IRC-Galleria

Karjavaras

Karjavaras

ja sen hurja laumanvartija hauvva

Päiva 11, its time to go home.Sunnuntai 10.05.2009 03:48

Aamulla käväistiin vielä keskustassa mutka ennen kuin suunnattiin lentokentälle, kateltiin dam aukealla katutaiteilijoita ja kävin ostamassa sen yhden keltaisen paidan, jonka mainitsin tuossa pari päivää sitten, mikäli joku muistaa.

Matkatavaroita oli lievasti sanottuna paljon, ja voitte vain kuvitella miten mukava ne oli raahata bussi pysäkille, bussiin ja bussista lentokentälle.

No lento suomeen lähti sitten siinä puoli yhdeksältä illalla hollannin aikaa. Lentokoneessa oli todella vähän matkustajia, yli puolet paikoista oli tyhjiä.

Ja näin me saavuimme taas finlandiaan, mutta meidän onneksemme (not) juna ouluun lähtee vasta huomenna aaamulla puoli kahdeksalta, eli saamme taas viettää ihanan rentouttavan yön helsinki-vantaa lentokentällä. Yay!

No onneksi on netti.

Hyvää yötä ja nauttikaa omasta sängystänne ja ajatelkaa minua joka istun täällä kovilla lentokentän penkeillä ajatellen omaa pehmeää petiäni.

//Kuvassa katutaiteilija dam-aukiolta, tyypillä oli aivan helvetin hauskat ja kamalan rivot jutut. :D

Amsterdamissa, paiva 10Lauantai 09.05.2009 01:48

Tanaan ei tehty yhtaan mitaan. Istuttiin neljan seinan sisalla, katottiin pirates of the caribbeaneita ja syotiin ja datailtiin ja pikkusen siivottiin paikkoja, silla huomenna illalla alkaa operaatio takaisin suomeen. Aamulla viela olis tarkotus kavaista keskustassa mutka jos kerjetaan.

Etta silleesti.

Amsterdamissa, paiva 9Perjantai 08.05.2009 02:40

Iltaa immeiset.

Tanaan mentiin huvipuisto Eftelingiin. Meilla oli kamala aikainen heratys puoli kahdeksalta, joskin kyllakaan yksikaan meista teineista ei noussut viela silloin ylos. Tarkoitus oli olla puoli yhdeksalta autossa, mutta porukka alkoi nayttamaan elon merkkeja vasta kahdeksan aikoihin, ja sitten piti tietenkin kayda suihkussa, syoda aamupala rauhassa, laittaa hiukset ja kaikki muu tarkea, loppujen lopuksi paastiin lahtemaan vasta kymmenta vaille yhdeksan. Eihan se nyt tassa kuulosta isolta aikataulusta myohastymiselta, mutta se aiheutti sen etta jumiuduttiin siella eftelingin porteilla ruuhkaan satojen ja taas satojen muiden perheiden kanssa, jotka myoskin halusivat viettaa torstain eftelingissa, Hollannin suosituimmassa huvipuistossa.
Voitte vain kuvitella miten kivaa meilla oli pikkuruisessa toytota yariksessa vasyneiden ja karttyisten Kallen ja Oton, seka ylinmaaraisen kiusaus kromosomin omaavan Villen kanssa, joka harnas ja arsytti pikkupoikia taukoamatta, eli tuloksena hirvea huuto ja riita ja parkuminen. Mina istuin etupenkilla ja yritin parhaani mukaan kuunnella sen kiljumisen siasta musiikkia levyilta, jotka olimme ottaneet mukaan.

No paastiin me kuitenkin loppujen lopuksi perille. Aluksi kuljeskeltiin semmoisessa ''taikametsassa'' jossa oli oikean kokoisia nukkeja ja mokkeja ja kaikkea jotka esittivat kaikkia tunnettuja vanhoja satuja.

Tassa valissa kavaistiin puska labyrintissa, jossa sain omin silmin todistaa millainen sika isoveljeni on. Siella oli yhdessa vaiheessa semmonen silta, joka ruikki vetta ihmisten paalle kun siita kaveli yli. Ville otti tyttoystavastansa Marista kiinni ja piti sita kilpena ettei kastuisi ja niin kaikki veden lensi Marin paalle.
Aika torkeaa eiko? Sanoin sille etta raportoin tommosen sikamaisuuden kylla paivakirjaani niin kaikki saa tietaa millanen hirvia ihminen se on ja sanani pidin, kuten naette.

Sitten me mentiin semmoseen hienoon juttuun, missa mentiin vaunulla semmosessa keijumetsaksi tehdyssa hallissa, siella oli kans mekaanisia keijuja ja menninkaisia ja kaikkea mahdollista, se oli varsin nayttava kokemus.

Seuraavaksi suunnattiin ihan pilkkopimeaan vuoristorataan, olen ennenkin ollut pimeassa vuoristoradassa, mutta tama meni oikeasti lujaa ja kaantyili siihen tahtiin etta se oli yllattavan siisti. Koko ajan tuli semmonen tunne etta pitais suojata paata ettei se osu mihinkaan kun ei yhtaan nahnyt eteensa. Otto totesi sielta tultua etta ''Ilmapiiri oli niin luja etta piti pitaa silmat kiinni'' o_O

Sielta ulos paastyamme oli heti toisen vuoristoradan vuoro, Python. se meni sivuttain ja ylos alaisin ja ihan miten sattuu, Otto olis tahtonut taas mukaan mutta aiti ei paastanyt. Eli menossa oli mukana mina, Ville ja Mari.
Mutta ei Python kuitenkaan loppujen lopuksi ollut yhtaan niin hurja kuin naytti, koska vauhti oli niin hidas. Kokemisen arvoinen kumminkin.

Silla aikaa Aiti oli kaynyt Kallen ja Oton kanssa onginnassa, Kalle oli voittanut ison keltaisen pehmo ankan, kun taas Otto vain pikkuruisen pehmo hiiren, ja sekos Otto-poikaa harmitti ja aiheesta piti angstata ihan luvattoman paljon.

Sitten mentiin puiseen vuoristorataan, johon pienet poijatkin taas saivat tulla mukaan, mutta noin puolessa valissa jonotusta (Ainiin, muistattattehan etta hollannin huvipuistojen jonot on _pitkia_) Kalle meinas ettei se haluakkaan tulla siihen ja haipyi kesken kaiken. No, eipa tuo mitaan, mina, Otto, Ville ja Mari sitten kautiin ajamassa se, mutta eipa tuo nyt niin kovin kummoinen ollut.

Sitten mentiin jonottamaan semmosen sisalla olevaan vuoristorataan (Flying dutchman) joka sitten lopuksi ajoi ulos semmosesta reijasta ja laski suoraan veteen niin etta kaikki kaikki kyydissa olevat kastuivat. Olivat muuten mukavasti laittaneet kyltin siihen kohdalle jossa me aloitettiin jonottaminen ''Tassa kohdin jonottamisessa menee 50min''
Ai kiitos kun kerroitte taman pienen tiedon.
No mutta me ollaan sitkeita ja sisukkaita suomalaisia ja jonotettiin koko helvetin viiskyta minuuttia ja kylla kannatti. Se oli hieno rata. En nyt rupea sen tarkemmin selittelemaan, mutta ehka se sanoo teille jotain etta Ville totes heti vaunusta ulos paastya etta mennaanko heti jonottamaan uudelleen?
No ei me menty kun paljon oli viela eftelingia nakematta ja aikaa oli kuuteen asti.

Seuraavaksi koskenlaskua, jossa meidan takana olevan laivan matkustajille kavi huonosti, silla he ajelehtivat suoraan vesiputouksen alle, kun me taas vaistimme sen juuri ja juuri. Kuivana ei kuitenkaan siitakaan selvitty vaan kaikki olivat enemman ja vahemman markia laskun loputtua.

Lopuksi oli viela yksi sellanen hassu vuoristoradan tyyppinen, mutta siina ei ollut ollenkaan rataa, vaan me laskettiin silla vaunulla ihan vapaasti semmosessa uimahallin vesiliukumaen tapaisessa kourussa.

Sitten syotiin jatiimaiset ranskalaiset ja ruvettiin tekemaan lahtoa. Siina lahella porttia oli semmonen mekaaninen aasi, etta kun siihen laitto 30 senttia, sen pers reijasta lens muovinen kolikko matkamuistoksi eftelingista. Varsin perverssi, mutta mainio idea, silla kakarat sysasivat siihen yha uudestaan rahojaan vain ja ainoastaan nahdakseen kun aasi pieree takamuksestaan muovisen kolikon. Kalle ja Otto hankkivat itselleen kaksi kolikkoa kumpaisellekkin ja Ville yhden itselleen.

lopulta kello tuli kuusi eli efteling sulkeutui, sadat, sadat ja sadat ja viela sadat ihmiset hakeutuivat autolleen aikomuksena lahtea kotiin. Toisin sanoen, tuli vahan ruuhkaa. Tunnin paasta me oltiin edetty noin 50m, ja oltiin yha eftelingin parkki alueella. Kuunneltiin siina cdeita jotka oltiin otettu mukaan juuri auto matkoja varten ja Mari raukka sai tutustua lahemmin mita Nikkilan perhe kuuntelee pitkilla automatkoilla ja hoilaa ihan fiiliksissa mukana: Lauri Tahkaa.
Joo kattokaa vaan oudosti ja esittakaa ettette tunne minua mutta Lauri Tahka on ihan parasta auto musaa pitkilla matkoilla mikali osaat sanat ulkoa ja rallattelet niita menemaan muiden kanssa matkustajien kanssa.

No paastiin me sitten joskus jopa pois sielta ruuhkasta ja ajelemaan kunnolla eika vain seisoskelemaan paikoillamme mutta anteeksi antamaton oli jo tapahtunut: Me ei enaa millaan keretty puoli yhdeksaksi takas talolle etta mina kerkeisin kattoa taman viikon House jakson. (!!!!! :'''''''(() Joo joo, ma olen nahnyt sen jakson ennenkin ja voisin ladata sen koska tahansa netista ja katsoa uudestaan mutta se on silti eri asia kattoa telkkarista suoraan kuin jostain netista.... :(

No kun me paastiin perille niin ehdin maa nahda viimoset kakskyta minuuttia joten ei mun ilta ihan kokonaann pilattu ole.

Kalle hoksasi jossain vaiheessa ettei se loyda sita sen onginnassa voittamaansa ankkaa, josta Otto oli niin kovin kateellinen, ja hetken mietittyamme tulimme siihen tulokseen etta se unohti sen sen kolikoita paskovan aasin luo kun se vei siihen ne kolmekyta senttia. Eipa Kallea enaa naurattanut loppu iltana, kovin oli apealla mielella lapsonen. Life is hard.

Housen jalkeen olin niin vasynyt etta olin niin kamala isosisko etten lukenut edes pikkuveljilleni Harry Potter Iltasatua vaan painuin suoraan tanne kirjustamaan tata way too pitkaa selostusta paivan tapahtumista.

Huomenna mennaan ehka elaintarhaan tai johonkin, ei olla ihan varmoja viela.
Nyt mina menen lepuuttamaan vasyneita aivojani fanfictioiden pariin. Good night and sweet dreams for everybody.

Amsterdamissa, paiva 8Torstai 07.05.2009 01:03

Ei me mentykkaan tanaan viela sinne eftelingiin, kun saa tiedotus sanoi etta tanaan saattaa sataa. Joten sen sijaan paatettiin menna keskustaan.

En itseasiassa saanut ostettua mitaan muuta kuin yhden P.G Wodehousen jeeves kirjan (5e) seka punaiset aurinkolasit. Olisin halunnu myos yhen paidan, mutta se oli suht kallis joten jatin ostamatta sen, ja nyt kaduttaa, koska se oli hieno... :< No ehka se on siela viela perjantaina kun mennaan viela kaymaan viimosen kerran keskustassa...

Kalle ja Otto oli tanaan ihan kasittamattoman hyperina. Ne rapelsi ja riehui eika meinannee totella millaan. Kaksi kolme ja viisi kertaa meni niihin tanaan hermot.
Yhessa vaiheessa Otto meni vaan ihan pokkana seisomaan yhen miehen viereen joka sahas jtn tuolia, se tyyppi alko ihan onnessaan selittamaan '''Hollantilaisia lapsia ei kiinnosta tyo hommien katteleminen'' ja sitten se anto oton rakennella kaikkea niista tuolin paloista.

Matkalla muuten kaveltiin yhen coffee shopin ohi jossa luki etta ''Tupakointi kielletty, Puhdasta hassista ja ruohoa saa polttaa.''
Great.

Yhessa kirjakaupassa loyty kirja nimelta ''Tom of Finland'' Ja kun vilkastiin sita lahemmin, todettiin etta se oli niinku semmonen 'taidekirja' jossa oli piirrettyja kuvia semmosista oikeen liiotelluista homomiehista panemassa toisiaan. Jatettiin sitten se kirja varsin pian rauhaan ja jatkettiin kirjakaupan tutkiskelua, kunnes yhdessa vaiheessa huomattiin etta Kalle ja Otto olivat selailemassa tata Tom-kirjaa ja naureskelivat kovasti siina oleville kuville. Vieresa oli joku vanha mies joka katteli vahan semmoisella 'hmm....' ilmeella.
Kalle sanoi etta se kirja oli 'Hauska.'
Voi lapset, lapset, lapset...

Sitten vaan hortoiltiin muuten vaan pitkin citya kunnes kyllastyttiin ja palatiin talolle. Syomaan babaoita. (kuka tietaa mita ne on? :b)

Huomenissa mennaan vihdoin sinne huvipuisto Eftelingiin, ehkapa sielta sitten tulee enemman kerrottavaa kuin talta paivalta.

Hyvaa yota, huomenta ja muista nukkua.

Amsterdamissa, paiva 7Keskiviikko 06.05.2009 03:13

tanaan ei oikeastyaan tehty juuri mitaan.

Aamulla nousin ylos ja ensitoikesni latasin uuden House jakson, joka oli juuri viime yona ilmestynyt nettiin. Aiaiai se oli hyva, viitos kausi lahenee loppuaan ja Housella on hallusinaatioita, se nakee parhaan ystavansa bussi onnettomuudessa vuosi sitten kuolleen tytto ystavan. Ah nams, menettaako House jarkensa? Mita tulee tapahtumaan ensi viikolla, viitoskauden viimoisessa jaksossa? Jossain House foorumilla sanottiin etta kuutos kautta on kuvailtu jollakin ex-mielisairaalalla, joten voisko vitos kausi oikiasti loppua siihen etta House joutuu mielisairaalaan, oi se olis ihanan kamala juonen kaanne. Mutta mites se sitten saadaan ens kaudella sielta pois?

Ah, suokaa anteeksi, innostuin liikaa... Nyt takaisin amsterdamiin. .__.'

Housen jalkeen menin suihkuun ja puin paalleni hienot uudet siniset tiukat housuni ja uuden mustan t-paitani jossa on valkoisella iso kuva tenniskengasta. I like my new clothes. <3

Tuossa sadan metrin paassa tasta talosta pidetaan joka tiistai markkinat, joten mentiin aidin ja Oton kanssa tsekkaamaan etta oliskos siella jotain mielen kiintoista, Mari, Ville ja Kalle jai sisalle lohyamaan.
No ei siella markkinoilla nyt oikeen ollut mitaan, joten aateltiin etta kavastaan tossa ruoka kaupassa ostamassa lisaa perunoita ja kroisantteja. Puoli tuntia myohemmin kaveltiin sitten sielta ulos kahden tapotayden ruoka kassin kanssa jossa oli ruoka tarvikkeita, herkkuja, limsaa, mehua.... meilla on vahan outo kasitys aiheesta ''kaydaan nopeasti ostamassa perunoita ja kroisantteja.''

Vietiin sitten siina valissa ruokatarvikkeet sisalle kun eihan niita eerikkikaan jaksa kantaa ja sitten palattiin taas pihalle kierreltiin tuossa kattelemassa mita eri kaupoista loytyi, jossain vaiheessa eksyttiin dvd kauppaan, ja mina kysaisin myyjalta onko niilla ''a bit of Fry and Laurie'' -tv-sarjaa, ja sanoivat etta juu kylla pitas ykkos kausi loytya. Pengottiin sen myyjan kanssa tovi ja todettiin etta ei loydy, todennakosesti joku on pollinyt sen kotelon (kun siella siis oli pelkat tyhjat kotelot esilla ja levyn sai sitten kassalta) No myyja sitten sanoi etta saat pelkan levyn kymmenen prosentin alella, eli kymmenen euroa tipahti yhdeksaan euroon. No pitihan se levy ostaa, vaikka olenkin nahnyt jo suurimman osan niista sketseista youtubessa.

Lopuksi kavaistiin tsekkaamassa siiina kulmilla oleva elain kauppa, ja yha vielakin mua saalitti niin kattoa niita kahtakymmenta undulaattia, joilta oli leikelty lentosulat irti ja ne oli pistetty kaikki johonkin pikkuseen akvaarioon.
Ja sit siella oli jtn toisia lintuja joilla oli lentosulat tallella niin ne oli sitten tungettu about 20x10cm kokoisiin hakkeihin.
Siella myytiin myos koiran pentuja, niilla naytti olevan ihan hyvat olot oman nakemani perusteella, mietityttaa kylla etta kuinka moni ostaa sielta pennun vaan hetken mielijohteen perusteella kun nakevat nayte ikkunassa kaksi ruskeaa silmaa tapittamassa anovasti, silla ne pennut oli ihan _helvetin_ suloisia. Mina ja aiti kumpainenkin huokailtiin ''oiiii....''ta ja ''awwww''ta yhta ruskeaa luppakorvaista pikku pentua joka istui vain paikoillaan ja tuijotti suoraan silmiin niin herttaisesti etta me todettiin vaan etta ''Jos se pysyis tollasena ja olis sisasiisti ja koulutettu taydellinen lassie niin toi lahtis heti mukaan.''

Sittenpa me jo palailtiin sisalle ja vietetttiin loppu paiva sisalla kukin miten parhaiten taitaa aikaansa viettaen.

Huomenna mennaan huvipuisto Euftelingiin, eli pysykaahan kanavalla!

Amsterdamissa, paiva 6.Tiistai 05.05.2009 00:38

Aamulla aiti rupes siinna kahdeksan aikoihin potkimaan koko sakkia ylos etta lahdettas aikasin sinne Walibiin (huvipuisto hollannissa) me teinit ei oikein oltais jaksettu mutta kylla me sitten kuitenkin loppujen lopuksi noustiin ylos ja saatiin kamppeet paalle.

Matka Walibiin kesti tunnin, oltiin yha puoli unessa ja kuunneltiin radiosta Hollantilaista poppia.

Walibissa sitten suunnattiin ensin maailman puoraan ja tsekattiin ylhaalta pain paikat.

Sitten suunnattiin vuoristorataan nimelta El condor, se oli tosi hjaano, meni ylos ja alas ja ylosalaisin ja sivuttain ja lujaa. Otto meinas etta se haluaa mukaan siihen, mutta se oli 3cm liian lyhyt. Otto olis halunnut menna joka ikiseen laitteeseen, hurjuudesta valittamatta mutta juuri tuon kolmen sentin takia monet laitteet jai oppotilta kokematta. (Eiko tuo lapsi pelkaa mitaan?)

Sitten oltas haluttu menna koskenlaskuun, mutta se oli valitettavasti kiinni teknisten vikojen takia.

Vuorossa omasta mielestani walibin paras vuoristorata, Goliath. Jono oli ihan tajuttoman pitka, piti seisoskella kakskyta minuttia ennenku olis meidan vuoro. Mutta. Juuri kun me oltais paasty, ne tyypit totes etta kun on niin paljon porukkaa taalla niin otetaanpa tuo toinenkin vaunu kayttoon. Eli alkoi hidas hidas toisen vaunun asentaminen jossa meni about 15min. Sitten se piti tietenkin viela testata etta toimiikos homma nyt niinkun pitaa? No toimi se ja sitten ne paasti lopulta meidat kyytiin. Ja kannatti kylla odottaa, Goliath on hieno kokemus.

Tassa valissa on nyt sitten jtn hyppelyita pikkulaitteesta toiseen ja syomista ja sellasta.

Sitten suunnattiin puiseen vuoristorataan. Otto oli innoissaan kun tuli viimeinkin isompi vuoristorata johon se hyv'ksytaan mukaan. Kallea meinas vahan hirvittaa eika se ollut varma halusko se tulla ollenkaan mukaan mutta kylla se sitten loppujen lopuksi suostui.
Vuoristoradoissa nakee kunnolla Kallen ja Oton luonteiden erot. Otolla oli koko matkan hullun kiilto silmissa ja jattimainen virne naamalla, kun taas kallen ilme on hyvin totinen ja vakava ja kadet puristavat koko ajan tiukasti vaunun kahvoja.

Seuraavaksi mentiin tukkijokeen. Taas paasi Kalle ja Otto mukaan, ja jonot, kuten kaikissa laitteissa, olivat jotain silmia hivelevaa. Kun jo melkein meidan vuoro, kun jonkun porukan tukki/laiva paatti jumittua kesken matkan johonkin ylamakeen. Kylla ne walibi tyypit sen pian sai siita irti, mutta totesivat etta se pitaa poistaa aytosta jos se kerta tollalailla jumiutuu, joten alkoi pitka pitka operaatio tukin poisto. Ensin piti odottaa etta se tuli se tietty tkki siihen kohdalle, mutta se kerkeskin menna ohi ennenku ne sai sen, joten ei muuta kuin odotellaan toinen kierros. Great.
Sitten kun ne sai sen tukin lopulta pois, tuli viela toinen ongelma, yks niista takana jonossa odotelleista tukeista oli jotenkin oudosti mennyt toisen paalle joten niitten piti viela se saada takas raiteille ennenko homma paas jatkumaan.
Sitten annettiin kunnon aploodit ja hurraa huudot kun porukkaa paastettiin taas tukeille.

Nyt tassa valissa on taas jotain pikku laitteissa hyppelya.

Sitten huomattiin etta se koskenlasku, joka oli aiemmin suljettu, oli nyt auki joten kaytiin laskemassa se ja kastuttiin kivasti.

Vuorossa olis ollut nyt sitten vuoristorata joka muistutti kovasti powerparkin cobraa, mutta. Mutta. Mutta. Se oli suljettu teknisten vikojen vuoksi (ei voi olla totta!!!)

No lopuksi sitten Ville, Mari ja Otto menivat space shottiin, ja mina ja Kalle mentiin Kallen toivomuksesta uudestaan siihen puiseen vuoristorataan, joka Kallea oli silloin aluksi niin kovin hirvittanyt.

Ja niin kello tuli kuusi ja meidan oli aika lahtea kun Walibi suljettiin, hirmu nopeasti meni paiva ja mukavaa oli kaikista laitteiden teknisista vioista huolimatta.

Ennen talolle palaamista kaytiin hakemassa makkarilta hampurilaiset ja syotiin ne oikein hyvalla ruokahalulla.

Nyt mina lahden tasta lukemaan Kallelle ja Otolle iltasatua (Harry Potter ja liekehtiva pikari, poijjat on isoja Potter faneja) Eli hyvaa yota, huomenna on vuorossa rauhallinen paiva Amsteramin keskustassa. Ja uusi House jakso! Jaksan tuskin odottaa, spoilereiden perusteella se tulee olemaan upea. 8)))))

Amsterdamissa, paiva 5Sunnuntai 03.05.2009 21:50

Tanaan haluttiin pitaa vahan vahemman kavelya sisaltava paiva, kun tuossa aiempina paivina ollaan niin menestyksekkaasti tapettu jalkokamme huitelemalla pitkin amsterdamia.

Pannukakku laivalle siis. Se on semmoinen kaks ja puoli tuntia kestava risteily jonka aikana saa syoda niin paljon kuin maha vetaa pannukakkuja ja jaateloa. Ville ja Mari ei halunneet lahtea mukaan vaan jaivat talolle kattomaan leffoja joten menossa oli mukana tanaan vain mina, aiti, Kalle ja Otto.

Meijan piti ensin semmosella lossilla sinne pannukakkulaivan luo, mutta me myohastyttiin siita aivan viime minuuteilla ja seuraava lahti vasta puolen tunnin kuluttua. Paatettiin odottaa sita toista lossia vaikka olikin hyvin todennakoista ettei me kereta siihen pannukakkupaattiin.
Siina odotellessa ostin postikortin ja lahetin sen koululle pikisaareen.

Sitten se toinen lossi tuli ja kerjettiin silla just ja just pannukakkulaivaan. o/

Pannukakkulaivan koko pakkaus (risteily, pannukakut ja jaatelot) maksoi yhteensa kaikilta neljalta 80e, eli aika hintavaa. Totesimme laivassa etta Hollantilaisten kasitys pannukakusta on itseasiassa se mita me snotaan latyksi. Tai raiskaleeksi. Mutta eipa tuo mitaan, latyt on hyvia ja jopa parempia kuin pannukakut. Siella oli perus lattuja, omena lattyja ja pekoni lattyja. Niihin sitten oli ihan kasittamattoman paljon kaikkia erillaisia paallysteita, perus sokerin, siirapin, hillon ja kermavaahdon lisaksi paalle pystyi laitytamaan suklaarouhetta, smartieseja, nomparelleja, pahkinoita ja kaikkea mahdollista makeaa. Sitten oli tietenkin suolainen puoli johon mina en kylla koskenut ollenkaan joten eipa siita sitten enempaa. Mutta ai etta ne latyt oli ihania kun ne tunki tayteen kaikkea mahdollista niin etta sorssit vain pursusi pitkin reunoja.

Yks juttu oli kylla ihan huijausta. Juomat piti maksaa erikseen. Yks pieni lasillinen jotain maksoi vah. 2e (no okei, vesi makso vain 1.60) Ja kahden ja puolen tunnin matkalla jolla syodaan koko ajan tulee ehka jopa kerran tai kaksi kertaa jano. Tosin totesimme etta Hollantilaiset eivat ilmeisesti ole kovin janoista kansaa, silla niille naytti vallan hyvin riittavan vain yksi pieni sipaus colasta yhden kokonaisen latyn jalkeen, kun taas meidan pieni suomalainen poppoo tarvitsi kunnon kulauksen joka haukkauksessa plus valilla ihan muuten vaankin. Jouduimme Tilaamaan matkan aikana vaikka kuinka monta lasillista juotavaa.

Siella laivalla oli myos lapsille tosi iso pallomeri johon pikkupojat suuntasivat heti syotysaan pari lattya. Hetken paasta molemmat palasivat takaisin ja Kalle selitti ensin ''Ne kieltaa meita koko ajan mutta kun me ei osata Hollantia ja Englantia niin me ei tiedeta etta miksi ne kieltaa.'' Johon Otto toteaa etta ''Ne kieltaa varmnaan siksi etta me heiteltiin koko ajan toisiamme niilla pallomeren palloilla.''
Hienoa lapset.
No poijat meni sitten hetken paasta takaisin pallomereen. Aikaa kului jonkin verran kun sitten Kalle tuli takaisin ja istui hyvin hiljaisena paikalleen. Jonkun ajan kuluttua se sitten alkoi selittamaan hyvin vakavana etta ''Mina en enaan saa menna sinne pallomereen kun asken kun mina olin sen liukumaen paalla odottamassa etta toiset lapset menee pois alta niin yksi tytto tonaisi minua selkaan ja mina laskin niiden toisten lasten paalle. Sitten yksi tati suuttui minulle ja kaski minut pois sielta pallomeresta ja mina en voinut kertoa sille etta minut tonaistiin alas...'' Sitten tuli katkeran pienen pojan kyyneleet jotka Kalle yritti kylla kovasti piilottaa ja pyyhkia pois mutta mita enemman se yritti, sita enemman silmat vuoti. Voi reppanaa. <:')
Jonkun ajan kuluttua pojat taas menivat sinne pallomereen kun selvisi etta se oli vain jaahy eika totaalinen porttikielto.
Aikaa kului kun molemmat pojat taas palasivat poytaan ja Otto the tuleva anarkisti totesi onnellisena ''Hehehe, saatiin taas jaahy kun heiteltiin palloja. 8DDDDDD''
Voi kakarat, etteko te ikina opi?

No sittenpa se matka olikin jo ohi. tarjoilija toi meille kuitin juomista, jotka tuli yhteensa maksanmaan 24e. Alettii kaivamaan kukkaroa esiin mutta se tarjoilija sano etta kohta tulee toinen tyyppi perimaan rahat. Mutta eipa sita koskaan nakynyt. Seisottiin ensin hetken kamppeet paalla odotellen etta joku tulisi mutta ilmeisesti ne oli kokonaan unohtanut meidat joten me kamalat suomalais pahikset sitten kaveltiin vaan paatista ulos, lossiin, tramiin ja lopulta takaisin talolle.

Ville ja Mari istuivat yha samoilla paikoilla sohvan aaressa leffaa katsoen kuin lahtiessa. Niilla on varmaan ollut tosi tapahtuma rikas paiva.

Huomenna suunnataan Hollantilaiseen huvipuistoon, Walibiin. niin etta palataan silloin asiaan.

Amsterdamissa, paiva 4Lauantai 02.05.2009 21:27

Lahdettiin tuossa kymmenelta aamulla kaymaan ''black marketeilla'' eli siis semmosella jattimaisella alueella jossa on semmosia isoja halleja ja hallit taynna sellasia pikkukojuja missa porukka myi kaikkea mahdollista piraatti ja kinu kraasaa mita vaan voitte keksia, dvd:ta, peleja, kannykoita, mp3mosia, ipodeja, vaatteita, koruja, patsaita, astioita.... kaikkea. Halvalla. Ostin itselleni kolme erinvarista kynsilakkaa (punainen, musta ja keltainen), 2 t/paitaa, housut, skottiruudullisen kamera laukun, takin ja saaralle pleikkarin muistikortin, kun sellaisen lupasin sille sielta katsella.

Blackmarketeilla hujahti nopeasti monta tuntia ja kun sitten sielta lahdettiin niin mentiin kaymaan hollantilaisella hautuumaalla, mika onkin vahan erillainen hautuumaa mihin perus suomalainen oln tottunut, ne kaikki haudat on semmosia tosi persoonallisia ja ne on tehty jollakin tavalla kuvaamaan sita ihmista, yhen pikkupojan haudalla muunmuassa oli pleikkari ykkonen, peleja, suklaakekseja, cola pullo, valokuvia yms...

Mulla on flunssa. Great. Nena vuotaa koko ajan. No ei auta kuin kestaa.

Sitten me jo suunnattiinkin tanne talolle takaisin ja silleen. Etta tallanen lyhyt sepustus talla kertaa.

Pysykee kanavalla, huomenna olis tarkotus menna kaymaan pannukakku laivalla, eli semmosella lautta/laiva systeemilla mika seilaa pitkin amsterdamia ja siella tarjoillaan kaiken kokoisia ja muotoisia pannukakkuja joita saa syoda sen matkan aikana niin paljon kun maha vaan vetaa.

//Kuvassa blackmarkettien sovituskopit. \,,/

Amsterdamissa, paiva 3Perjantai 01.05.2009 23:57

Heipa hei ja terve taas.

Tanaan mentiin tuossa aamutuimaan kaymaan ensitoiksemme hakemassa tuosta lahikaupasta ''Albert Hijn'' vahan jaakaapin taytetta. Sielta sitten palaillessamme paatimme kavaista vieressa olevalla kampaajalla varjayttamassa mun paa uusiksi kun nuo vanhat varit on niin hyvin kovin haalistuneita. Kun sanoin etta muuten tukka ihan mustaksi mutta eteen niin kirkasta punasta kuin loytyy niin ne kyseli monta kertaa etta ''are you sure? It's very very red....'' Mutta sain lopulta tahtoni lapi. Homma maksoi 46e pelkka varjays, varsin kallista mutta kuitenkin halvempaa kuin suomessa.
Olis saattanut olla helpompaa ostaa kaks varia ja varjata itte. Mutta meni jo ja vari on taydellinen.

Sitten ajeltiin taas trameilla keskustaan. Kaveltiin pitkaa oikein turisti katua pitkin missa oli semmosiia ihania pikku kauppoja kylkikyljessa ja shoppailtiin ja nautittiin sydammemme kyllyydesta Amsterdamista. Sitten saavuvuttiin dam aukiolle joka yleensa on taynna katutaiteilijoita ja on muutenkin ihana paikka vaan istusella ja ihmetella maailman menoa mutta nyt se oli taynna rekkoja ja kaikkea mahdollista kun ne purki siella jotain maailman pyoraa jonka ne oli asentaneet sinne kuningattaren synttarien ajaksi.
No, toisena paivana sitten paastaan paremmin nauttimaan dam aukiosta.

Nyt oli vuorossa paivan kohokohta, eli ''Amsterdam dungeon's'' Kavin siella viime kesanakin ja se oli aivan upea kokemus. Siella siis mennaan semmosissa noin kymmenen hengen ryhmissa huoneesta toiseen jossa sellaset kauhu kuteisiin pukeutuneet tyypit kertoo ja esittaa meille amsterdamin pimeita aikoja kuten noitavainot, rutto, kidutus, nuorten miesten kidnappaaminen laivoille toihin jne jne... Ne ottaa usein jonkun tyypin siita tyhmasta mukaan siihen esitykseen, Ville muunmuassa pestattiin (huijattiin) kahdeksi vuodeksi intian kauppalaivalle toihin ja minut tuomittiin noituudesta ja siita etta olin kuulemma hillunut alasti ja demoneita manaillen amstyerdamin keskustassa viime yona. Siella oli myos iso peili labyrintti ja lopussa lyhyt mutta pilkkopimea vuoristorata.
Meidan ryhmassa oli kaksi brasilialaista naista jotka kuultuaan etta oltiin suomalaisia kysyi meilta hoonolla soomella etta ''mita kuuluu?''

Dungeonista ulos paastyamme yritettiin soittaa aidille joka oli jaanyt poikien kanssa kiertamaan keskustaa koska dungeons olis ollu kallelle ja otolle liian pelottava eika ne olis ymmartany niitten tyyppien englannin mongerrusta, mutta jostain syysta se kannykka ei yhdistanyt aitin puhelimeen. Aikun kiva. No jaatiin siida sitten siihen dungeonin oven eteen istuksimaan etta joskos se aiti tulis poikien kanssa jossain vaiheessa kattomaan etta joskos me oltais jo valmiita. Joku puol tuntia myohemmin se kulkikin siita ohi ja niin paastiin taas kaikki onnellisesti yhteen.

Kello tuli jo kahdeksan siina vaiheessa joten suuntasimme sitten takaisin tram pysakille pysahtyen tosin valissa yhteen pikkusala kauppaan josta ostin itselleni semmoisen ihanan noppa kasikorun ja noppa korvakorut (yht. 5e) Ja 4 aivan kasittamattoman suloista avainrengasta (yht 10e) Jonka jalkeen kavelimme loppumatkan sinne pysakille ja ajelimme osdorbiin, jossa aiti teki maukkaat kotitekoiset hampurilaiset kaikille mukana olleille jota syon tallakin hetkella kaakaokupposen kera.

What a wonderful day. Huomenna olis suunnitelmissa menna ''black marketeille'' mika on semmonen iso kauppa systeemi jossa myydaan halvalla ihan kaikkea mita kuvitella saattaa, siella on tosi paljon kaikkea kiinalais salaa ja piraatti juttuja ihan pilkkahintaan jopa kiinalais ja piraatti romuksi.

Etta huomiseen.

//Oltiin tuossa just Marin kanssa kilpaa etta sanottiin vuorotellen koirarotuja ja se kumpi ei jossain vaiheessa enaa keksi uusia haviaa.
I lost. Damn. Nyt angstaan kylla loppuillan. Tuli semmosia totaalisia blackoutteja, koiran kuva oli mielessa mutta nimi leijaili jossain mielen tavoittamattomissa.

Amsterdamissa. paiva 2, osa 2Perjantai 01.05.2009 02:16

Nonniin, palattiin juuri tuolta keskusta reissulta kotia, jalat on ihan helvetin kipeat, aijaijaijaijaijai. auh.

Sinne keskustaan mentiin semmoisella junan ja linjaauton yhdityksella jota kutsutaan tramiksi ja niita tulee taalla joka nurkassa vastaan. Ilmeisesti muutkin halusivat keskustaan viettamaan kuningattaren synttareita silla me oltiin siella tramissa kuin sillit sillipurkissa, siella ei oikeasti pystynyt edes kaantymaan ympari kun kaikki oli selka selkaa ja rinta rintaa vasten.

No mutta paastiin kuitenkin sinne keskustaan ja aluksi suunnattiin semmoselle puistokadulle missa oli taas niita kirpputoreja. Ei siella oikein mulle olut mitaan kivaa kunnes yhtakkia silmiini osui Stephen Fryn kirjoittama kirja, ja vielapa englannin kielisena! Oli aika ihme etta huomasin sen, koska en ollut aikaisemmin vilkuillut yhtaan myytavia kirjoja, seisoin siita kojusta parin metrin paassa, siina oli ihmisia edessa ja se nimenomainen koju myi vain kirjoja eli siina oli viiskymmenta muutakin kirjaa esilla. Mutta niin se vain selvasti kirkui etta ''ota minut, Fry on kirjoittanut minut!'' Ja minahan ostin sen, maksoi kaksi euroa taysin uuden veroinen kirja.

Sitten me hukattiin mun pikkuveli Kalle. Yhtakkia todettiin vaan etta nyt puuttuu yksi lapsi, vahan heiluttiin eksyneen nakoisena ympari, hiideltiin lapsosta, kirottiin kuuluvasti ja sitten aiti lahti takaisin pain ettimaan sita samalla kun me muut jaatiin siihen paikoilleen mikali se tenava sattuis harhaileen siihen. Hetken paasta aiti tuli takasin ja sanoi etta ei nay kallea ja lahti sitten toisee suuntaan ja me muu porukka toiseen. Siina kymmenen min hortoiltiin kunnes aippa soitti etta etta tulkaa takasin, Kalle the varsin pelastynyt lapsi loytyi. Sen jalkeen kirjotettiin molempien poikien kasiin puhelin numerot.

Kyllastyttyamme kirpputori kojuihin, suuntasimme amsterdamin oikein keskustaan keskustaan missa oli menossa konsertti. Jotain erittain... eh... mukavaa hollantilais poppia ne siella soitti mutta mentiin siita huolimatta sinne ihmis tungokseen etta nahtiin siitakin edes vilaus. Aiti piti kokoajan tiukasti oton ja mina kallen kadesta ettei kumpikaan katoa sinne ihmis massaan. Jossain vaiheessa suunnattiin ulos sielta populan keskelta ja todettiin etta jossain vaiheessa Ville ja Mari on jaaneet matkasta. Damn. Ville ei vastaa puhelimeen. Mariin ei saa yhteytta. Jaahas.
Kokeiltiin sitten nostaa otto seisomaan mun olkapaille etta joskos se nakis jomman kumman siella jossain ihmis massassa mutta no such luck for us.

Tuumattiin etta kylla ne parjaa ja haettiin hampurilaiset ja syotiin ne kanaalin varrella istusellen.

Joku puoltoista tuntia myohemmin tuli mulle puhelu tuntemattomasta numerosta. Ville siella soitteli ja sanoi olevansa marin kanssa poliisi laitoksella. Ei ne mitaan pidatettyina olleet vaan olivat mennee kysymaan puhelinta lainaksi kun niilla kummallakaan passilla ei ollut kanykkaa mukana.
Sovittiin etta tavataan eraan erityisen haisevan ulkovessan luona jossa olimme kayneet aikaisemmin pienen hadan yllattaessa ja nain saimme taas porukan kasaan.

Siina sitten ostettiin viela yhdet ranskalaiset ja paatettiin suunnata takaisin lahtopisteeseen, eli tram pysakille. Matkalla kuljettiin taas sen puiston poikki jossa oli ollut ne kirpputori kojut joiden myyjat olivat nyt jo lahteneet ja jattaneet kaiken turhan roinan sinne ihmisten kerattavaksi. Valitettavasti siina vaiheessa roska autot oli jo kerennee karrata suurimman osan tavaroista pois.

Tram pysakilla.
Ensimmainen tram, numero 17 oli ihan tapoten taynna, ei mitaan toivoa etta sinne olis mahtunut ketaan kyytiin, ne aiemmatkin meinas tursuta sielta ulos kun ovet avattiin, ja silla tramilla oli isoja ongelmia saada sitten sen jalkeen viela ovet takaisin kiinni.
Seuraava tram, numero 71 oli samassa jamassa kuin numero 17.
Kolmas tram, numero 1 seurasi edeltajiansa.
Neljas tram, numero 72 sen sijaan oli vain puoli taynna joten paasimme silla oikein mukavasti matkustaen takaisin osdoriin.

Osdorissa sitten huomasimme etta siella ei ollut viela roska autot kerennee karrata hylattyja kirpputori roinia pois joten ei muuta kuin dyykkaamaan. Loysin itselleni oikein tyylikkaan kesatakin ja kolme paitaa. Nice.

Lopulta lontystimme takaisin ''hotellillemme'' (vaikka eihan se ole edes hotelli) jalat halleluujaa huutaen. Tuli kipitettya muutama maili tuossa paivan aikana.

Sisalla sitten avasin heti tv:n ja katsoin House md:n kun se niin osuvasti sattui tulemaan kuin juuri minua varten. Kolmos kausi on taalla menossa ja varsin hyva jakso.

Nyt sitten loppuillan datailen tassa ja lepuutan puutuneita raajojani.

Huomenna olis tarkoitus menna taas keskustaan, kun siella on vahan rauhallisempaa ja ihan vaan istuskella dam aukiolla, katella katu esiintyjia ja ostella kaikkia ihania pikku leivoksia pikku leipomoista. mmm.

Niin etta palataanpa huomenna asiaan, kiitos ja hyvvaa yota.