakkaseen mustikoita talvea varten. Niitä tuli niin monta purkkia että mietittiin et mahtuuko ne ollenkaan sinne, mutta sinne ne meni papujen kanssa samaan lokeroon. Oikeesti se ei ollut yhtään niin eeppistä kuin aikaisemmin. Olin joku tunnin metsässä keräimen kanssa ja keräsin ämpärin täyteen. Siellä oli kuitenkin niin paljon roskia, et tulosta tuli vain 65dl. Kuitenkin oon oman elämäni sankari. Ja täynnä antioksidantteja ens talvena.

Oltiin Ellin kanssa Seikkailupuistossa koko päivä eilen ja oli niiin kivaa. Se on ihan huipputyttö! Se ei valittanut mistään eikä kiukutellut yhtään. Sillä on myös huumorintajua. Kun kysyin lopuksi että mikä oli kivoin paikka missä oltiin niin Elli vastasi miettimättä: pomppulinna. Mikä oli siis ainoa paikka missä EI oltu.

Se sai riehua siellä elämänsä kyllyydestä. Kun mentiin sinne puistoon niin se lähti ekaks juoksemaan yhteen suuntaan, sitten se lennossa vaihtoikin kohteeksi toisen laitteen jossa se oli hetken vain juostakseen seuraavaan. Suunnittelijoiden ihmeeksi paras "laite" oli varmaan puro, jonka yli saattoi hyppiä.

Siitä tytöstä tuli kyllä kunnolla ääntä. Varsinkin kun piknikin jälkeen Otto leikki Ellerön kanssa rantapallolla ja kikkaili 100-0 Ellin ympärillä. Elli vain huusi "rinkelii" kun se halus et me heitellään toisillemme palloa.

Ja kun tuli aika lähteä Sofian ja Sampon luo niin ihan ilman kiukutteluja Elli suostui lähtemään (vaikka se olisi vielä halunnut olla siellä puistossa) Mä luulen et me tehtiin niin hyvät pohjatyöt että sen sais uudestaankin lainaan..ehkä joskus 10v päästä jopa yökylään. Ny on vähän haikea olo, kun tietää et sen näkee vasta pitkän ajan päästä uudestaan. Ja vielä kun ei ollut sen vanhempia tarkkailemassa koko ajan niin sen kanssa saattoi olla paljon luonnollisemmin.

Aino ja Aaro lähti just meiltä syötyään kolmen ruokalajin päivällisen ja juotuaan paljon viiniä. Kommunisti-Aaron kanssa keskusteltiin tulevaisuudesta. Minä olin sitä mieltä, että tulevaisuudessa ihmiset haluavat tehdä vähemmän työtä ja vapaa-aika on arvokasta. Samalla tulotaso tietenkin laskee, mutta se ei haittaa kun sen seurauksena oppii tuntemaan lapsena ja ehtii käydä uimassa ja rymistelyretkillä. Aaro oli enemmän sosialismin kannalla: kaikille tarpeen mukaan ja pla pla. Ruoka oli kuitenkin hyvää ja sydänpullossa oleva viini myös.

Huomenna on ehkä vähän krapulaa tiedossa..

Olen ehkä vähän pakoillut tietskalla istumista ja G:n avaamista, mutta eilen ahistus sai uuden ulottuvuuden. Me lähdettiin Pasitsun kanssa pyöräilemään Kakskertaan maalaamaan ja skrabaamaan ikkunoita! Tänään pitäis sitte hakea pyörä sieltä pois.. eli LISÄÄ MAALAAMISTA! (sieltä kun ei pääse pois ellei tee vähän hommia)

Mustikat on valmistuneet! Mä muistelin eilen mun suuria suunnitelmiani joskus teininä että miten mä säästän ruokalaskussa kun syön vain itse kerättyjä mustikoita ja sieniä koko talven. Jep.

Äbä ja Juha on vaan niin hauskoja. Maalamisen jälkeen mentiin sinne hakemaan ruokapalkka (uusia perunoita ja graavilohta) ja istuttiin niitten olohuoneessa. Äippä oli jotain ovia lakkailemassa ja jutskattiin sitte Juhan kanssa niitten tulevasta uunista (mitä ei välttämättä tulekaan). Kun äbä tuli paikalle niin se alkoi sanoa täsmälleen samat jutut mitä Juha oli sanonut hetkeä aikaisemmin. Ne kertoi et yleensä ne ei ees puhu ääneen remonteista, osoittaa vain jotain kohtaa talossa ja myhäilee ja nyökkäilee samaan tahtiin. No, selkeesti ne ei mitään puhetta tarvitse.

Tajusin just, että mä en voi enää koskaan osallistua täydestä sydämestäni savolaisten pilkkaamiseen.

Ai niin ja pieni lisäys edelliseen tekstiin. Myös Pasitsu sai täydet pisteet viininmaistelukisassa :) Muut ei sitten pärjänneetkään yhtään. Hyvä humanistien tiimi! Jokaisen täytyy tehdä sitä missä on hyvä.

Ohoo! Mulle paljastui että mun galtsupäiväkirjalla on salainen lukija.

Tultiin just Savon sydämestä takaisin kotiin ja haikeus kyllä jäi. Siellä oli ihan kuin lapsuuden kesässä: järvi jossa saattoi hassutella, sauna, kaikenlaista tekemistä ja tosi lämmintä. Tapasin myös aidon savolaismummon joka oli leiponut mustikkapullia ja savolaista rieskaa. Rieska ei ollut niin hyvää toisinkuin Mikkelin torilta ostetut lörtsyt. Taija aiheutti kyllä vähän pahennusta paikallisissa kun se kysyi myyjältä että "Mitä noissa lihapiirakoissa on sisällä?" kun se tilasi jauhelihalörtsyn kahdella nakilla.

Koska matkalla oli mukana monta Rauhalaa niin me kisailtiin paljon. Minun edottomasti makein voitto (ja myös ainoa) tuli mun lempilajissa eli viininmaistelussa. Todistin olevani todellinen humanisti tunistaessani kaikki kolme valkkaria oikein. Seuraavana päivänä vielä sinetöin hyvyyteni punaviinien kanssa. Olutkisassa mä feilasin samoin kuin kolakisassa.

Sielultani musta ei kyllä taida tulla koskaan savolaista, koska kysyin tänään bussikuskilta täysin spontaanisti: "Ei kai tää bussi mee Turkuun?"

Olen viimeaikoina mietiskellyt jotenkin enemmän kun aikaisemmin kaikkea mennyttä. Siihen on kuulunut myös sellaisten ihmisten tapaaminen jotka on vaikuttanut minuun paljon. Kuulostaa eeppiseltä mutta ei se kyl oikeasti ole.

Harmittaa vähän kun tapasin eilen yhden tyypin, jonka kanssa oli mukava istuskella, jutustella ja juoda viiniä. Ilta loppui kuitenkin lyhyeen kun se käyttäytyi vähän tyhmästi. Hermostuin ja nyt vähän kaduttaa kun olis sitä voinut vaan ignorata tyhmyydet ja kääntyä kotimatkalta takaisin. No, ehkä ensikerralla.

Ajattelin lähteä ens viikolla Helsinkiin seikkailemaan. Gradu tulee kyllä mukaan eli kyseessä ei ole pakomatka.

Tekisi mieli juoda taas paljon viiniä ja valvoa myöhään.. mistäköhän se kertoo mr. Freud