IRC-Galleria

Elämän pienistä asioista
se kaikkein suurin on se,
joka pienuudellaan
mullistaa elämämme
loppuiäksi.

Äh, yritän pakata matkalaukkua fiksusti... ei tuu mittään :) Aina liikaa vaatteita mukana, nytkin matkalaukussa majailee jo 3 bikinit... :D Ihanaa viettää uusi vuosi lämpimässä, hieman erillaista kuin aikasempina vuosina. Lento lähtee jo 6.30 huomisaamuna, aamu-unisena ihmisenä hieman pelottaa tuo niiiiin aikainen herääminen... Mut eiköhän sitä jaksa kun tietää, että kohta mennään ;)

Mahtavaa uutta vuotta kaikille :) Ja iisisti niiden rakettien kanssa...

Born from silence, silence full of it
A perfect concert my best friend
So much to live for, so much to die for
If only my heart had a home

Sing what you can`t say
Forget what you can`t play
Hasten to drown into beautiful eyes
Walk within my poetry, this dying music
-My loveletter to nobody

Never sigh for better world
It`s already composed, played and told
Every thought the music I write
Everything a wish for the night

Wrote for the eclipse, wrote for the virgin
Died for the beauty the one in the garden
Created a kingdom, reached for the wisdom
Failed in becoming a god


" If you read this line, remember not the hand that wrote it
Remember only the verse, songmaker`s cry the one without tears
For I`ve given this its strength and it has become my only strength.
Comforting home, mother`s lap, chance for immortality
where being wanted became a thrill I never knew
The sweet piano writing down my life"

"Teach me passion for I fear it`s gone
Show me love, hold the lorn
So much more I wanted to give to the ones who love me
I`m sorry
Time will tell (this bitter farewell)
I live no more to shame nor me nor you

And you... I wish I didn`t feel for you anymore... "

A lonely soul An ocean soul

Muistatko vielä ne ajat
me oltiin vailla huolia ja nuoria
sanoisinko lapsia
Mä toivon että mua muistat
mutta vain sellaisena kuin olin silloin
en enää, älä muista pahalla

Hei sisko lähde mun mukaan
voidaan kiertää koko maailma
ja muistella niitä aikoja
sadepilvetkin meille nauroivat
Ota huolesi mukaan
mä voin kantaa ne sinun puolesta
ja jättää ne kauas jonnekin
minne tarvitse ei palata

Mä olen miettinyt kauan
tää kaupunki mua muistuttaa
kipeistä asioista
ei ruusuista vaan risukoista
Ja siksi aion lähteä
ensimmäiseen junaan hypätä
ja siksi vielä sua pyydän

Hei sisko lähde mun mukaan
voidaan kiertää koko maailma
ja muistella niitä aikoja
sadepilvetkin meille nauroivat
Ota huolesi mukaan
mä voin kantaa ne sinun puolesta
ja jättää ne kauas jonnekin
minne tarvitse ei palata

Hei sisko lähde mun mukaan
voidaan kiertää koko maailma
ja muistella niitä aikoja
sadepilvetkin meille nauroivat
Ota huolesi mukaan
mä voin kantaa ne sinun puolesta
ja jättää ne kauas jonnekin
minne tarvitse ei palata

Dodiiii, nyt on sitten kierrelty ja kaarreltu pitkin poikin... Aivan mahtava ja mieleen painuva reissu! Lähettiin perjantaina ajelee kohti turkua, matkalla mietittiin et mihinkäs sitä menis yöks, nukkuisko autossa vai yrittäiskö sitä saada jostain hotellihuonetta... Nooo, ruvettiin siinä sitten soittelemaan hotelleja läpi mut kaikki oli täynnä, ylläri ylläri... Viimenen paikka mihin soitettiin (Annan broidi katto netistä ja anto puh. numerot) ni sieltä löyty sitten meijän yllätykseksi tilaa, puhelimessa oli nainen joka puhu todella huonosti suomea ja loppupeleissä kommunikoitiin sitten enganniksi. Varattiin sieltä sitten huoneet kun halvalla saatiin ja lupasimme tulla ennen yheksää perille. Noooo, löydettiin sitten loppupeleis perille ja ruvettiin kattoo et mikäs ihmeen risti tossa talossa on katolla, paineltiin sitten ovelle soittaa ovikelloa ja kappas kappas, oven tulee avaamaan intialainen NUNNA(!!!!!!!) Ei saatana, me oltiin tultu yöks nunnaluostariin!!!! Pähkäiltiin hetki et voidaanko nyt jäädä sinne yöks ku tarkotus oli kummiski vetää tumut ja lähtee baariin... No, päätettiin jäädä ja haettiin autosta kamat. Sitten vaan huoneeseen ja känni päälle! Illalla lähettiin baariin ja luostariin saavuttiin vain hetkeä ennen aamurukousta :D Aamulla nunna soitti huoneeseen kymmenen aikaan et meijän olis pitänyt jo poistuu luostarista koska seuraavat asukkaat venas huonetta vastaanotossa. Siinä sitten kännisenä ja darrasena hipsittiin kamojemme kanssa lähimpään pitseriaan selviämään. Ku olin sitten jotenki ajokunnossa matka jatku kohti Karjaata missä oli alkamassa etnofestarit, käytiin siel pyörähtää ja jatkettiin matkaa kohti Hankoa, silversandiin oli tarkotus mennä telttailee. Kun oltiin saatu teltta pystyyn ni pysty taas hyvillä mielin alkaa availee alkon antimia... Päätettiin et lähetään Hangon casinolle kattelee meininkiä illemmalla kun kerran siellä päin oltiin. Kun sitten vihdoin ja viimein päästiin Hangon keskustaan (tsugu-tsugu-junalla!) ja casinolle sisään, melkeinpä eka ihminen ketä nään oli Teemu Selänne(!!!) Dodii, siellähän oli sitten jotkut hervottomat julkkisbileet (Kimi Räikkönen, Jussi Salonoja yms. yms.) Ja me tultiin suoraan teltasta sinne, whuppiduu... :) Mut illasta tuli aaivan mielettömän upea ja sairaan hauska, yöllä sitten kekkulointia satamassa niissä hienoissa jahdeissa ja nukkumista auton takapenkillä muutama tunti... Mahtava reissu, kiitos tädeille :)

Nää naiset lähtee kiertää suomen maata ;) DBTL, WHUPPIDUUUUUUUU!!!!!!!!!!!!!

The first time we met time stood still. You left me breathless, suddenly speechless. Within the hour we were one, two total strangers kissing the moonlight. Oh, you know I´m sorry I had to go. I´m really sorry it had to die. I´m really sorry I made you cry... Cry...
We fell in love between the nights. Of too many lovers and too many teardrops.
And fate won´t resist some satin sheets. I was so helpless. Totally ruthless.
Oh, you know I´m sorry I had to go. I´m really sorry you´re hurt inside. I´m really sorry I made you cry... Cry... Cry...
Love is lifting you up and draggin´ you down. Makes you go round and round and round...
Time makes a stop then it´s all gone...
Funny how memories keep lingering on...

Jos olet ihmetellyt, miksi pyörin usein kuin väkkärä, vastaus tulee
tässä: Vähän aikaa sitten havaittiin , että minua nuorena vaivannut
ADHD on muuttunut ilmiöksi nimeltä ITTVH - Iän Tuoma Tarkkaavaisuuden
Vajaus Häiriö.

Näin se ilmenee: Päätän pestä autoni.
Lähtiessäni kohti autotallia huomaan postia eteisen pöydällä.
Päätän selata postin läpi ennen kuin menen pesemään autoa.

Tarkistan myös puhelimen vieressä olevat postiin menevät kutsu-
kortit.

Laitan autonavaimet pöydälle ja rypistän roskapostin roskakoriin,
joka on pöydän alla. Silloin huomaan roskakorin olevan täynnä.

Niinpä päätän laittaa kutsut takaisin pöydälle ja käydä
tyhjentämässä roskakorin. Mutta sitten tajusinkin, että kun kerran
olen viemässä roskia ulos ja roskalaatikko sattuu olemaan lähellä
postilaatikkoa, voin aivan hyvin laittaa kutsuihin ensin
postimerkit ja viedä ne samalla laatikkoon.

Otan postimerkkikuoren esiin ja huomaan,että jäljellä on vain
yksi postimerkki. Lisää postimerkkejä on pöytälaatikossa
työhuoneessani, joten lähden kohti työpöytääni, jonka päällä huomaan
kokistölkin, jota olin ollut juomassa.

Jotta en merkkejä etsiessäni kaataisi kokista pitkin pöytää,
siirrän sitä hieman syrjään. Huomaan, että kokis on alkanut hieman
lämmetä ja päätän viedä sen jääkaappiin.

Matkalla jääkapille huomaan ikkunalla kukan, joka kaipaa pikaista
kastelua.

Lasken kokiksen ikkunalaudalle ja huomaan lukulasini, joita olen
etsinyt koko aamun.

Ajattelen, että on varminta viedä lasit työpöydälleni heti sen
jälkeen kun olen kastellut kukan.

Lasken lasit takaisin ikkunalaudalle ja menen täyttämään kastelukannua
kun siinä samassa huomaan TVn kaukosäätimen. Joku on jättänyt sen
keittiön pöydälle.

Tajuan, että illalla katsellessani telkkaria tarvitsen
kaukosäädintä, mutta todennäköisesti en muista, että se on keittiön
pöydällä, joten päätän viedä sen oikealle paikalleen kunhan vain ensin
kastelen kukat.

Kaadan vähän vettä kukalle, mutta suurin osa läiskyy lattialle.

Joten, laitan kaukosäätimen takaisin keittiön pöydälle ja haen
pyyhkeitä, joilla kuivaan läikyttämäni veden.
Matkalla liinavaatekaapille yritän muistaa mitä olin tekemässä.

Päivän lopuksi: autoa ei ole pesty, kutsuja ei ole postitettu,
roskista ei ole tyhjennetty, lämmin kokis on edelleen ikkunalaudalla,
kukkia ei ole kasteltu, postimerkkejä on edelleen vain yksi, en löydä
television kaukosäädintä saatikka lasejani, enkä muista minne olen
laittanut autonavaimet.

Miettiessäni, miksi mitään hommaa ei ole hoidettu tänään, olen
todella hämmentynyt, sillä olen ollut kiireinen koko päivän ja olen
todella väsynyt.

Ymmärrän, että tämä on vakava ongelma ja aion hankkia apua, mutta
ensin tarkastan sähköpostini.....


ÄLÄ NAURA!
Jos et vielä tunnistanut tästä itseäsi niin voit olla varma, että
sekin päivä tulee... ehkä nopeammin kuin arvaatkaan!