pakenin, juoksin, katosin
pienemmille ja pienemmille kujille, joissa
tutut maisemat katosivat talo talolta kauemmaksi
kyltti kyltiltä vieraammaksi
lausuin ääneen sanoja vain
lepytelläkseni sykkiviä ohimoitani, repaleisia ajatuksiani
pitääkseni itseni toimintakykyisenä
kykenevänä toimimaan, ajattelemaan.
mieli mieleltä, sielu sielulta, verhoamme itsemme
yhä syvemmäksi mysteeriksi jopa itsellemme
olisihan täältä selvittävä
läpi valaistujen sisäpihojen, ohi tuttujen porttikongien
ilman että kukaan näkisi,
tulisi kysymään mitä kuuluu ja mistä oikein olet tulossa
ne voisi vielä kestää,
muttei kysymystä minne on menossa
Uusimmat blogimerkinnät
- tyhjyyttä ei voi täyttää, sen voi vain ... 01.06.
- [Ei aihetta] 18.04.
- [Ei aihetta] 12.04.
- [Ei aihetta] 25.02.
- [Ei aihetta] 06.01.
- [Ei aihetta] 28.11.
- [Ei aihetta] 22.11.
- Anyone can play guitar - blow out 08.07.
- Alkoholin rauhoittava vaikutus 12.11.
- Numerot 11.11.
Blogimerkintä
« Uudempi
-
Vanhempi »