IRC-Galleria

Menin ihan sekaisin äsken ruokalassa. Parasta vetää koko tarina lyhyesti: Istuin varatulle paikalle, minulle huomautettiin siitä ja voi juma minä sain maailman suurimman henkisen omantunnon kaiherruksen.
Siinäpä sitten, kun olin änkenyt itseni yksikseen istumaan johonkin väliin, kelailin, et onks mulla oikeesti näin hillitön itseluottamuksen pula. Ilmeisesti on. Meinaan et oon vieläkin pahoillani näille ihmisille (*köh*MintaIsabellaMaiju*köh*)... Ja toden näköisesti syyttä.

Sit menin vessaan, ja säikähdin kuoliaaksi, olihan siellä ihmisiä (vieläpä jotain pissiksiä keikistelemässä peilin edessä...) Hyvä minä, sillä vedinhän taas loistavasti överiksi. Hey~ I may be misantropic but I don't bite.

Joo eilinen oli muuten tappaa mut. Ykstoista tuntia koulussa, kotiin, ei ruokaa, kauppaan, kotiin vieläkin väsyneempänä, ruoan laittoa (hyvä että pysyin omilla jaloillani), koulutehtävän viimeistely. Nukkumaan.

Okei, ja netti ei tietenkään vieläkään toimi. Meinaan meen kohta oikeesti känttyämään, jo itseluottamus riittää, enkä viitsi enää väistellä pihalla ihan oikeutetusti seisoskelevia ihmisiä. Oon sutrkea, oon nolla, en varmasti saa portfoliota valmiiksi (a) ope on vienyt mun kansion ja muistitikun (vanha portfolio, kyllä se nyt valmiiksi olisi pitänyt tulla) b) yks tuö tekemättä...)

Nooo~ Pitää tässä kattoa. Vaan kylläpäs alkoi taas masentaa =D

Btw, haluaisin käymään jyväskylässä. Siis ihan muuten vaan vaikka kattomassa miten Maza ja Maria ja Iikku ja Mummi voipi. Maza-enon luona on aina niin mukavaa.

Pitää mennä tunnille; sehän tekeekin mut vieläkin iloisemmaksi.

EDITO Muista Vilma muuten tänään viimeistään soittaa sille Suville.

Okei, se asuntolan netin lakko ei näköjään ole vain minun ongelmani, ja mikä parasta, ei myöskään advent childin ongelma. Hyvä, niin, voin näyttää kohtalolle pitkää nenää, ja mennä vaikka tänään känttyämään... tota, asuntolanhoitajillehan sitä pitää käntytä, jos asuntolan netti on tööt?

Anyway.

Vaihteeksi on aika lepposa olo. Joo joo, onhan mulla vähän töitä rästissä mutten ny oikein jaksa stressata. Ja miksi pitäis, kuolee vaan nuorempana jos harrastaa liikaa surua ja ahdistusta ja liian vähän seksiä ja punaviiniä ja coneja...

Okei, tää mun con ikävä ilmenee taas. Aina näitä välistä tulee mut ei voi mitään. Vetäydyn lukeen Coloriaa muodollisesti. Kiva sivu, tylsä tarkoitus. Oon ovela. Oon tuhan yhdeksänsataa luvun kuningas. Oon mörkö.

Niin tota moi.

EDITO Yo, kun meet Suville viikonloppuna, höystäkää Gravia Elemental Geladella; Yuki Kajiura on siinä joidenkin biisien takana.

Asuntolan netti meni paskaksi. Ainakaan mun kone ei kykene sitä manaamaan. Vituttaa. Meen piirtämään.

Menin äsken ihan sobsobsob yhden Gravitation fanficin takia. Masentaa niin ankarasti että kohta verikään kierrä. Ulkona on synkkä ja kolea ilma ja mun huoneessa hämärää. I wan't moar.... Möytyisköhän ff.netistä totaaa, mitää Yami no Matsuei Watari/Tatsumi angtausta... Olis nin parasta ny tähän mielentilaan. Ja suklaata. Haluttaa vaan vajota suvemmälle masennuksen alhoon, se on siistiä.

Innocence of silence repeatilla^^' Haluttais myös vähän kirjustaa angstia Sukesta... Hih hih hiiii~ Hii täyrellistä.

Tuli sit vähän pelattua, ja naureskeltua taas ilkeesti Petterille, kun se poika ei ilmeisesti oo käsittäny SuperNovan syvintä olemusta. Ihan muikeat fiilikset siinä mielessä, enkä enää oikeestaan elä mennyttä vuorokautta. Hyvä niin. Innocence of Silence is new Healing Vision, joo yllättävää, eikö?

Sit tänä aamuna unipäissäni veistelin aamulla juustohöylällä sormeen. En mä niin tulehdus kammonen oo, että olisin heti menny johonki paniikkiin, mutta kun mun piti tänään vähän korjailla mun eilisiä laiminlyöntejä ja siivota se keittiö. Tiskiä oli niin paljon että osa piti tiskata käsin. Ai vitja tohon haavaan sattuki sitten ihan vietävästi. Okei, mä olin urhea pieni kana, ja tein hommani loppuun kunnialla. Päivän hyvä työ kuin partiolaiselta ikään.

On tää taas niin ärsyttävää, ettei verikään kohta kierrä. Olen ton keittiö adventuresin jälkeen vaan maannut petaamattomassa pedissä ja nysvännyt. Nysvännyt ja katsellut Animucon kuvia. Nysvännyt, katsonut Animuconkuvia ja miettinyt pitäskö mennä kysyyn isiltä, että mitäs se sanois, jos me mentäis helmikuussa tampereelle... niinku Traconiin. Jos mä jotain olen ikinä oppinut niin mitä isompaa asiaa ruinaa, sitä enemmän sille on annettava aikaa... Eiks se ryönä ookki Tampereella? Aattelin tässä että kökkö et olis edullista käydä Traconissa ja vähän katselemassa mestoja muutenkin, niin ei olis ens kesänä Animeconissa ihan missämäoonmitämäteen.

Ja kun mulla on niin ihanaa ideaa. Selailin Cosplay.comia ja ihmisten originaaleja cosseja... Mua viettelee hieman FF XIII Agito jaaa~ Mahdollisesti toinenkin idis. Aattelin alkaa kuun loppuun mennessä, jos koskaan, parin puvun työstämisen, niin saisin ainakin jotain ens kesäksi. Niin, mitä isompi diili sitä enemmän aikaa ja tää on aika kipeä tosi. Toisaalta saan kyllä vaan ihailla itseäni, kun oon käsittänyt tän näin perusteelisesti, "hei oon taas positiivisesti yllättävä".
Kun vaan kaiken, mitä mä teen kyljessä ai kasvais niin hirveää lorvikatarri nimistä syöpää.

Huomen aamulla taas sika aikainen herätys. Ja vitut.

Elän viime vuorokautta, kuinka ihanaa. Saisin ehkä oikeesti lopettaa tämän valv.... No nii. Ihanku vittu pystysin siihen. Utopioista.

Hehee. Sain tänään ihan mielettömän ihmiskammokohtauksen Iidan luona kun Janne ja Aapo olivat siellä, ja sit Jossu ja Juhokin pamahtivat paikalle. Ei vittu menin jossain mieleni viimeisessä nurkassa rusinaksi. Halutti vaan mönkiä karkuun lähimpääm synkkään nurkkaan. No joo, onneksi se oli vaan lyhyt aikasta. Mut en todellakaan pidä liikaa ihmisistä. Ehkä olis hyödyllisempää omata vähän enemmän rohkeutta sinällään, mut ei taas oikeestaan yhtään hotsita. Oon mieluummin ihan rehellisesti näin: "Mä oon Vilma, ja mä pelkään ihmisiä".

No okei, kuten mä julistin niin se oli aika lyhytaikeinen kammotus kohtaus, mut aika hauska sinällään. Mulla oli jotain oikeetakin ahdistuksen aihetta, kun iskä soitti ja kuulosti vihaselta, et kun en oo siivonnu keittiötä. Oikeesti jotain pirun keittiötä. Sehän ny on melkein klisee, että mulla ja isillä on aina sukset ristissä mitä huushollin siisteyteen tulee, mut jotenki se vaan kuristi edelleen... Ja sit se äiti ja ne budjetti kyselyt. Se kielti et oli 'hähää'. Saan siis vetää sanojani taas takas. Äiti, oot muru.

No, joo sen ihme eloimun jälkeen, mä palasin taas maan päälle. Juho rääkkäsi Iidaa ja Jossua sen ämpärisoittimen sisällöllä, ja mä lisäsin vettä myllyyn hihkumalla joka ainoa anime biisin kohdalla (Narutoo~ Ei taida muuten olla eka kertaa, ku mä teen tota x))... Mut pirhana se oli Akeboshin Wind. Loppujen lopuksi vaan arvuuteltiin, kumpi tunnistaa ja mitä ("Hellsing, äläkä kuvittele julistavas et kuka sitä pirun sadistista sarjaa jaksaa kattoa"), kun mäkin sain mun kännyn roikkaan. Spoilasin sen muuten Birth by Sleepistä. Oon ilikiä ja ihan perhanan ylpee siitä hehee. Siis niillä stantardeilla kun spoilaus on ilikiää... ja säälittävää. Spoilaus on halpamaista. Minä olen halpamainen.

Nii, lisää sulkuja vaan kiitos.

Saatiin muuten se SuperNova. Elämä on vaihteeksi aika mukavalla tavalla erilaista, positiivista.

EDITO http://radojavor.deviantart.com/
Tsekatkaa ihmiset ihmeessä =D

En muista milloin mä viimeksi olisin nukkunut näin sikke sikeään perse homeessa. Et siinä mielessä on mennyt päivä ihan miellyttävässä tyrmässä, hohoo. Sen sijaan mun ennustukseni, tai no, toiveeni, et tänään olis ollut tuulista, meini vähän perseelleen. Vettä tulee kuin viimeistä päivää, tai jos ei niin paljon, niin kyllä ihanan sitkeästi. Meen kyllä iltaan mennessä ihan myttyrään, jos tää ei tästä parane, kun nimittäin rakensin tänään sen leijan. Ihanan amatöörimäistä, tiedättehän, pajunoksia ja muovipussia. Ristin sen kuvatuksen S-bonukseksi, koska sen selkäpuolella lukee niin. Heh, voisivat todellakin alkaa antamaan siellä S-marketissa bonuksia, jos mä nimittäin kehtaan lennättää mun S-bonusta niin helkkari sehän on vaan niille ilmasta mainosta.

Muista Vilma muuten ostaa ens kerrab ku meet johonkin sekatavara kauppaan niin ostaa S-bonukseen narut. Muista kohtalo, ettet heittele mua vastaan enää kaikkia maailman asioita. Kiitos yhteistystänne.

Nyt loisin Iidalla, taas. Jotain maailman nostalgisinta tai nää fiilikset mulla. Kivaa. Ja heh, toi riisirottakin on täällä leikkimässä prinsessaa. Mukava muksu. Näitä pikkulapsia jotka eivät välttämättä saa mua ihan paniikin valtaan.

Äiskä soitti mulle muuten tänään. Mikä tää meidän äiskä tytär suhde oikein on, kun sen äänensävy oli vähän et ähä kutti kakru, kuinkas se sun budjetti voi. Eäää, vedän sen eilisen pahoittelun kyllä takas. Äiskä ny ei ansaitte sitä, sillä mä jokatapauksessa oon rikkaampi kuin koskaan ennemmin elämässäni ja silti oon joka toinen päivä kuolemassa nälkään.

Mun pässä on muuten kummitellu taas se cosplay ajatus... En vaan tajuu miks yritän pitää itteni aisoissa. No joo, jospa mun pää pehmenis tässä päivän mittaa, kun ne Piia ja Make pääsis viimeinkin tänne ja minä ja Venkku päästäs viimeinkin dankeamaan, take on me.

Satu toi Espanjasta hirveen määrän sipsejä ja iskällä oli jemmassa suklaata, et ilta meniki sitten herkutellessa, luoja paratkoon vaan jos se tämän aamuinen vatsan väänne saa niistä maissilastuista uutta pontta. Jos näin on niin sit kyllä kokoan homeisen perseeni ja jakomielisen pääni ja meen rantsikan taa...

Bad new: No Dolche and Gabbanaa? Okei, en mä oikeesti oo miksikään pelleksi tulossa. Oon vaan nää viime kuukaudet, tasan sen verran kun oon pelannu Sukehirolla, ollu ihan mieletömän pörrö kaiken maailman muoti hömppään silleen analyyttiseltä kannalta. Haluun selvittää muodin syvimmän olemuksen tai jotain vissiin. Ja siks olis messevää et olis edes jotain hypisteltävää ja meditoitavaa. Silleen. En oo oikein hyvä keksimään selityksiä. Pahinta on etten aina usko itseänikään.

Käytiin Violan kanssa muuten myös iltaa istumassa Iida-chanin luona. Silläkin oli sipsiä, joten jos ei muuta niin olo on ihan pirun helvetillinen, ainakin mahassa... (Herään tod näk taas aamu neljältä ja juoksen vessaan paskantamaan keltasta ektoplasmaa...). Roikuin kans varmaan siinä toivossa, et ne Jossu ja Juho olis tullee tänään, koska olis ihan hirmu messevää, jos olisin nähny Juho-kunia silleen susi pitkästä aikaa. Sen sijaan paikalle lennähtikin Matti, ja kun Iida hieman perään kuulutteli Double J:tä, ne vastailivat et huomenna juu.

Mäkin voisin povata samaan tyyliin et huomenna juu, nimittäin Iidalle, koska jätin taas kännykkäni niille. Onks tää joku vitun kirous vai mitä, kun vissiin joka kerta ku meen niille, jätän kans sinne jotain aika olennaista. Noo~ Voisin samalla yrittää hienovaraisesti hypnotisoida Iidaa nuovuttamaan Nintendo 64 mulle lainaan, koska mua on jo niin pitkään ja kipeesti haluttanu hieman retroilla Zeldan tahtiin. Ei listata sit pidempään, mitä muuta mä niin kipeästi haluaisin...

...Vituttaa, oon köyhä, eikä sille voi edes äiskä ja iskä mitään... Jos mainitten et mutku muutki saa niin saan vaan ylimielistä hyminää siitä kuinka muilla on rikkaat äiskät. Haluun Arc Angelsin, uusimman One Piecen, Magna Carta: Tears of Bloodin, telkkarin ja ehkä Raven. Onks luksus oikeeti noin paljon liikaa pyydetty? Vittu mä en maksa edes vuokraa tosta kämpästä ja silti täällä pihistellään ku viimestä päivää. Kiitti vaan iskä ku oot taas suuressa aurinkoisuudessas niin... pihi~

Ei tää iskän ja äiskän vika tietenkään oo, mä oon vaan huono ihminen ja meen ny nukkumaan, kiitti vaan itse kullekin säädylle!


EDITO Okei, toi oli vähän itsekkään ahdistuksen vuodatusta. Isiä ja äitiä en sais arvostella kun ne kumminki yrittää parhaansa. Anteeksii~ Isi ja äiti. En oo kiittämätön enää koskaan, vaan yritän yhä kovemmin. Näin.

Kiitti vaan vitusti sisäelimet. Oon kärsinyt koko aamun jostain ihan helvetillisemmästä vatsan väänteestä. Väänteisen tekee siitä vielä se, että jos sä meet paskalle, niin helpota ei vaan se piru yltyy. Et kiitti vaan helvetisti. Mitähän paskaa mä oikeesti oon taas syönyt??
Ku heräsin aamullatähän ko vatsan käänteeseen, oli motivaatio vähän sitä luokkaa että vittu minä minnekään kouluun lähde. Valitettavasti mulla on niin tunnettu tahdon lujuus...

Ai niin. Satu tulee tänään Espanjasta >) Tuliaisia. Jos se olis löytäny jotain messevää. Tänään pittää kyllä juosta heti kahelta tuli perseessä kämpille ja linkkuasemalle, kun me kuulemma mennäänkin kymmen yli kolmen bussilla.

Aino tietää mun pirun olemassa olosta täällä. Onneksi se ei tiedä mun pimeää menneisyyttäni.

Nyt tunnille ennen kuin kukaan kerkiää liikaa hermostua.

EDITO "Stop Isabella, bad girl, bad girl, don't come thereee~"

No joo. Tänäänki (tai no virallisesti eilen...) meni vähän nukkumiseksi. Kävi melkein kipeää herätä. Johtopäätelmä, valvo enemmän, nuku vähemmän, elä ny yleensäki tasapainosemmin.
Luulisin olevan onnellisempi.

Tajusin muuten tänään et hoo, mun kännykässä on sittenkin se manuaalinen kentän haku. Okei!, oon suomalaiseen tapaan luonnon blondi mutten niin tyhmä sentään, katsokaas, tämä aihe on hieman uusi minulle. Toisin sanoen joku vitun kenttä on ollut minulle aina niin itsestään selvyys, etti mun ole tarvinut ajatella mitään kentän hakuja. Piste. Tiä nyt vähentääkö tää mun itsehäpeää tyhmyydestä, but I had to speak my mind, do you understan precious jewel?

Lappia rock meni vähän pepullee. No ei, oli siellä ihan hyvä meininki ainakin sen ekan bändin ajan, kaks muuta oli jotain teini-metal-örinä-heviletti bändiä. Mikäs on se joku pikkupoika bändi, jonka videossa on se runsaasti tällinkiä naamaansa sutinut nunna... Strumn and Drang whatever it was, tuli se mieleen. Lienee ajatusten hapuilu vaikuttanut mun mielikuvitukseen ja kykyyn yhdistellä asioita. Taisin miettiä vaan koko ajan, onko viereisessä kauppakeskuksessa missään asiakasnettiä, joka meinaa konetta, joka meinaa, että olisin saanut mun ämpärin viimein toimimaan. Vittu, sain valehdella silmät päästäni, et Annika hyvää hyvyyttään antoi kameroiden muistikortteja varten olevan muistikortin lukijan mulle lainaan. Ärrärrärr, hävettää, mut vaan vähän, mutmut silti.

No itsekkyys perii maan, ja sain värkättyä ämpäriini yli viiskyt biisiä koulutunteja sulostuttamaan. Katotaan milloin on mun aikani kyllästyä, toisaalta ajankohta jolloin kyllästyisin Stephen Lunchin Halloweeniin... Miks mä oikeesti diggaan jostain niin sairaasta, oonhan periaatteessa kiltti tyttö... Vaikken mä osaa enää edes pelätä Hannibal Lecteriä, vaan ennemminkin ajattelen et aika namu, (Lainaten Miraa, kun se Heidin kämpillä puhui Danny DeVitosta.)

Kateltiinkin PiMan (PMMP - Taiteilia) jälkeen, kuinka sen päärakennuksen ja mediatalon yhdistävän futuristisen lasiputken päällä kiikkui tänään joitain kakaroita. Aateltiin että putoaisivatpa niin ratkeais ruoka huolet kerralla.

Niin. Yksityiskohdat, jotka ajoivat minut ja Miran Heidille tänään sovittiin Lappia Rockin jälkeen, et hei, mennään Heidille tekemään ruokaa. Listalla oli joku maailman ihmeellisin eines Pasta Carbonara tai jotain sinne päin, johon me tehtiin viel' jauheliha sieni kastine. En rankkais kuolemaksi, mutta oudolta se maistui. Sisuskalut ottivat sen ruoan kyllä selkeästi minua vakavammin, ja jos ei puhuttaiskaan siitä jälkkäristä. Olin niin perseestä että olisin halunnu vaan huutaa ja potkia jotain.

Loppuillan puheen aiheet taisivat juuri ja juuri saavuttaa ruokaamme vastaavn hienoustason. En ny aja sen kummemmin käymään läpi, mut oon edelleen vähän liian sofistikoitunut ikäisekseni, et heippa vaan.

Oon muutes rahoissa taac =D Soitin äitille (kun mä sen kentän haun keksin) ja olin jo ihan onnesta simpukka et jee, pääsen soittelee äitylille ja mitä se tekee. Jättää vastaamatta ja kun en anna periksi, vastaa, ja tiuskii et on töissä ja mitä ny taas? No joo, tää äiti tytär suhde on oikeesti parempikin ja tiedänhän mä, ettei äiskä pahemmin töissä saisi langassa bablata, mut toi oikeesti hieman kolhaisi mun taiteellista sielua, joka kaikesta huolimatta tykkää äiskästä... Why your tears are falling, my dear lord Capricorn.
No, onneksi äiskä on ymmärtäväinen, joten se höhlä soitti iskälle, et lähetä tytölle rahaa, kun se tarttee... Ei vittu näin, katos kun yritän välttää iskältä turhan ruinaamisen, koska iskä anyway on anteliaampi kuin äiskä. Ja iskä kyl ihan oikeutetusti muistuttaa siitä, enkä haluais enää yhtään rahan käyttöön liittyvää moraali saarnaa. Mä teen jo muutenkin kaikkeni, että elämä maistuisi puulta ettei ikinäkään.

Ehkä joku ylempi voima rankaisee mua, kun kateellisena katson toisten ostelua. Ei vissiin oo luonnollista aatella et mäkin haluaisin joskus muulloinkin kuin jouluna. Vituiksi menee taas kuin Jeesuksen pääsiäinen.

Miks mä en voi lopettaa aattelemasta Isabellan heittoa et Jeesustahan ei naulattu ristiin vaan paaluun...? Mä tässä mitään ristejä tai jeesuksia tai uskontoja sure, ja haluun et kaikki toteuttaa itseään ihan miten lystää, mut aika vinkeetä sillä, ku Luterilaisuua (Kristityt uskonnot nyt yleensä ja Jehovan todistajuus on ihan eri diili. Mitä järkeä niitä ny vertailla keskenään. Kuin alkaisit vertailemaan Buddhalaisuutta ja Islamia.
Oikeesti, ku tekisinkin tätä tahallani, mut oon ihan liian takrtuva taas ihan muuten vaan et terve. Shoot me. Alan ateistiksi, mitä nyt varmaan muutenkin oon mut ihan nimellisesti.

Stephen Lynch soi. Bring pride to Mira, doublecheck. Ja sit unta palloon. Sounds like a plan.