IRC-Galleria

Otsikko väittää yhtä ja toista, mutta tällä hetkellä voisin väittää olevani aikalailla kuollut. Pitäisi raahautua nukkumaan (olin jo menossa, mutta sitten muistin että oli jotain mitä piti tehdä ennen sitä... ja voin kertoa ettei se ollut päiväkirjaan raapustamista).

Tänään oli taas niitä päiviä jotka olis voinut jättää väliin. Herätyskello ei ollut herättänyt. Saasta. Havahduin 9.11 siihen että kämppis lähtee ovesta ulos, ja tajuan että olisi pitänyt 11 minuuttia sitten olla studiolla. Noh, eipä sitten muuta kun töppöstä toisen eteen! 9.16 olin ovesta ulos ja matkalla Arabianrantaan. Kympin ratikka tuli aika passelisti, mutta pääsin mukavasti yhden pysäkinväin eteenpäin kun alkoi liikenne jumittaa. Jostain syystä Mannerheimintie oli päättänyt toimia päivän ilman liikennevaloja, joten liikennepoliisi seisoskeli risteyksessä ohjailemassa liikennettä.
Noh, eipä siinä mitään, matka jatkui mukavasti. Oopperan kohdalla hyppäsin kyydistä, ja huomasin että vaihtoratikka, numero 8, oli nähtävästi juuri ajanut ohi sillä eipä ollut pahemmin ihmisiä pysäkillä... Ketutti. Raahauduin pysäkille, ja jäin jumittamaan toista liikennepoliisia joka huiteli menemään pilleineen ja patukkoineen. Siinähän se aika rattoisasti kuluikin, ihmetellessä että on se hauskaa kun hirveitä liikennemassoja voi pidätellä yksi pilliin puhaltava, huitova ja neonväriseen liiviin pukeutunut miekkonen... Kerrassaan ratkiriemukasta.
Kun kahdeksikkoon pääsin, meni aika jälleen ihan mukavasti (niin, ymmärrättehän ettei ajan olisi kuulunut kulua mukavasti, sen olisi kuulunut vetää takapakkia tunnin verran jotta olisin ollut ajoissa studiolla). Vilhonvuoren kohdalla huomasin sellaisesta digitaalisesta aikataulusta että ratikka nr 6 oli juuri saapumassa pysäkille, ja hyppäsin kahdeksikon kyydistä (kuutonen menee studiolle, kahdeksikko ei). En joutunut odottamaan lainkaan, kun jo ratikka kurvasi pysäkille. Mutta ei sillä ettäkö kaikki olisi mennyt toiveiden mukaan. Ratikkapa olikin päättänyt muuntautua Koskelan hallille meneväksi linjaksi, joten se siitä ilosta että olisin päässyt studion ovelle... Menin sitten muutaman pysäkin eteenpäin, ja pääsin juoksemaan bussille joka oli mennä meikäläiseltä nokan edestä. Mutta siinä se matka sitten olikin. Rattoisaa...

Tästä päivästä tämän enempää. Huomenna on päivä uus jona voi taas myöhästyä tunnin verran. Jospa ei sittenkään.