IRC-Galleria

Tunnustaja
Tragedioiden ihmisessä.
Vaanimassa ytimessä meidän kaikkien.
Viimeinen kuoleva huuto kadotetulle.
Lyhyitä kohtaamisia, vuotavaa tuskaa.

Lepraiset kerällä puiden alla.
Kuolevat miehet sekavissa yksinpuheluissaan
Perversiot kukkivat mutkan takana
Etsijät, eksyneet matkallaan
Haamut ystävien, leikkivät
Alla laskevan kuun.

On vuosi kuoleman
Käyttäen aseitaan
Hiljaa hallitseva viikatemies
Koskettaen meitä helposti
Tartuttaen juuret hetkessä
Polttaen tautisen sadon
Olen vain sivustakatsoja
Puolestapuhuja kirjaamassa menetystä
Hykerrellen ylpeydestä
Tämä ei koske minua vielä
Yhä kaukana kuolinkelloista
Pilkaten heidän suruansa.

Joukko ympärillä kuolleiden
Osoittaa sormin yksityiskohtia
Etsien lisää oksennuksista
Jumissa hallitsemattomassa jännityksessä.

Olemme kaikki seonneet nyt
Hapuillen epätoivon sirpaleita
Synnyttäneet ihmisen irvikuvan
Tasainen pulssi seassa metelin
Sinut riistetään massaan
Kuihtuneeseen häijyyden janossaan.

Sairaat suhteet nostivat tämän monumentaalisen merkin
Aurinko laskee iäksi yllä Mustan Veden Puiston.

---

Tällä kertaa suomennos Opethin "Blackwater Park"- kappaleesta. Hieno biisi.

(P.S. Itseasiassa "black water" tarkoittaa kiertoilmausta vessojen jätevedelle, mutta päätin jättää runollisempaan muotoon.)