IRC-Galleria

Niin se vielä perjantaista - yleensä näyttää tuo onnetar hymyilevän pelikoneiden lähellä. Lohessa olen voittanut melkoisia summia kun olen rymynyt pilkun aikoihin kotia. Veikkaan että paikan henkilökunta on sen myös huomannut.
Eilen kaveri pelasi rulettia yläkerrassa ja katselin aluksi sivusta. Ajattelin että vois kahmia rahaa ja pistin pari euroa pöydälle. Asetin ensimmäisen pelimerkin pöydälle - voitin. Asetin toisen pelimerkin pöydälle - voitin. Keräsin 14€ talteen ja lopetin pelin. En ole täysin varma, mutta veikkaisin että oli muuten ensimmäinen kerta kun pelasin rulettia, mutta voin erehtyä.
Kun kävelin alakertaan pilkun aikoihin, kait, ajattelin että vois pelata lisää rahaa koska sitä ei ole koskaan liikaa. Mutta ne ovelat ketut oli sulkenut pelikoneet, minunko vuoksi? En saata uskoa moista, mutta siitä yhdestä koneesta on tullut nyt jo kuitenkin lähes ystävä. Voiko konetta rakastaa??

“Olinko eilen humalassa?”

Kyllä minun mielestä, mutta sinun kaverisi ovat toista mieltä.


“Mitä tänään tapahtuu?”

Synkältä näyttää.


“Juonko tänään viinaa?”

Totta mooses, kuinkas muuten?


“Rikonko tänään mitään?”

Korkeammat tahot ovat päättäneet: kyllä.


“Mitä?”

Jotain sellaista josta vain haaveilet

http://www.lintukoto.net/viihde/oraakkeli/index.php

Sitten vaan odottelemaan.

Jaahas, Muistelinkin että oli tullut jotain kirjoiteltua. Älkää tuomitko humalaista mieltä. Kilahti kyllä viina eilen päähän - lopulta - kuin kello Rockyn kehän reunalla. Tänään uusiks!
Kappas ei yhtään kirosanaa koko vitun tekstissä! Huh huh. Tänään pitäis kertoa faijalle että rikoin sen kännykän keskiviikkon humalassa. Tästä tulee vielä - hieno päivä.

Katsotaan vaan, niin pyydän taas kaikilta anteeksi kello 12. Vitut mä varmaan nukun ohi...

Vitun Kaija Koo!!! Saatana! Niin se kiljuu kuka vittu keksi sen saatanan rakkauden! Onneks osuin väsitää keikan ja voitin 14€ ruletissa. Asiahan vaan on niin että aina kun tämä' mies ihastuu niin sehän on tuomittu tuhoon. Jäljelle jää vaan pelkkä paska mieli ja kasa euroja. Tämä mies vaihtais koko vitun omaisuuden elämään, jossa... ei kirosanoja olisi, eli parempaan elamään. Ei nyt aleta herkistelemään, mutta asiat olis vitusti paremmin jos ei tarvis tiskillä itkeä seuraavaa paukkua. Te voitte filosofisoida siitä tarkemmin, mutta olisiko elämä vitusti helpompaa jos saisi sen vitun monokkelin naamaan, eli olisi vitun rikas! Näiden puheiden jälkeen en voi sanoa muuta kuin että "Vittu" on varmaan suomen yleisin sana ja sen, että aina kun tämä vitun hiiviskelijä tuntee mitään, niin sehän on pelkkää vittuilua tänne alas jos yläkerrassa joku perkele kuuntelee mitään. Saatanan enkelit varmaan on aika enkeleitä kun leipoo tänne alas, ainakin minulle, pelkkää paskaa. Jos vielä kerran lainaan itseäni ja nostan vittu sanan ylös päin... Olisin toivonut Perkele sanaa yleisimmäksi sanaksi mutta... Ja jos ei kaikille ollut vitun selvää, niin olen vitun kännissä... enkä rikkonut.,..., muistaakseni vittu mitään, paitsi jonkun kauniin.... No, en kyllä halua muistaa mitään. Kun ihmisessä olis reset nappi vaikka perseessä niin ei tarvis kerätä näitä myrskypilviä näin paljoa. Anteeksi, if my pretty mind feels so bad! Voitte vittuilla, koska siitä ei tarvitse kiistellä. Olette varmasti... helvetti kun en ole kusipää... hienoja ihmisiä. Onko tämä teksi näyte, miksi kaikki kirjailijat ovat aina humalassa kun he kirjoittavat leipää laatikkoonsa. Missä on se vitun reset nappi! Hei JOPE!! Kirjoitinko reset sanan oikein, saatanan vitun kaljupäinen äidinkielen opettaja hiiviskelijä!??
Menen pöydän alle piiloon!

On se elämä ihmeellistä ja se kuinka vitun humalaan voi tunnissä päästä. Nyt hävettää, vituttaa ja ihmetyttää koko edellinen ilta. Ehkä parempi että jätän pohdinnan vitutukseen väliin sillä muuten kirjaimet pomppisivat niin paljon ettei siitä paskasta saisi mitään selvää.
Muistan höpöttäneeni yhden baaritytön kanssa tovin, enkä ikinä kehtaa kysyä tytöltä mistä höpötin. Kun olisin vaan osannut pitää pääni kiinni, ellen nyt sit puhunut jotain järkevää. Baarissa oli ihan lystiä, mutta olisi ehkä ollut parempi jos olisin vain sammunut kotiin. Tai baariin.
Paskanmaku, joka pyörii suussa kertoo sen, että eksyin taas ostamaan kebabin. Helvetti! Ja siitä matka jatkui joillekin jatkoille. En muista siitä paljoa, koska en viipynyt siellä pitkään. Siellä oli ihmisiä ja yks söpö piski. Heittelin sen kanssa palloa ja sit joku sano et voitko lopettaa sen. Lähdin menemään.
Kotimatkalla yritin kirjoittaa kait Jopelle viestiä, kauniisti sanottuna että lähdin vittu menemään. Viesti saattoi sisältää paljon kirosanoja ja pääkalloja ja kun en osannut kännissä kirjoittaa mitään ja vitutti ihan helvetisti, niin meni se kännykkä siinä. Ymmärsin ottaa sirukortin mukaan ja akun jos joku kusipää osaa kasata sen saatana puzzlen! Eipä käytä mun kännykkää ilman akkua, perkele! Jotkut harakat ne palaset oli kuulema keränny, ties kaveri kertoa kun oli kävellyt aamulla tänne.
Muistin herättyä että pilasin mun lapun ovelta jossa luki "Ei mainoksia, EIKÄ USKOVAISIA!" Yritin raapustaa perään jotain, mutta en saanut siitä mitään selvää edes humalassa, joten se jäi keskeneräiseksi sekasotkuksi. Homman pointti oli kait kirjoittaa "Jos olet ystävä, soita kelloa, koputa kolmesti ja karju postiluukkuun Peimola! Jos et ole ystävä, poistu oveltani. Voit kokeilla samaa toiseen oveen (omalla vastuulla)." En siis avaa ovea ellen tiedä että joku on tulossa kylään. Joten olisi ainakin parempi soittaa ennen kun alkaa jonottamaan mun oven takana.
Nyt on siis kännykkä paskana ja niin, rikoin varakännykänkin koska en saanut sitä toimimaan. Nyt kun mietin asiaa tarkemmin, niin siitä saattoi olla virta loppu. Humala ja vitutus ei tosiaankaan sovi hyvin yhteen. Taisin miettiä illalla, yöllä... aamulla oikeastaan, että jos pimpottaisi, hakkaisi ja karjuisi naapurin ovella niin kauan, että joku erehtyy sen avaamaan. Vetäis nyrkillä naamaan ja sanois "Kun sä nyt satuit tulemaan kerran paikalle..." Se olis ehkä ollut halvempi tapa purkaa agressiota kuin kännykän rikkominen. Toisaalta syytteet kotirauhan rikkomisesta ja pahoinpitelystä...
Täytyy kyllä seuraavalla kerralla kun eksyn humalaan, teipata samalla tavalla mikrofoni naamaan kuin Fear and loathing in Las Vegas elokuvassa, niin ehkä muistaa paremmin mitä on tapahtunut ja mitä vittua sitä on tullut tehtyä! Tai oikeastaan miksi? Mikä mysteeri johti minut tänne? Hulluutta!!
Tässä kun mietin mitä tänään pitäis tehdä, niin lainatakseni hienon miehen sanoja lopuksi "Mutta ensin menen kylälle ja pyydän kaikilta anteeksi ettei jää teille - perkele - seliteltävää!"

Part I - The swift beginning

Paatille ajettaessa alkoi jo päässä heittämään ja pelottavinta siinä oli se että minä olin kuski. En nyt sentään humalassa ajanut, olenko minä nyt koskaan mitään sellaista tehnyt, vaan flunssa teki työtä ja voi vain toivoa että alkoholi, tuo kuningas lääke kaikkiin sairauksiin, auttaisi tälläkin kertaa.
Kun pyörittiin hyttiin niin tarviiko sitä erikseen sanoa, mitä tein ensin. Salakavalasti varastin satamasta lasituopin, eikä viinan juonti ole koskaan ollut hauskempaa.
Kaupassa käytyä pyörimme kavereiden kanssa, muistaakseni kutos kerroksessa, etsien toista hyttiä johon toinen poppoo oli majoittunut. Kun vaan olisin tiennyt, että hemmot istuskeli pari kerrosta ylempänä, en olisi ehkä vaivautunut huutelemaan käytävillä niin paljoa.
Tässä vaiheessa alkaa jo muisti pätkiä, mikä luultavasti selittyy sillä, että kuppi on noussut hyvään tahtiin, vaikka muistaakseni vasta viiden aikoihin aamulla olin aivan tolkuttomassa humalassa. Unirytmi on ollut vähän päin helvettiä, joten olen melkoinen yöeläin tällä hetkellä. Vittumaista vaan kun neljältä baari oli kait menossa kiinni tai jotain, niin minusta tuntui että bileet olisi vasta aluilla.
Käytiin jossain ihme taikamaailmassa, jossa pyöri paljon humalaisia ihmisiä parketilla. En muista siitä paljoa, paitsi että pojilla tais olla siellä oikein joku bändi. Ravasin hytissä jatkuvasti tekemässä paukun mun siideri tölkkiin ja melkein kaikki mitä sillä välillä tapahtui, on jo melkein unohtunut.
Vitutti vaan että jossain vaiheessa oltiin aivan liikaa hytissä, koska minä olisin halunnut pyöriä vaikka pitkin lattioita laivan käytävillä. Rukoukseeni vastattiin siinä... jossain vaiheessa. Tais olla aika myöhä tai ehkä ei, mutta luultavasti kun poistuimme kymppi kerroksen diskosta. Kaverit odotteli hissiä, enkä jaksanut odottaa ja olen muutenkin niin reipas poika, niinpä juoksin rappuset alas. Ekat kaks porrasta meni nätisti, mutta kolmannen käännöksen jälkeen astuin huonosti, koordinatio alkoi jo pettämään rankasti, ja en nyt oikeastaan pyörinyt, vaan liu'uin rappuset rymisten alimmalle portaille ja siitä lattialle. Auts! Joku kusipää vielä seuras mua, ihan totta, mut toivoin et se olis niin päissään, ettei se huomais\muistais koko asiaa. Perse oli nyt sit kipeä ja hävetti ihan vitusti, joten juosta nilkutin tupaan sekoittamaan uuden paukun - vahvan.

Part II - Warzone

Istuttiin jossain vaiheessa iltaa, kuka siellä kelloja katselee, kun ironista kyllä, juteltiin kahden kaverin kanssa tappeluista. Toinen siinä kukkoilee kuinka äijä se on, vaikka edes tappelussa koskaan ollut. Itse sitä mieltä olen, että vitun naurettavaa paskaa koko touhu, mutta kaveri siinä röyhistelee rintaa ja sitten tulee se hetki, kun jotain meteliä kuuluu jostain ja kaveri huutaa et tule tänne vittu huutelemaan. Noh sekuntti siitä, niin joku persereikä juoksee hyttiin ja lyö MINUA nyrkillä naamaan. Ja kaverit kimppuun. Huh huh. Siinä kunnossa ja koko jutun ironia lähinnä naurattaa. Jos se olis lyönny kaveria naamaan, niin en olis valttämättä lähtenyt edes puolustamaan. Oma vika saatana. No ehkä noin pienestä syystä tapella, niin olisihan sitä. Siinä kun tiesin mitä tulisi tapahtumaan, niin ajattelin lopettaa koko paskan. Mut kaverit halus painia ja siinä sitten mentiin. Just kun loppu alkoi lähestyä, niin pari kaveria ilmestyy paikalle ja taas se alkaa. Lopputulos - kaverilta pää auki kun se kaatui kait seinää päin ja molemmat, kaveri ja se toisen hytin persereikä, melkein putkaan. Oli aika vitun lähellä. Noh itse asiassa sen korston lyönti oli ku pikkutytön läpsäys poskella, mistä ei jäänyt edes mustelmaa aamuksi. Huvittavaa paskaa ja ainut mihin oikeasti sattuu on mun perse.
Kun sirkus loppui lähdin - ootastaa, toiseen hyttiin nauramaan. No en ehkä nauramaan, mutta kertaamaan illan tapahtumia. En muista siitä juuri mitään, mutta taisin kehaista siellä poikien taisteluntahtoa ja et on se nyt ainakin hienoa että kaverit puolustaa, vaikka itse edes nähny siinä paljoa tappelun syitä. Itse asiassa mun kaverihan sen tais aloittaa, mutta jäp jäp vittuako siitä enempää. Everyone's a jerk. You, me, this jerk.
Heitin karusellit ja lähdin poukkoilemaan käytävälle ja huomasin avonaisen oven ja päätin syöksyä sisään. Mietin hetken, et mitä vittua? Sisällä oli joku täysin päissään oleva kolli ja joku muija nätillä parisängyllä, pukeissa minun harmikseni, ja mika oli oudointa, niin siinä random hytissä pari mun kaveria kääntyi ympäri "Kato Peimola!" Yllätys.
Sit tulee taas blackout. Palasin hyttiin ja "tupakaverit" ihmetteli minne vittuun minä olin kadonnut. Sen kun itsekin täysin tietäisin.

Part III World around Finland

Nukuin kait pari tuntia ja sit herätys ja rantaan. Sydän hakkas ku suomalainen vaimo kotona kaulimella ja päässä paukutti koko edellisillan päihtyneet pirut. Eli bileet jatkuivat yhä ja olin vieläkin hyvässä humalassa, mutta nyt se oli tippunut sinne rosvosektorille.
Ennen - tai jälkeen hesen, käytiin casinon ovella. Muistin että siellä työskenteli aivan järkyttävän hyvän näköinen tipu seksikkäässä hameessa, mutta en nyt sit keksinyt mitään tekosyytä kävellä suoraan sisään. Naurettiin siinä vaan merkkeijä ovessa. Ei kameroita, ei käsiaseita. Mitä se tarkoittaa? Kameran nyt ymmärtää, että kaikki turistit varmaan käy päukuttamassa sitä muijaa salamavaloilla riesaksi asti, mutta eikös nyt ole itsestään selvää, että ei aseita? No mutta jos ameriikassa jaellaan pankissa uusille asiakkaille aseita, niin täytyy sanoa että maailma suomen ympärillä on vitun outo ja ihmeellinen paikka.
Kun hesen safkat oli syöty, minä vain puoliksi, koska se tuntui jäävän jonnekin helvetin ja taivaan välille ja oli valmiina räjähtämään mihin suuntaan tahansa, lähdimme Super Alkoon. Nimen kyllä luulis houkuttelevan kaikki suomalaiset luokseen kuin kärpäsen kasaan paskaa, mutta täällä oli niin kirkasta, mutta oudon hiljaista. Ei näkynyt paljoa muuta kuin viinaa, johtuen ehkä siitä että ajattelin tällä hetkellä vain kahta asiaa. Viinaa ja viinaa. Varjoina mielessä liikkui vain se krapulahumala, joka hakkaa paukutti päänsisällä ja komppasi bassona rinnan alla, myös se pajatsonainen joka ei tykkää kameroista, myös mun vitun perse, jota vihloi kaiken usvan keskeltä. Puudutus alkoi pikkuhiljaa jo loppumaan ja laskuhumalan mukana jalat alkoivat taas koskettamaan maata. Pudotus oli varsin tyly, mutta raahatessa viittä laatikollista halpaa juomaa perässä, se kaikki tuntui vain pieneltä harmilta.
Laivalla ei tapahtunut enää mitään. Itse makasin hytissä podeten krapulaa ja kävin juuri viimeisen laulun kaikuessa käytävillä karaokebaarissa. Ilman flunssaa ja päänsärkyä, olisin halunnut itsekin käydä yrjöämässä mikkiin, mutta jääköön nyt sit toiseen kertaan.
Ei pahaa sanottavaa risteilystä, paitsi tämä vitun flunssa joka vieläkin piinaa, jota ei saanut Janne pois, vaikka joi kuinka paljon viinaa. Pian odottaa uusi risteily, uusi risteily ja uudet kujeet.

PS. Jos Ameriikassa uudet asiakkaat saa aseet liittyessään pankkiin, niin mahtaako kulta-asiakkaat saada luoteja niihin aseisiin?

Olin jostain syystä Ameriikassa jonkinlaisella retkellä kaveri porukalla ja jotenkin ymmärsin maailmanlopun olevan lähellä. Terminator elokuva alkoi tuntua todelta ja minä olin nyt keskellä sitä tarinaa... ilman niitä robootteja kuitenkin.
Kävelin unessa jonka tiedostin olevan tulevaisuus huomisesta. Kello oli yksi päivällä kun valtava räjähdys ravisutti maata ja myrskyn lailla tuli levisi maan päällä repien ja polttaen kaiken jota liekit koskivat. Myrskyn lähestyessä suljin silmät ja vaihdoin paikkaa vain huomatakseni toisen myrskyn lähenevän.
Herätessäni ymmärsin että huomenna alkaisi ydinsota joka tuhoaisi koko maan. Minun olisi päästävä nopeasti pois tästä kurjasta maasta. Kukaan ei tietenkään uskonut minua mutta pienen hiillostuksen jälkeen tilasimme lentokoneen sille pikkutielle. Siinä meillä oli lentokone jonka piti heittää meidät lentoasemalle koska sellaisella pikkuruisella paskalla viitsi valtamerta ylittää. Ongelmaksi osoittautui kuitenkin se että se pikkutie ei oikein toiminut kiitotienä joten poukkoilimme pikkuteitä sillä liidokilla ja väistelimme vastaantulevia autoja.
Näin taas unen kun pysähdyimme jollekin niitylle lepäämään. Niityllä puhalsi heikko aavemainen tuuli ja kun käännyin ympäri, edessäni oli kahdeksan mustaa hahmoa synkän taivaan alla. Ruumiita, lähes luurankoja joista huokui kuoleman uhka. Johtaja antoi varoituksen ja käski pitämään kiirettä sillä aikaa ei ollut paljoa. Jokin tuossa johtohahmossa oli tuttua kunnes ymmärsin miksi. Se olin minä ja seitsemän ruumista jotka seisoivat sen rinnalla olivat kavereitani. Tulimyrsky kulki läpi hiljaisen niityn ja sulki minut sisäänsä.
Heräsin ja kerroin unesta. Lentäjät ottia asian tyynen rauhallisina. Kerroin että jos emme pitäisi kiirettä emme ehtisi perille. Näin unessa kuinka lentokoneet jotka kaartelivat tämän maan yläpuolella tippuisivat maahan, sillä jonkinlainen pulssi joka lähtisi noista pommeista katkaisisi virrat koneista. Meillä ei olisi aikaa.
Ajan lähentyessä loppua kuoleman tunti alkoi. Pommit nousuvat taivaalle ja kuolema levisi maan kamaralle. Taivas räjähti liekkeihin ja tuli nielaisi kaiken. Maailma vapisi allamme ja kun se oli ohi...
Olin töissä jossain räjähtäneessä tehtaassa jossa valmistettiin jotain puutuotteita. Ei ollut Finnforest kuitenkaan mutta jotenkin onnistuin sulkemaan hapentulon koko tehtaasta ja tapoin vahingossa kaikki työntekijät.
Varsin odottamaton juonenkäänne ettenkö sanoisi. Vapise M. Night Shyamalan.

Olin asemanpellon kentällä... tiedä sit miks, mut mun setä oli siel duunis joka oli outoa, niin outoa että mun olis pitäny herätä jo tässä vaiheessa sillä se ei koskaan tee töitä. Se halus näyttää mulle tempun. Se piirs traktorin kylkeen jotain näppärää, luultavasti vittuilua pomolle ja päästi traktorin vapaalla alas todella jyrkkää mäkeä. Traktori kiisi oudon lujaa ja pujotteli siitä pienen vielä jyrkemmän mäen alas metsään. Hetken päästä se traktori lensi kuin raketti puiden välistä ja rysähti taas nurmikolle ja siellä oli yllättäen kuski sisällä joka ajoi sen traktorin taas metsään. Tota kesti jonkun aikaa. En tiedä minkä kirouksen setä piirsi traktorin kylkeen, niin outoja tapahtui kentällä mutta en jaksanu jäädä katsomaan showta loppuun.
Setä päätti heittää mut autolla kotiin tiedä miksi, koska auto oli minun enkä muistaakseni ollut humalassa. Kun päästiin... kotiin? Olin isossa linnassa jossa jollain papalla oli menossa oikeudenkäynti. Siltä kysyttiin miksi se on paha mies. Se alkoi itkemään ja selittämään jotain outoja.
Kun oikeuden käynti oli loppu tuomari, joka taas näytti ihan pöllöltä, tuli mun sedän eteen huutamaan että miks se oli poistunut linnasta koska sillä oli ehdonalainen eikä se sais poistua linnasta. Huh rankkaa.
Kävelin rappuset ylös ja löysin Tasslehoff Takiaisjalan sen papan huoneesta joka itki alakerrassa. Se oli varastanut kaksi pulloa siltä papalta ja morjesti nyt huolettomasti mulle. Siinä kun käveltiin portaita alaspäin huomaisin pullojen olevan samanlaisia kuin Baldurs Gate 2 jätti energiapullot olivat. Tunsin syyllisyyttä ja häpeää jo nyt vaikka en itse niitä ollut varastanutkaan. Muistin kuinka se herttainen pappa oli itkenyt kun se oli jo niin vanha saamaan lapsia - saamaan eli synnyttämään (todella outoa) ja vilkaisin toisen pullon etikettiä ja se oli tarkoitettu taijan omaisesti auttamaan saattamaan kyseinen ihminen raskaaksi. Tasslehoff huomautti siinä juodessaan että ei tämä nyt niin herkkua ole mutta tää toinen on aivan namia. En uskaltanut edes vilkaista mihin se toinen pullo oli tarkoitettu. Muistelin vaan että Kentit lisääntyy muutenkin kuin kanit eikä Kentit muutenkaan ole ihanne kansaa. Mutta toisaalta miesten ei pitäisi pystyä synnyttämään... olisiko se mahdollista, tässä oudossa maailmassa???
Kun kävelimme laiturille kuulin jotain outoa hymniä ja outoa pientä piipitystä aivan kuin joku ehkä itkisi. Se pappa oli siellä ja Tanis Puolhaltija ja joitain muita. Se pappa alkoi taas itkemään kun se joutui nolaamaan itsensä Tasslehoffin edessä. Kyseessä oli hautajaiset. En tiedä kuka oli kuollut mutta outoa oli se seremonia jota en ihmetellyt unessa ollenkaan. Hymni meni jokseenkin näin. "Here we offer this soul to Lucifer, Here we offer this soul to Lucifer"
Aloin siinä unessa miettimään että eikö kello ole nyt jo ainakin 14 joten mun pitäis herätä jo ja nousta ylös.
Heräsin, nousin ylös ja katsoin kelloa ja se oli 13.43

Ei helvetti tätä vitun elämää! Eilinen meni suht humalassa ja kyllähän sen tietää mitä se tarkoittaa. Heräsin aamulla kipuun ja mietin lähteekö multa kohta leuka irti. Vieläkin sattuu kun suuta availee. En muista ottaneeni turpaa tai edes antaneeni.
Siinä kun piti kauppaan mennä, takkia pukiessani tarkastan aina että on avaimet ja lompakko mukana... ja housut. Ei pidä unohtaa housuja. Lompakko puuttui. Tutkin housun taskut eikä sielläkään. Tutkin kämppää eikä mitään. Oli vitunmoinen nälkä joten oli pakko käydä kaupassa ensin hakemassa safkaa ja raavin päätä samalla mitä eilen tapahtui.
Hämäriä kuvia illasta. Kaveri lähti baarista koska sen kyyti lähti hyvin aikaisin. Poket ajoi sen ulos baarista siinä yhden maissa, että sillä lailla. Se meinas sammua baarin tiskille ja siitä se sitten saatettiin ulos.
Matkalla kotiin toinen kaveri halus painia tai jotain ja heitti mut maahan tiedä sitten miksi. Oli aika yllätys. Ajattelin että siinä se lompakko olis voinnu hyvin pudota takin taskusta. Vittu!
Kotiin palattuani tutkin vielä joka huoneen kolmasti ja pyörin hädissäni ympäri olohuonetta kiroten ääneen humalaa joka oli taas kusettanu mua.
Siinä kun olin käyttänyt koko vähemmän kauniin sana varaston, naputin itseni pankin sivuille ja suljin kortit. Helvetti että vitutti! Mulla oli jostain pankista myös joku master card perkele. Enkä oikein muista mikä, koska olin saanut sen ostaessani TVn joskus enkä oikein ollut käyttänyt sitä sen jälkeen. Mutta se toimi ja mitenkäs sulkea se kortti kun ei tiedä mikä vittu se on. Jotenkin kilahti pankin nimi kuitenkin mieleen ja sain kait suljettua sen. Huh.
Niin väsynyt olo oli, että rojahdin sohvalle katsomaan leffaa ja miettimään mitä eilen tapahtui. Missä se saatanan lompakko on ja mitä kaikkea siinä perkele oli. Varsinkin oli, koska jos se on viety ja joku sen heittäny poliisille tai jotain, niin rahat siitä on ainakin viety. Onneksi en säilytä lompakossa usein rahaa joten onnekas minä.
Hetki sitten ajatteli kirjoittaa tämän kaiken ylös mutta päätin kiertää kämpän vielä taas kerralleen ympäri ja niin - mul oli koko ajan hämärä kuva että jotain oli eilen pudonnut multa. Olin aamulla pudottanut kännykän mutta ei se se voinnut olla. Sen oli pakko olla lompakko mutta en kuitenkaan muista selvästi. Hämärä kuva vaan. Makuuhuoneessa mulla on kolme mustaa kirjahyllyä ja nyt kun katselen taas lattialle niin mun silmät pysähtyy sen yhden vitun kirjahyllyn varjoihin. Musta hylly, musta lompakko, musta jumavitunlauta! Se vitun lompakko lojui hyllyä vasten niin ettei sitä oikein tahtonut huomata. Olin näkökään heittänyt sen seinään yöllä ennen kun sammoin vuoteelle. En tiedä vittu miksi! Nyt on sitten kaikki kortit suljettu, PerkeLE!
Ei ole ensimmäinen kerta kun näin on käynnyt vaikka tähän asti nyt kesti huomattavasti kauemman aikaa löytää se vitun lompakko. En ole ennen ehtinyt sulkea kortteja joka taas oli uutta.
Joku kerta minä vielä todella hukkan sen lompakon, tai kännykän. Oppiiko mies virheistä? Tuskin. Toinen päivä, toinen humala, sama vitun sotku! Se viina, SE VIINA...!!! Aina joku hukassa. Aina saa hädissään ettiä darrassa jotakin. Lompakkoa, kännykkää, eilistä iltaa. Will never end?!