IRC-Galleria

[Ei aihetta]Keskiviikko 31.01.2007 02:04

Aloita vastaus oman nimen etukirjaimella :D

Olen: Timo
Haluan: taikuriksi
Minulla on: trumpetti
Vihaan: teinejä
Pelkään: tuhoa
Kuuntelen: televisiota
Pohdin: työtä
Rakastan: tätiäni
Minä aina: tumputan :D
Minä olen: tyhmä
Laulan: tietenkin taitavasti!!
En ole aina: täydellinen

helsingforsMaanantai 20.11.2006 01:40

Jag var i helsingfors i dag. Det var jättekuul. ekaks oltii hakanitin värikoulutukseks ja sit sen jälkee mentii teatterii kattoo viulunsoittajaa katolla. vaihteeks näin sen, oisko ollu viides kerta?? heheee

tänään oli reilu päiväLauantai 21.10.2006 21:09

eilen tapahtui:
-Huomasin että bensatankin korkin olin unohtanut edellisellä kerralla huoltoasemalle. siispä ajan ilman tankin korkkia.
-Unohdin tavaroitani illalla cm-hiustaloon joita olisin kaivannut.
-kaikkee muuta paskaa
-ai niin, ja kun myin tuotteita niin muovipussit oli juuri loppuneet ja asiakas osti muutaman tuotteen, kysyin silti että tarvitseeko tämä muovipussia ja hän vastasi ei, Ei pitänyt sanoa ääneen, mutta kuitenkin ajattelin ääneen"no hyvä, koska ne loppu just". Noh ei siitä niin mtn muuta tullut kun naurua.
Tänään tapahtui:
-Työtoverini tuli kipeäksi ja jouduin palvelemaan hänen asiakkaitaan.
-Oli HIEMAN kiirettä koska oli -40% kaikki tuotteet paitsi kerastase ja redken, niin meni hieman hassusti koko päivä
-provikat tuli täyteen. (ei siis mtn järkeä myydä loppukuusta mitään tuotteita)
-otin myös yhden sarkun asiakkaan sarkun kiireisen päivän helpottamiseksi.
-Vanha tuttu kävi tänään cm-hiustalossa ostoksilla

[Ei aihetta]Sunnuntai 10.09.2006 19:28

Käydessäni ensimmäistä vuotta lukiota näin kerran erään luokallani olevan pojan kävelevän kotiinsa koulun jälkeen. Hän oli Kalle. Näytti siltä, että hän kantoi kaikkia oppikirjoja mukanaan.
Ajattelin itsekseni: "Miksi kukaan kantaa kaikki kirjat kotiinsa perjantaipäivänä? Taitaa olla varsinainen nynny."
Minulla itselläni oli paljon suunnitelmia viikonlopun varalle, pippaloita ja jalkapalloa kavereitten kanssa seuraavana päivänä.
Niinpä kohautin olkapäitäni ja jatkoin matkaani. Hetken päästä näin, kuinka poikalauma juoksi Kallea kohti. He törmäsivät häneen tahallaan, sysäsivät kaikki hänen kirjansa maahan ja kampittivat hänet niin, että hän kaatui kuraan. Hänen silmälasinsa lensivät noin kolmen metrin päähän ruohikkoon. Hän nosti päänsä, ja hänen silmänsä olivat hirvittävän surulliset.
Sydämeeni koski. Juoksin Kallen luokse. Hän ryömi ympäriinsä etsien lasejaan, kyynel silmissään. Ojentaessani hänelle hänen lasejaan sanoin: "Nuo ovat pölkkypäitä. Niille pitäisi antaa elinkautinen."
Hän katsoi minuun ja sanoi "kiitos", hymyillen leveästi. Siitä hymystä paistoi todellinen kiitollisuus.
Autoin Kallea keräämään kirjat maasta ja kysyin, missä hän asui. Kävi ilmi, että hän asui lähellä minua, joten kysyin häneltä, miksen ollut nähnyt häntä niillä kulmilla aiemmin. Hän sanoi käyneensä yksityiskoulua ennen kuin tuli meidän luokallemme. Ennen en ollut ollut missään tekemisissä yksityiskoulun oppilaan kanssa. Juttelimme koko kotimatkan ajan ja kannoin osan Kallen kirjoista. Hän osoittautui mukavaksi pojaksi.
Kysyin, halusiko hän pelata jalkapalloa kavereitteni kanssa. Hän vastasi myöntävästi. Pyörimme samoissa porukoissa koko viikonlopun ajan, ja mitä paremmin opin Kallea tuntemaan, sitä enemmän pidin hänestä. Kaverinikin olivat samaa mieltä.

Tuli maanantaiaamu, ja näin Kallen taas valtavan kirjapinonsa kanssa. Pysäytin hänet ja sanoin hänelle, että jos hän kantaa noin paljon kirjoja mukanaan joka päivä, hän kehittää itselleen mahtavat muskelit. Hän vain nauroi ja antoi minulle osan kirjoista.

Seuraavien vuosien aikana Kallesta ja minusta tuli parhaat kaverit. Lukion lopulla aloimme suunnitella jatko-opintoja. Kalle päätti mennä lukemaan lääketiedettä ja minä valitsin liiketalouden opinnot jalkapallostipendin turvin. Opiskelisimme eri paikkakunnilla, mutta olin varma, ettei välimatka vaikuttaisi ystävyyteemme mitenkään.
Kalle oli luokkamme priimus. Kiusasin häntä siitä jatkuvasti ja nimittelin häntä nynnyksi.
Kallen piti pitää puhe koulun päättäjäisissä. Olin todella iloinen, ettei minun tarvinnut nousta korokkeelle puhumaan.

Päättäjäispäivänä näin Kallen, joka näytti komealta. Hän oli todellakin päässyt sinuiksi itsensä kanssa kouluvuosinaan. Hän oli hyvännäköinen silmälaseissaan, ja hänellä oli paljon enemmän tyttökavereita kuin minulla. Kaikki tytöt olivat pihkassa häneen. Olin joskus kateellinen.

Tuli se suuri päivä. Saatoin nähdä, että Kalle oli hermostunut, joten läimäytin häntä selkään ja sanoin: "Kuule, hyvin se menee!"
Hän katsoi minuun kasvoillaan se hänelle ominainen,todellista kiitollisuutta osoittava ilme ja sanoi: "Kiitos."
Hän ryki hieman ja aloitti puheensa. "Koulun päättäjäisissä on aika kiittää kaikkia niitä, jotka ovat auttaneet oppilaita selviämään Vaikeistakin vuosista. Vanhempia, opettajia, sisaruksia,
valmentajiakin kenties... mutta ennen kaikkea ystäviä. Seison tässä sanomassa teille, että paras lahja, minkä voi toiselle antaa, on olla hänen ystävänsä.
Aion nyt kertoa teille erään tarinan."

Katsoin epäuskoisena ystävääni, kun hän alkoi kertoa päivästä, jolloin ensi kertaa tapasimme. Hän oli aikonut tappaa itsenä sinä viikonloppuna. Hän kertoi, kuinka oli siivonnut pulpettinsa ja
ottanut kaikki tavarat mukaansa, ettei hänen äitinsä olisi tarvinnut mennä keräämään niitä koulusta jälkeenpäin.
Hän katsoi minuun kiinteästi ja hymyili. "Olen kiitollinen siitä, että minut pelastettiin. Ystäväni pelasti minut tekemästä jotain kamalaa."
Kuulin yleisön haukkovan henkeään, kun tämä komea, suosittu poika kertoi meille kaiken hetkestä, jolloin hän oli ollut elämässään heikoimmillaan.
Näin hänen isänsä ja äitinsä katsovan minua kasvoillaan Kallen kiitollinen hymy. En ollut ennen tajunnut tämän kiitollisuuden syvyyttä.


Älä koskaan aliarvioi tekojesi voimaa. Yhdellä pienellä eleellä voit muuttaa toisen elämän, parempaan tai huonompaan suuntaan.

Sinulla on nyt kaksi vaihtoehtoa:
1) Voit välittää tämän viestin ystävillesi.
2) Voit toimia ikään kuin se ei olisi vaikuttanut sinuun mitenkään.

Kuten huomaat, minä valitsin vaihtoehdon numero 1.

"Ystävät ovat enkeleitä, jotka nostavat meidät takaisin jaloillemme
silloin, kun siipemme eivät enää pysty muistamaan, miten lennetään."

:(Perjantai 25.08.2006 18:41

en jakais.. en haluu tulla enää kotiin.. tää paikka on niin perseestä. Haluun muuttaa kokonaan sinne hämeenlinnaan.. mutta mutsi sano et se ei suostu maksamaan vuokraa. eikä mulla itsellä sitä rahaa NIIIN paljoa ole et saisin sen ekan vuokran maksettua.. kyllä mä sit jo pärjäisin sittarinpalkoil ja tuilla. mutta niin :/ täytyy kerätä koko suku läpi jos niilt heruis rahaa..
varmaan maanantaina vois käydä siellä hämeenlinnan asunto jutus ja jos ne sieltä sais hommattuu mulle sellasen halvan pienen yksiön.. en haluu olla täällä.
ainoo mitä täällä on niin hanna.. sen takia mä jaksan ees lähtee tänne.
Tänäänko tulin sieltä hämeenlinnast sandran kans niin ko päästiin lintsille asti niin sanoin jo sandralle et haluun takas sinne hml:aan , ei yhtään kiinnosta tää tuppukylä forssa..

horo skooppiTiistai 13.06.2006 02:30

Ylpeytensä ja tunneherkkyytensä takia Skorpionit ovat helposti loukkaantuvia ja heidän kanssaan on ajoittain vaikea työskennellä; mutta toisaalta heidän vakaa sitkeytensä, kestävyytensä ja hallintakykynsä tekee heistä ehdottoman luotettavia ja saa heidät olemaan parhaimmillaan kriiseissä. He ottavat hyvin haasteet vastaan

[Ei aihetta]Tiistai 06.06.2006 00:34

rakas taivaan isä, miks just minä
mikset sä auta mua huonoina päivinä
sä tiedät mun vaikeudet ja tiedät mitä teen
jos sä voisit tehä ees jotain mun eteen
mun elämä ei ehkä menis näin käteen
mut sähän sen tiedät pitääks sen mennä alamäkeen
päästä mun usko sun voimat näkee
ohjaa mua ja kerro mulle mitä mä teen
muuten mun vaihtoehdot on loppu
auta mua mä oon ku kuiva korppu
vähän sokerii päällä ja ruvennu murenee
jokainen pieni murunen hävii tuuleen
mä tuun sun luo sinne taivaaseen
turvaan valtakuntaan sun selän taakse
mä etin itselleni ensimmäisen lammen
ja tuun sun luo rakas taivaanisä aamen

Rakas päiväkirjaTiistai 23.05.2006 01:53

Rakas päiväkirja, en ole kirjoittanut taas vähään aikaan mutta ei se mitään..

Tänään meinasi koulus mennä hitusen hermo ku piti niitä kronikoita vääntää ja kirjotettiin viime torstaina(?) noin 15kroniikkaa muutamassa tunnissa niin olettaa saattaa ettei niist kovin häävejä tullu.. tietenkä kukaan muukaan niist ei niin hirveesti tykänny ja muutama meni uusiks. ja ois pitäny kirjottaa pitempii yms yms. muttaa siellähän sit (potkiaisis) ihminen seisoo pitempää ku pitempiä halusivat.

Sitten nesteellä palo vähän käämit. :( ku hanna ja maija "tappo" mua ja sit meni hermo :D

sitten illalla kaikki oli kivaa..

Ja NYT SAIN SIT VIIMEIN SEN FORD ORIONIN <33 vähän on rutussa mut ei se mitään. On ne ruttuset koiratkin söpöjä... Tosin koirissa ei tarvitse olla eikä niihin sada sisään. mut ei se haittaa :D on muute hyvä auto toi orion. pitää kivaa ääntäkin :D

[Ei aihetta]Keskiviikko 03.05.2006 23:36

Oraakkeli-haaste.

Noniin. Annan sinulle kysymyksiä ja sinä käyt osoitteessa http://www.lintukoto.net/viihde/oraakkeli/
kyselemässä kysymykset oraakkelilta ja kirjoitat oraakkelin vastaukset tänne. HUOM! Saat muotoilla kysymykset haluamaasi kieleen, tyyliin tai murteeseen tai vaihtaa sana järjestystä, mutta kysymyksessä pitää olla sama juoni. Nyt kirjoittamaan. Lopuksi haasta neljä kaveriasi tekemään saman.

1.Kuinka vanha olen?
-Vanhempi kuin aurinko, kuu ja tähdet!

2.Mikä on horoskooppini?
-Loma, mutta pidäthän tämän vain omana tietonasi?

3.Mikä on nimeni?
-Silva.

4.Missä olen nyt?
-Ulkomailla.

5.Mistä olen kotoisin?
-Jostain missä sinä et ole.

6.Mikä on turhinta maailmassa?
-Syvennytään mieluummin henkilökohtaisiin ongelmiisi.

7.Mikä on minulle arvokkainta?
-Ukkosmyrsky.

8.Miltä tunnun?
-Vanhalta.

9.Miltä maistun?
-Kirpeältä.

10.Miltä tuoksun?
-Pippurilta.

11.Missä minun kuuluisi olla?
-Ratikassa.

12.Mistä minut löytää?
- Kainalosta

13.Missä asun?
-Sanoisin että tuolla.

14.Mikä on sukupuoleni?
-Kurkistus housuun ratkaisee pulmasi.

15.Miten minut tavoittaa?
-Eipä kurjuutta kummempaa.

16.Kuka on minulle tärkein?
-Joku tosi ruma äpärä

17.Mikä minä olen?
-Joku joka on todella epätoivoinen kun kysyy tuota.

18.Miltä näytän?
-Naapurin koiralta.

19.Mikä minun kuuluisi olla?
-Elämän peruskysymys.

no joopa joo.. iitalta sain enkä jaksa haastaa ketää :D