IRC-Galleria

HIMin keikalle lähdin jonottamaan jo pari tuntia ennen ovien avausta, toisin kuin Negativen ja the 69 eyesin. Mä olin paikalla klo puol kuus ja ovet avattais klo. 21. Silloin siellä ei ollu paljoo porukkaa, mutta tunnistin ne venäläiset eiliseltä ja aloin puhuu niitten kanssa. Ne opetti mulle miten sanotaan venäjäks "go for my penis" (kuulemma jotain, mitä sanotaan sellaselle, josta halutaan eroon).Niillä oli hirveen hauskaa, kun yritin sanoo sitä. Mä opetin niitä sanomaan VIL-LE HER-MAN-NI VA-LO sen sijaan, että ne sanois VI-LE HÖR-MA-NI VÄ-LOU. Tutustuin myös pariin suomalaiseen siinä jonossa ja me kulutettiin aikaa pelaamalla sellasta peliä, missä piti keksiä joku bändin nimi, joka alkaa edellisen bändin loppukirjaimella. Kun ovien avaaminen lähestyi, tunnelma kävi niin tiiviiksi, että siinä oppi kirosanoja kaikilla mahdollisilla kielillä.

Kun päästiin sisään, me odotettiin vielä niiden lavan eteen päästävien ovien edessä, mulla oli aivan loistava paikka siinä hiukan epämuodostuneessa jonossa, olin noin neljännessä rivissä. Jokatapauksessa olin varma, että pääsisin eturiviin. Kun ne ovet avattiin, mut sysätiin sivuun siitä ovien kohdasta ja kun pääsin jotenkin pyörien sinne sisään, eturivi oli jo täynnä. Pääsin tokaan riviin vasemmalle puolelle ja kahden sellaisen ihmisen taakse, jotka oli tullu sinne kaks ja puol tuntii mua myöhemmin. Mun jalat oli tulessa kolmen päivän hyppimisen jäljiltä ja vitutus erittäin korkealla, ois tehny mieli vaan lähteä baarin puolelle ja viettää uus vuos sumuisissa tunnelmissa.

Mä kuitenkin jäin siihen ja vähän ennen Bleakin esiintymistä joku yritti änkee varpaitaan mun eteen. Mä laskin hitaasti miljoonaan tai kahteen ja yritin estää sitä änkemästä, mutta ei tainnut tajuta vinkkiä. Kun Bleak aloitti, mä ajattelin vaan olla välittämättä siitä tunkeilijasta ja menin musiikin mukana. Bleakin musiikki on erittäin hyvää vitutukseen ja kun mä vielä vahingossa hyppäsin sen tunkeilijan varpaille, mun vitutus lieveni. Se ei hirveesti enää yrittäny työntää varpaitaan, en kyllä yrittäis minäkään jos tällainen virtahepo hyppäis varpaille. x D

Mutta se HIM...Tähän se mun sanavarasto loppuu. Kun HIM tuli lavalle ja bändistä viimeisenä Ville Valo, jolla oli ihan mieletön virne naamalla, mä unohdin missä olin ja kuka olin. Kolmen ensimmäisen kappaleen aikana meidän eessä oli lehtikuvaajamuuri, jotka peitti kaiken muun näkyvistä, kuin Villen naaman ja senkin välillä. Sekään ei haitannu, koska siellä oli se musiikki ja koko yleisö meni mukana. Mua sattu vähemmän jalkoihin jos mä hypin, kuin jos olin paikallani, joten mä hypin hitaampien biisienkin aikana. Mulla oli sellainen olo, kuin oisin kolmen promillen humalassa, vaikka olin melkein selvä. Sitä tunnetta on vähän vaikeata kuvailla muuten, kuin että olin helkutin onnellinen.

Jossain vaiheessa Ville sano, et nyt aloitetaan uus juttu, että kaikki napsauttaa sormiaan tahdissa sen sijaan, että taputtais. Ihmiset tuli siihen kuuliaisesti mukaan ja sitten se katso sinne ylös parvekkeelle ja sano: " Äiti ja isä myös!" . Sitten se sano jotain sinnepäin, että kuulostaa aika typerältä, mutta näyttää erittäin hyvältä. Yleisön laulu kuulu usein Villen laulun päältä. Se anto meidän laulaa aika paljon, näytti vaan bändille, että laittaa sen kappaleen kohdan kiertämään. Sitten se sano, että kiitos, kun hoidatte mun homman.

Settilista oli aika samanlainen, kuin ennen, paitsi että keskellä Sacramentia se alko laulaa jotain suomenkielistä laulua, jota en tunnistanut. Ja viimeiseksi oli joku Black Sabbathin kappale.

Ville hoiti juonnot suomeksi ja kun se oli kiittänyt yleisöä, jne. niin joku yleisöstä huus: "In english!" ja sitte Ville sano: " Joo, In english". Ja teki saman selostuksen englanniks. Kun Ville aloitti uuden tupakan, joku heitti sinne lavalle askin ja Ville katto sitä sillee, et oliks toi joku vihje vai? :D Bam Margera oli siellä kuvaamassa HIMin esitystä.

Sacramentin lopussa se sano, että nyt me lähtään pienelle kusibreikille, mut jos te laitatte käsiänne yhteen, niin kyllä me takas tullaan. Encorena ne veti vielä Funeral of heartsin, Poison Girlin ja sen Black Sabbathin kappaleen, jonka jälkeen Ville sano jotain et älkää unohtako Black Sabbathia. Kun Ville oli lähteny, Mige ja Linde kaato kajarit yhden kitaran päälle. Kaasu jatko vielä rummutusta vähän aikaa, heitti sitten rumpukapulat yleisöön ja lähti.

Mä jäin siihen odottamaan ja yritin pyytää yhdeltä roudarilta Villen pyyhettä, mutta se sano: " Sorry I don´t understand finnish" ja mä huusin ihan täysillä: " The towel! Can I have the towel!" ja sitten se vastas, ettei sitä saa, mut toi mulle sitten biisilistan, joka oli ollut kiinni Kaasun rumpujen lähistöllä. Multa meinas jalat pettää sen jälkeen, otin vaan kiinni siitä turva-aidasta ja aloin hihittelemään. Tiesin sen tunteen, se tulee rankan treenin jälkeen, olin joskus ju-jutsu harkkojen jälkeen vaan hihitelly puol tuntii. Ne anto mulle jonkun jaffa-pullon sieltä lavalta ja mä join sen nopeasti ja menin istumaan. Järkkärit oli ollu siellä tosi hyviä, jako juotavaa ihmisille ja muutenkin. Varmaan vähän pakko olla, kun ensimmäinen pyörtyy ennen lämppäribändin lavalle tuloa.

Mä istuin siinä varmaan puol tuntii ja oli sellainen olo, etten mä ees pääse siitä tänään ylös. Sitten mä katoin sitä jaffa-pulloa, että ei helkutti, ne anto sen mulle lavalta! Hiilihapot oli karannu siitä, joten se oli ollu auki jonkun aikaa siellä lavalla. Kenen se oli?!?

Mä lähdin ettimään mun kaveria, joka oli tullu sinne myöhemmin ja näin matkalle Migen, joka liikku aika nopeesti siellä ihmisten keskellä. Mä menin pyytämään siltä yhteiskuvaa ja kun se oli otettu, kiitin keikasta ja lähdin. Tajusin miks se kulkee siellä vilkkaasti, kun Kaasu tuli sille puolelle. Se meni istumaan ja alta viiden sekunin sen eteen oli pakkautunut joukko ihmisiä.

Mä löysin sen kaverin ja me puhuttiin- tai pikemminkin ylistettiin HIMiä. Siinä vieressä oli myös Private Linen laulaja, jolta pyysin yhteiskuvan. Ihana ihminen :). Sillä aikaa mun kaveri taas ehti hävitä jonnekin ja kun lähdin ettimään sitä, niin törmäsin Jone Nikulaan ja ensimmäinen ajatus siitä oli, että se on helkutin pitkä! Kun mä otin yhteikuvaa sen kanssa, se taivutti päätään alaspäin, et mahuttais samaan kuvaan. Mä oon 169, joten Nikulan pitää olla aika pitkä. Se vaikutti tosi mielenkiintoiselta ihmiseltä. :D Vähän ajan päästä mun kaveri lähti, mut mä jäin, koska käveleminen ei oikein sopinu kuvioihin.

Mun oli pakko päästä istumaan, mutta kaikki istumapaikat oli varattuja, joten istuin jonkun oven lähellä olevan tynnyrin päälle. Sinne ovelle oli kova tunku, mut sisään pääs vaan, jos oli joku lila ranneke. Ilmeisesti jatkot. Kaasu sano siinä vieressä, ettei se varmaan pääsis sisään, kun sen ranneke on vihreä... x D Kohta siihen suoraan mun eteen tuli joku hevarityyppi ja joku prinsessamainen nainen. Ne alko jutella ja sit yhtäkkiä se tyyppi vaan istu mun syliin. Ei se muuten ois hirveesti haitannu, mutta kun se tosiaan oli aika ladonoven kokoinen mies. Kun se nous ylös , se alko selittää mulle joten, että kaikkien rumien pitäis tehdä asialle jotain. Että rumuuden pitäis olla laitonta. Mä katoin sitä vähän sellasella katseella, että vittuileeko se? Se ei vissiin huomannu mun katsetta, mut jatko vaan: "Siis tollakin on ihan hirveesti finnejä ja blaa, blaa.Enhän mä siis teitä tarkoita(osoitti mua ja sitä tasan täydellistä naista), mut tollasten pitäis tehdä asialle jotakin. " Mä katoin sitä vähän aikaa, et ton on pakko olla läppä ja päätin sitten ottaa sen sellasena. Outo tyyppi.

Portsarit alko ajaa ihmisiä ulos ja mä häippäsin pihalle, kävelin 5 metriä ja olin kuolla. Menin sitten istumaan jonkun talon portaille ja kattelin ohi meneviä ihmisiä. Olin siinä niin kauan, että just just ehtisin viimeiseen bussiin.

Kolme päivää sen jälkeen mä vaan tuijotin seinää, oli ihan tyhjä olo. Välillä vaan tuli joku juttu mieleen keikoista ja alko virnuilemaan. Nyt on jo alkanu tulee mieleen kaikki, mitä tapahtu ja leijailee jossain seitsemännessä taivaassa x D

KIITOS HELLDONE! :D :D :D

L