IRC-Galleria

Postilaatikosta löytyi edelliselle kämppikselle osoitettu ystävänpäiväkortti. Joulunpunaiseen itse tehtyyn korttiin oli piirretty pieniä sydämiä ja sen postimerkkikin oli sydämenmuotoinen. Kortin etupuolelle oli askarreltu kirjekuoren kuva sekä kehystetty teksti:

-Mikä kirje? Aramis kysyi kiihkeästi.
-Eräs kirje, joka oli tullut asuntoonne teidän poissa ollessanne ja joka annettiin minulle teille toimitettavaksi.
-Keneltä se kirje oli?
-Jaa, varmasti joltain niiskuttavalta seuraneidiltä, joltakin toivottomalta tytönheitukalta, kenties rouva de Chevreure'in kamarineidolta, jonka on täytynyt seurata emäntäänsä Tours'iin ja joka on yrittänyt tehdä hienon vaikutuksen käyttämällä hajuvedentuoksuista kirjepaperia ja sinetöimällä kirjeensä herttuattaren vaakunalla.
-Mitä te oikein puhutte?
-No johan on! Minä olen tainnut hukata sen! nuori mies sanoi viekkaasti ollen etsivinään kirjettä. Onpa onni, että maailma on hautakammio, että ihmiset, ja siis naiset ovat vain varjoja ja että rakkaus on tunne, josta te vähät välitätte.
-Voi d'Artagnan, d'Artagnan, sinä kidutat minut kuoliaaksi! Aramis vaikeroi.
-Kas, tässä se onkin! d'Artagnan sanoi vetäen kirjeen taskustaan.
Alexandre Dumas: Kolme muskettisoturia (1844)