IRC-Galleria

(Mun mielestä tää ei oo maalla eikä lapissa mutta niin ne sannoo.)

Matka oli taas vittumainen, en yhtään tykkää yksin ajella, ehtii liikaa ajatella kaikkee typeryyksiä.

Oottelen tässä, että Heidi saa Lotan syötettyä ja päästään lenkille. Jahs, ny tuli siskokin.

Jeh, aikasin ylös ja liikenteeseen, että isä ehtii vaihtamaan mun autoon talvirenkaat.

Illalla varsinkin oli tosi kuumeinen olo, en uskalla mitata, kun haluan nyt lähtee käymään tuolla. Unetkin taas niin sekavia, että herättyä meni aika kauan ennenku tajus taas missä mennään. No, ainakin sain kunnolla nukuttua aamuun asti enkä heräilly pitkin yötä niinku yleensä.

Nyt aamupala ja sit menoks. Sonjalle hauskaa laivailua, koitan pärjäillä ilman sua tiistaihin asti!!! *jörkyttävän pitkä aika*

On tosi perseestä kaikki. Väsyttää ja vituttaa ja itkettää. Ei tippaakaan iloa siitä, että sain ostettua parit aika mageet farkut. Miksi? Siksi että vietin sen jälkeen useemman tunnin exän kanssa Ikeassa ja K-raudassa, josta kotiuduttua (n. minuutti sitten) iski semmonen yksinäisyys ettei mitään rajaa. Että kovasti hienoa on joo.

Heidillä on kuumetta. :/ Pitää nyt päivän aikana kysellä, missä kunnossa se on. Ei huvita mennä sitten jos se on kovasti kipee. En halu tulla kipeeks, eikä sekään toisaalta jaksa mitään jos on kovasti kuumeessa tms.

Että saattaa sittenkin joutua ähöttämään yksin kotona.

Oi, mukavan pyöreä luku! Joulu on ihan kohta!

PMMP rokkaili aika mukavasti. Ite olin tietty ihan väsy, joten ei jaksanu mitenkään kimpoilla siellä, mutta hyvä keikka. (Lukuunottamatta sitä pariskuntaa siinä mun edessä: noin puolet keikasta mulla oli ihan hyvä näkyvyys pariskunnan osapuolten välistä, mutta loppupuolella pariskunta alkoi ilmeisesti totaalisesti tympääntymään keikkaan, ja alkoivat hivuttautua lähemmäs toisiaan... ja kun mä väistin toiseen suuntaan nähdäkseni jotain, he siirtyivät takaisin eteen. Vaikutti jo hyvin aikasessa vaiheessa siltä, että ei niitä edes kiinnosta se keikka, vaan pohtivat joko lähdettäis kotiin, mutta eivät sitten lähteneet ennenku just ennen viimestä encore-biisiä! Kyllä kirosin. Ja se, että tullaan kattomaan artistia, eikä voi yhdellekään biisille edes taputtaa...?!)

- -

Vihaan muuten aamusuihkuja. En koskaan vapaaehtosesti suunnittele käyväni suihkussa ennen kouluun tai töihin menoo. Nyt oli pakko, kun ei yölläkään viittiny, ja haisin ihan tupakalle. *yööök* Koita tässä nyt sitten tareta lähtee koirien kanssa ulos. Onneks ei tarttenu mennä kasiin kouluun.

- -

Se yleinen vitutus on ja pysyy.

Yleinen vitutus ei helpota edelleenkään. Ei yhtään jaksais sinne keikalle vääntäytyä, mutta ihan just pittää lähtee. No, huomenna meen Heidin luo, parasta seuraa mitä maailmassa on ja se hassu muksu vielä siihen päälle. Saatan saada exästä matkaseuraa, joka sekin tuntuu miellyttävältä ajatukselta.

Jotenkin tuli ihan semmonen fiilis, että kun Saaran kanssa ollaan menossa Tavastialle, ni Maijahan se siellä rokkailee. Äh, pitää koittaa asennoitua nyt siihen, että se onkin PMMP, eikä tartte ihan niin hurjana riehua sitten.

Maija @ Tavastia 3.12.

Sonja kävi kylässä. Mukavaa, vaikkei se just mittää muistanukkaa tuua mitä ois pitäny :D (Sonjalle muistutuksena: leffat ja trimmiveitsi)

Nyt palelen taas, enkä yhtään jaksais illalla lähtee.

Pyöri nuo kuulutukset sitte Pasilassa vähän turhan tiuhaan tahtiin. Noin puolen minuutin välein alkoi aina alussa, jokainen toistettiin kuuteen kertaan.

Hyvää matkaa.

Hyvää matkaa.

Hyvää matkaa.

Hyvää matkaa.

Hyvää matkaa.

Hyvää matkaa.

Trevlig resa.

Trevlig resa.

Trevlig resa.

Trevlig resa.

Trevlig resa.

Trevlig resa.

Have a pleasant journey.

Have a pleasant journey.

Have a pleasant journey.

Have a pleasant journey.

Have a pleasant journey.

Have a pleasant journey.

Ja alusta uudelleen.

- - -

Vitutus on ja pysyy. Taidan lähtee lammille viikonlopuks kattomaan Heidiä ja Lottaa. Ja jos Kuopioon jaksas mennä kattomaan miten pojat pärjäilee. Täällä ei huvita olla pätkääkään. Jotain kertoo vitutuksesta sekin, että otin jopa exään yhteyttä masennuksissani.

Oi voi. Ei tullu äiti, mutta ilta meni silti jokseenkin piloille. Ja sehän näkyy heti siinäkin, että unetkin oli kovasti kurjia. Kiva herätä ja lähtee standardikokeeseen. PAH.

Vielä tiistaina soittelin ex-kämppikselle ja suunniteltiin viikonloppua (ne kaverin tuparit), eilen illalla se ilmotti, että sen joku aika sitte leikattu polvi oikuttelee sen verran, ettei uskalla lähtee reissuun. Ja senhän tietää sitten, etten mäkään saa itteeni raahattua sinne tupareihin, kun en sieltä ketään tunne.

Taidanpa viettää jälleen kotiviikonlopun yksin. Jeah.

No, tänään Tavastialle. (Mitenkähän siellä pysyy hereillä? Ja huomenna koulussa?)