IRC-Galleria

varokaa, ootet kaikki mun kyylälistoil.

kiva ilma kun on tuo aurinkokin tuolla noin. jollain tytsyil on vähän kevättä joka paikassa, ainakin ne on ihan sekasin, pojat varokaa perseitänne by the way. en muuten yhtään tykkää ylläpidon aprillipilasta.

ihan vain varoituksena että tuo alla oleva teksti sisältää angstausta, jumalanpilkkaa sekä muistutuksen että en tykkää pinkistä...

aamulla avasin silmäsi pinkissä helvetissä. havaittuani päässäni lievää jomotusta päätin olla rasittamatta aivojani edellisillan toiminnan pohtimisella ja sen sijaan suunnata kaiken jäljellä olevan energiani pakosuunnitelman laatimiseen. parintunnin yöunien jälkeen taivaan harmaus ja sateen ropina, sekä yllättävä kesäaikaan siirtyminen eivät tehneet elämääni yhtään sen helpommaksi. halusin kotiin, omaan sänkyyn. ilmeisesti liikaa vaadittu, kohtalo halusi pistää minut kärsimään.

rämmittyäni asemalla havaitsin että seuraavan bussin lähtöön oli kolme tuntia. Näiden kolmen tunnin aikana sain huomata, että rakkaassa rauniokaupungissamme ei sunnuntaisin ole auki ainuttakaan kahvilaa tai ruokakauppaa. ilmeisesti ihmisten ei sunnuntaisin tarvitse syödä vaan voimme sen sijaan paastota ja vaikka rukoilla.

mutta jottei tämä nyt menisi minkään sortin uskonnollisen lässytyksen puolelle jatkaisin listaa minua tänään kohdanneista vastoinkäymisistä.

kuljin siis masentuneena pitkin kouvolan katuja etsien kahvilaa, minulla oli karmea nälkä hirmuinen jano, jalassani minulla oli maailman epämukavimmat kengät ja lisäksi ulkona satoi vettä. täysin masentuneena jouduin palaamaan asemalle jossa uhrautuvaisuuteni vaikeutti elämääni jälleen.

minut tuntevat ihmiset tietävät, että sana -ei ei liiemmin kuulu sanavarastooni. tänään uhrautuvaisuudestani pääsi hyötymään eräs venäläinen nainen, joka ilmestyi luokseni itku kurkussa. huolimatta olotilastani sympatiani olivat naisen puolella, vieraassa maassa eikä akkua kännykässä. muilla voi mennä siis huonommin kuin minulla.

no tietenkin lainasin oman puhelimeni hänelle ja hän ylisti minut maasta taivaaseen puhuttuaan puhelimestani ensin akun loppuun. kiitti ja tokaisi että jumala palkitsee minut. karma tai jotain. edelleen oli sunnutai ja joudun istumaan asemalla kolme tuntia, sillä kavilat eivät olleet auki ja bussit eivät kulkeneet, koska oli sunnuntai. päivä jona jumala lepäsi, päivä jonka minä kirosin nyt ohi maanatainkin.

no, pääsin uttiin bussilla, mutta koska kännykässäni ei ollut akkua en saanut soitettua kyytiä kotiin, kävin kummeilla lataamassa akun ja isä tuli hakemaan. isä päätti tehdä tästä unelmieni krapulapäivän, jouduin ajamaan auton kotiin ja tekemään jonkin mäkilähdön, johon meinasin jäädä jumiin koska oli niin liukasta. kun viimein pääsin kotiin ehdin nukkua puolituntia ja sitten karma oli jälleen kimpussani. olen ollut vissiin tosi paha ihminen viime aikoina. olin sopinut ratsastustunnin eräälle lapselle, mikä tarkoitti sitä että lähdin tunnin hölkkälenkille ponin ja pikkulikan kanssa.

sieltä selvittyäni olin jo niin nujerrettu että päätin kiusata itseäni kunnolla, jotta karma antaisi jo periksi. lähdin heittämään maastolenkin vanhalla tammalla ja lopuksi juoksutin elsin. kello oli kahdeksan kun pääsin istumaan tietokoneen ääreen ja nyt lähden kyllä nukkumaan.

menen kauppaan
ostan värityskirjan
menen kotiin
etsin vanhat my litle ponit
kaivan kaapista pullon viinaa
ja sit vietän perjantaita

ellei kellään oo parempaa ideaa?

koulu on jännä juttu, varsinki ku saat tehtäväksesi kierrällä kirppareita koko päivän siinä toivossa että törmäisit vaikka jack sparrowhun. kalamureke on tähänastisista tuttavuuksistani kaikista pelottavin, törmäsin siihen tänään ruokalassa. nyt nyhvään itku kurkus tietokoneel ku tekis mieli mennä syömää paketillinen jäätelöö. asiaa ei helpota se et ihmiset puhuu mulle kieliopista. tästä kaikesta johtuen minusta tuli taas galleria kyylä. niisk niiks.

ja sitten tulee kaikki maailman harmaus ja lumimyrsky ja sataa päällemme, tämä saa mummelit ajamaan kutostiellä 40km tuntivauhtia. sitten kun minä olen vanha minustakin tulee mummo.

miettikää et oli lintu joka oli kesällä heinäpellossa, kuiva kaadettu heinä kahisi ja lintu hyppeli iloissaan. sitten tuli paalainkone ja linnusta tuli silppua, talvella tallitytöt kirkuvat löydettyään linnun ruumiin rippeet heinäpaalista. maailma on julma paikka elää. niin kylmä että oksettaa ja elsi vaan roikkuu katossa. taidan mennä suihkuun istumaan ja huutamaan tallulah taalalaa.

alan kutoa sitä kaulahuivia pikimmittä puheitta. varsinkin nyt kun grey`n anatomian dvd-poksit loppu, elämä tuntuu varsin hätkähdyttävältä. alan ehkä lukea pottereita, kuulemma ihan hyviä, toivottavasti en sekoa niistä. lisäksi olen ryhdistäytymässä, kolme viikkoa kestänyt flussani alkaa olla ohi ja olen saanut erään mursun kirjoittamaan yhden nimen perään varattu, mikä keventää oloani huomattavasti. voi ymmärtää tai olla ymmärtämättä, voisin sanoa etten ymmärrystänne kaipaa, mutta valehtelisin. joskin olen aika hyvä valehtelemaan mutta se siitä.

istuin aamun terveyskeskuksessa, matikan koe jäi tekemättä, ostin grey`n anatomian kolmannen tuotantokauden tuijottaen sitä lähes viisi tuntia ja juoden ohessa liikaa teetä. olen kironnut kaikki flunssan kaltaiset taudit ja astmat maailman syvimpään loukkoon ja vihannut nelijalkaista olentoa joka rikkoi loimensa. eilen purin agressioita heittämällä kissan ulos, sillä olen varmaan allerginen sille.