IRC-Galleria

Eilen yöllä tein niin vakuuttavan havainnon erikoisesta avaruusaluksesta, että aloin jo epäilemään kaikkea. Epäilin että koko tiede, sellaisenaan kuin se tunnetaan, on valetta. Epäilin että kaikki mitä olen ymmärtänyt maailmankaikkeudesta ja sen toiminnasta, onkin väärää. Tuossa se nyt sitten oli. Aivan selvästi ihmiselle tuntemattomalla tekniikalla lentävä vekotin, sadan metrin korkeudella ja aivan Vääksyn yläpuolella. Mahdotonta?

Kriisini loppui vasta kun heräsin.

Todellisessa maailmassa tein havainnon tunnistamattomasta lentävästä esineestä kiikareilla noin viikko sitten. Itseasiassa niitä oli kaksi, mutta toinen oli paljain silmin nähtävä jonka oletin lentokoneeksi (ja jota aloin katselemaan kiikareilla). Toinen näkyi vain kiikareilla, ja se lensi ristiin lentokoneen kanssa. Vähemmän laiska olisi ehkä ottanut selvää siitä, mikä se on, mutta en minä.

Katsoin tänään elokuvan 2001: Avaruusseikkailu, ja Arthur C. Clarke (kirjailija joka kirjoitti kirjan ,johon elokuva perustui) kuoli. Tämän vuoksi koitan välttää elokuvien katsomista. Jotain pahaa tapahtuu kuitenkin. Yleensä se paha on vain sitä että elokuva on erittäin - erittäin - huono, tai sitten joskus joku kuolee.

Inhoan typeriä etätehtäviä. Ne saavat minut hautomaan itsemurhaa. Ketään ei kuitenkaan kiinnosta lukea jotain copypastea asiasta, jonka jo tuntee itse ennestään, joten miksi olettaa että sellainen tehtävä jotenkin arvostellaan. Ketä sitäpaitsi kiinnostaa joku MEK niin plajon, että siitä pitäisi kirjoittaa pikkuinen essee, ja lähettää se vielä sähköpostina. Paskapikkelsi!