IRC-Galleria

Enpä ole taas vuoteen miltei kirjoitellutkaan.^^ Ikään kuin näitäkään kukaan lukisi.:D Kesä oli ja muistot jäi...

Tahtoisin rohkaistua! Suuresti. Asiat vain jotenkin tuntuu junnaavan paikallaan. En saa siivotuksi, ei saa unirytmistä kiinni ja jopa ruuanlaitto tuntuu ylitsepääsemättömän rankalta.:D Nyt olisi mun vuoro saada se piristysruiske.:D

Hassu olo. Mutta arvatkaapa mitä? Ostin kolmella eurolla hameen ja olen onnellinen.^^ Sanovat ettei materia saa ihmistä onnelliseksi, muttei se aina niinkään mene.:P Varsinkaan, kun ei elämässä oikein muitakaan kiintopisteitä ole. Olen miettinyt alkoholin käytön vähentämistä, mutta sekään ei oikein onnistu... Olenko pahasti alkoholisoitumassa? Luultavasti.

Aurinko paistaa ja Katian pitää kohta lähteä autokoululle, tiedäs vaikka saisin ajotunninkin jo ensi viikolle.:) Että kaikki täällä päin pyörivät, kannattaa vähän nyt sitten tarkkailla, missä päin kulkee ja kuinka.^^

Näin lopuksi vielä pieni varoituksen sana, sokerittomat karkit ovat hyvin vaarallisia!
Hauskaa päivää kaikille! Varsinkin käpyselle.^^

Kai siihen nyt sitten täytyy tottua, että kesä on poissa, taas ainakin puoleksi vuodeksi. Sataa lunta ja on kylmä.:/

Mutta arvatkaapa mikä päivä lähestyy... Muistuttaisin kaikkia siitä.^^

Sitten tahtoisin nostaa esille yhden minua koskettaneen asian; miksi kaikissa elokuvissa talvi kuvataan niin ihanaksi ja romanttiseksi... Lämmintä kaakaota ja vaahtokarkkeja... Plaaplaa. Todellisuudessa se tarkoittaa pitkiä kalsareita ja nuhaisia neniä, märkiä sukkia ja meikkejä poskilla. Vieläkin kauempana ihanuudesta on se, kun tulet yksinäiseen, pimeään ja kylmään asuntoosi, jonka ikkunoiden tiivisteet ovat nähneet parhaat päivänsä ennen syntymääsi. Lähdet sieltä pimeän aikaan ja kun tulet kotiin on jo taas pimeää.
Juu, ei todellakaan ole menneet ne nallekarkit tasan!
Ei, minä en valita, minä kritisoin.

Nyt menen kenties juomaan halppisteetäni. Heihei.^^

Miten on mahdollista, että elämä muuttuu niin yhdessä hetkessä. Yksi puhelu, yksi horjahdus... Kaikki alkaa taas alusta. Kuolevan ihmisen kohtaaminen jo sinänsä on minulle kova pala, saatika sitten, että tähän henkilöön on muodostanut tunnesiteen. Vanhuus olisi ikään kuin tekosyy olla surematta, muttei se toimi niin...

Tuntuu tyhjältä.

Minä olen:

Ekstrovertti

---

* Introvertti
Käytännöllinen

---

*

---

Intuitiivinen
Ajattelija

---

*

---

Tuntija
Impulsiivinen --*

---

Harkitsija
(mmmp)
Vastaustesi perusteella seuraava luonnehdinta kuvaa persoonallisuuttasi
Olet rauhallinen, luova ja huomaavainen henkilö. Saatat usein vaikuttaa ujolta, varautuneelta tai viileältä. Sinulla on harvinainen kyky omistautua syvästi sekä ihmisille että asioille. Ihmistyyppisi ohjaa käyttäytymistään vahvoilla sisäisillä arvoilla, eikä niinkään logiikalla tai järkisyillä. Jos sinut pakotetaan toimimaan faktojen ja logiikan tasolla, sinusta syntyy vaikutelma toiselta planeetalta tulleesta olennosta. Sovellut ammatteihin, joissa voi ihmisten kanssa soveltaa empatiaa ja keskustelua. Kaltaisesi ihmiset ovat usein uskonnollisia, hengellisiä tai filosofisia, ja näkevätkin oman elämänsä matkana tai tehtävänä. Järkeilyyn taipuvaiset ihmiset saattavat pitää sinua mystikkona tai haihattelijana. Ihmistyyppisi elämää leimaa usein puolison, ”sielunkumppanin” etsintä. Etsit kaiken aikaa tasapainoa, koska kaipaat yhtä aikaa rauhaa ja yksityisyyttä, sekä kontaktia toisiin ihmisiin. Tästä syystä sinulla on taipumus vaipua alakuloisuuteen.

http://www.netello.com/persoonallisuus_testi.php

On mielenkiintoista, kuinka nopeasti elämä muuttuu. Vieläkin mielenkiintoisempaa on, kuinka suuren muutoksen tuo asioiden muuttuminen ennalleen. Esimerkkejä voitte miettiä itse.:)

Koulu alkaisi taas, enkä tiedä, miten taas jaksan.

Kirjoitan taas, jos joskus muistan ja löytyy asiaa.:)

Kauniita unia ihmiset.

Kas, on taas kesäloma miltei mennyt.:D

"Muutin" taas takaisin pikkuiseen kälyiseen opiskelijahuoneistooni.:D Armoton siivous meneillä, heti, kun saan päiväkirjamerkinnäin kirjoitettua.:P Minulla ei vieläkään ole kämppistä, enkä sellaista niin kaipaakaan. Sitä paitsi, kuka ihme tänne haluaisi muuttaa, jos näkisi tämän sotkun.:D Uskomatonta, kuinka joku voi sotkea näin paljon, vaikkei edes asu täällä, eikös?:)

No, onhan se mukavaa, ettei kesä ole kokonaan mennyt, sillä on lämmin ja minulla vielä jopa yksi leirikin tulossa.^^

Oli niin mukavaa, kun netti toimi ihan automaattisesti, ja vielä miltei nopeasti.:D Olivat pistäneet vipinää tossuun olumppialla.:P

Mutta nyt taas palaan siivoamaan, näkyillään, ja niin, tervetuloa kylään, mikäli asut lähettyvillä.:P

Mieliala: Helpottunut
Parasta päiväsä: Muutto.:P

Ööh... Olinpa tuossa juuri kaksi päivää rippileirillä, kunnes tein tyylikkään lähdön.:D
Ikään kuin kompastuin. Ilmeisesti kiveen. Tein pienen ilmalennon, kaaduin ja väänsin nilkkani, en ole ihan varma, mikä siinä on, mutta ainakin kaksi hiusmurtumaa ja jalkani on paisunut muodottomaksi. Nooh, nyt läjäilen sohvalla kylmäpussi jalalla.^^

Mukavaa kesää teillekin.^^

Koulu olis nyt tältä erää ohi. Minä tein sen, vaikka epäilivät.:D

Kävelin juuri sateessa kotiin ja huomasin, kuinka onnekas olenkaan. Ihmisiä juoksi ohi sateenvarjojensa kanssa yllään sadetakkeja. Se on vettä vaan! Toki se aluksi inhottaa, mutta ei sitä pelätä kannata.

Hmm... Oletko koskaan miettinyt, miksi sormet ovat tummemmat nivelien kohdalta? Kun tiedät, kerro minullekin.

Minulla ei ole ruokaa. Tai on, mutta jauhot yksistään maistuvat vähän kuivalta.

Nyt, kaikille oikein hyvää kesää.:)

Ei liene kenellekään yllätys, kuinka kovasti odotan kesää.:)
Odotan sitä hetkeä, että saan leikkiä porvaria ja käynnistää olohuoneessamme nököttävän laitoksen, jota myös ilmalämpöpumpuksi kutsutaan.^^ Saan istua sen alapuolella ja kiekua kauniin mystisen Tori Amoksen äänen päälle, aivan kuten tein viime kesänäkin. Toisaalta olisi oikein mukava keksiä joku uusi juttu täksi kesäksi.:) Kun ei näytä tuota heilaakaan olevan helluntaina taidan saada keksiä kesäjuttuni yksin.:D Ellei sitten joku ystävättäristäni kesäjututtele kanssani. Junaileminen saattaa kuulua kesäjututteluun.^^

Huomenna on toiseksi viimeinen koe tälle vuodelle, johan niitä on riittänytkin.:) Ruotsi. Hmm. Kyllä, aivan oikein, ruotsin kieli. Pelottavaa, sillä opettajamme, niin hän on jotakin kovin omalaatuista.

Toisinaan on hetkiä, jolloin tekisi mieli pukeutua mahdollisen iloisiin väreihin, ettei kukaan huomaisi pettymystä, joka pistelee kuin takiaispallo kalsareissa. Ikään kuin huijata kaikkia, yleensä onnistun huijaamaan monia. Vitutus on helppo näyttää, jos sen syy on oikeanlainen, hyväksyttävä. Mutta pettymys, karvas pettymys, se on hankala ilmaista, usein se on sosiaalisesti kiellettyäkin.

On olemassa ainakin yksi laulu, joka soveltuu kaikkiin mielialoihin. Adam Stranger - Traveller. Se on jotakin kovin uskomatonta. Kommentoikaa ihmeessä, jos ette kyseisestä musiikkiteoksesta pidä. Minä pidän. Paras se on vesisateella autossa, kun avaa ikkunan tuoksuu koivulta. Kulttuurit sekoittuvat, aika katoaa ja laulua voi kuunnella uudestaan ja uudestaan.

Kello on pian yksitoista. Nukkumaanmenoaika lähestyy ja voin vain toivoa näkeväni onnellisia unia, joita ei muista aamulla kuin vain hetkisen ja sitten harmittaa.:) Voin vain toivoa herääväni huomiseen päivään onnellisena.

Huomenna olen kaunis, jos olin tänään, huomenna olen kauniimpi. Saatat nyt ajatella toisin, mutta tiedätkö, sinäkin olet huomenna kaunis ja, jos olit tänään, huomenna olet kauniimpi. Se täytyy vain tietää, muuten ei ole kaunis. Kyllä, joskus on kovin hankalaa olla kaunis varsinkin tietää olevansa kaunis. Millaisesta kauneudesta on kyse, se on jokaisen oma päätös.:)

Hei taas rakas Päiväkirja.

Tänään on ollut mukava päivä. Aurinko on paistanut. Löysin vanhan olkihattunikin.

Minä en oikein tahtoisi Vaasaan, sillä siellä olisin taas yksin.:/ Toistaalta olisi mukava olla yksinkin. Ensi viikolla en tule kotiin ollenkaan. Ja sitten tulen taas kotiin pitkäksi aikaa.:)

Haikea olo taas. Sunnuntaisunnuntai.:) Pelastakaa minua.