IRC-Galleria

Joku apulannan alainen kuulutti joskus angstisen nuoruuteni vuosina että
ikuisuus on helppo saada hetkeen mahtumaan.

Kun mä seisoin kuusvuotiaana meidän rivitalorivistön leikkipaikalla, hiekalaatikolla
ja tuijotin itkuisin, mitäännäkemättömin silmin mun Esmeralda- barbia jonka pojat rikkoi, irroitti pään, riisui nuken alasti ja työnsi sen märkään hiekkaan, mä luulen, että ikuisuus nakersi silloin mua.
Lapsenaivoista ei kehittynyt mitään muuta kuin nuoren aikuisen aivot tähän päivään mennessä, ja yhä pojista miehiksi kasvaneet rikkovat naisen, irroittavat ajatukset naisruumiista, ja työntävät torson hiekkalaatikkoon häpeämään omaa olemistaan.
Sittemmin aloin leikkiä giljotiineilla, legoilla, pyssyillä ja miekoilla.
Sittemmin opin että huoria ei ole, on vain naisia jotka käyttäytyvät sukupuolikulttuuristaan poikkeavasti, ja on ihmisiä joiden ammattinimike on prostituoitu.

Aivoini kasvoivat taas, niihin kasvoi enkeli.
Nyt yritän etsiä totuutta niiden tunteiden kautta
että vihaan miehiä. vihaan myös naisia. kumpaakin sukupuolta niinkuin ne on meille opetettu.
mutta rakastan ihmisiä. janoan ihmisiä.
kasvoja voi piirtää loputtomiin.

sittemmin minusta tuli pasifisti ja aloitin itsepuolustuslajit.
menen sekaisin luodeista ja ihmettelen miekkojen kauneutta.
eikä niissä ole mitään fallosmaista.

pippeli on pippeli ja miekka on miekka, pimppi on pimppi ja malja on ihan vaan malja.

unohdetaan uskonnot, muistetaan hengittää.

jooko?