Koska viime yö venyi turhan pitkäksi (ottaen huomioon että olen maailman huonoin aamuihminen) vedin päikkärit päästyäni kotiin studiosta. Ja ne sitten vähän venyivät, nousin puoli yhdeksältä eikä nyt sitten pahemmin nukuta.
Ja juuri kun sain edellisen sanan kirjoitettua, pääsi minulta haukotus! Aivan mahtavaa, ehkä se uni vielä silmään tulee. Siksi lopetankin lörpöttelyn enne kun ehdin sitä aloittaakaan, ja heivaan koneen syrjään ja isken pään tyynyyn.
Ei kun unta kuulaan, ja huomenna taas studioon juontopuuhiin. Ruokapalkka on jees.