IRC-Galleria

Tsäbäkkää...Perjantai 15.12.2006 14:43

Eilen pikapikaa keikka Helsingissä. Ekaks yöksi Sandylle ja Purpelle, sieltä kuuden jälkeen pirteenä (no ainaki melkein) ylös ja kohti kenttää. Ja koneeseen.

Koulutus oli ihan toimiva, valitettavan lyhyt vain. Kevyesti olisi voinut kaksikin päivää istua. Sitten Aikun kanssa Kappeliin, olipa ihana nähdä neitistä. Puolentunnin päästä TAAS juoksujalkaa bussiin, kentälle ja koneeseen.
Miten niin yhtä suorittamista koko päivä???

No, konehan oli tietenkin myöhässä, alkup. ilmoitus noin 20min. Loppupäässä se oli jo melkein tunti. Juuri ennen koneeseen "muka-astumista" soittaa äiti ja iloisena kertoo Ylivieskassa olevan lumipeitteen. Samalla mun päässäni yhdistyvät parit langat: "tadaa - turbulenssia - paskaa säätä - myöhästyminen" ja ahdistan pelottavasti lentoemäntiä massivismääräisin kysymyksin.
"Turbulenssimahdollisuus" (lue! Jumalaton, suolet solmuun vääntävä hytkytys todennäköistä, toivottavasti laukussa on muovipussi - jos et tiedä miksi, ET halua kysyä...)
Ja kun Similän Jarkkoa näin kentällä, hän kertoi pienimuotoista turbista olleen Joensuu - HKI -välillä havaittavissa.
Vittu, jippii.

Turbulenssia oli - tuli ja meni - muovipussi säilyi tyhjänä ja Oulussa suloinen lumipeite oli tosiasiassa. Suloinen siihen asti, että astui koneesta ulos, löysi tyYBBin lumikasan alta jä lähti ajamaan. OVATKO AURA-AUTOT KATOAVA LUONNONVARA? Siltä vaikutti eilen.
Saatananmoinen pöperö, pahimmillaan raapi autonpohjaa ajaessa. Epätoivoinen voihkaisu pääsi, kun käännyin rantatieltä kohti Paavolaa. Ei sitten ensimmäistäkään auraa ollut pieraissutkaan sinne päin.
Lopputulos: Oulu - Ylivieska -väli, 2tuntia 15min. Ja minä en oikeasti edes ole arka kuski.

Onneksi ehjänä yöllä kotiin, puoli yhden maissa. Ei oo meinaan oma peti tuntunut koskaan niin hyvältä.


Keskiviikkona näin maailman ihanimman (ei hitto, Jani ja Pertti) - korjaus, kolmanneksi ihanimman - palomiehen Royal Gardenissa, kun kävin syömässä. Jutskailtiin melleviä, totesin itselleni, että olen nähnyt enkelin. Oulussa täytyy olla hemmetin hyvä palomies-sairaankuljettaja -materiaali (huom. oli liikkeellä ambulanssi O192:lla, siitä arvasin).
Meni ihan pasmat sekaisin moisesta.

Mutta jatketaan, tänään End Of You Vieskassa, pitääpä alkaa lämmittää taloa ja laittaa lihat uuniin.

MatkallaKeskiviikko 13.12.2006 13:22

... tänään illalla Ouluun, huomenna päiväseltään Helsinkiin Asko Vivolinin valokuvakoulutukseen, ministeriön tsydeemejä.
Jos lentoliput ei ois jo ostettuna, niin jättäisin välistä. Ei oo nyt yhtään fiilistä. Huono päivä ilmeisesti.
Tai sitten vain ajatukset solmussa...

"... these screams they wake me up in the night
they violently fill my room
they keep me awake, I hate you

I will find something more
Someone I am made for
Shame on you baby, forever yours..."
Sunrise Avenue ~ Forever Yours

Kyllä se siitä...Torstai 07.12.2006 16:44

Sairaslomaviikko. Toinen vielä tulossa. Josko tämä tästä.
Välillä tuntuu, että kaikki on jo hyvin, mutta huomaa sitten ettei olekaan. Vielä.

Kotosalla touhuillut kaikenlaista, tallilla paljon jne.
Perjantaina Raskas Joulu Ylivieskassa, mulla jengiä saunomassa. Yllättäviäkin vieraita, mutta kovin mukavia ja ystävällisiä. Mukavaa oli. Samick oikein yötä ja olipas ihanaa nukkua ystäväisen turvallisessa seurassa. Pidän hänestä niin kovasti, ihana enkeliSamickki.

Huomenna Embraze Vieskassa jee. Pitääpä laittaa saunat lämpiämään ja mäyräkoiranäyttelyt pystyyn. Ihanaista.
Ja viikon päästä End Of You, poikia ollut ihan jumalaton ikävä. Kuningasmusiikkia.

Pistäis vähän pötkölleen, väskää :)

TampereellaKeskiviikko 22.11.2006 16:40

Pikareissu - koulutusta - Tampereella.
Yöpyminen tuttuun tapaan Victoriassa, eilen limsalla Tommyn ja Tuunin kanssa, oli kivaa.
Tänään kotimaisemiin.

Aavistus helpotustaLauantai 18.11.2006 14:56

Lauantai.
Koiruudet kylässä.
Ihmeellisiä ovat: Tauno sai isäinpäivälahjaksi Hubert-herkkuluun, mikä on sen mielestä ihan kiva. Vilho sen sijaan ei oo luusta piitannut tuon taivaallista missään vaiheessa. Nyt sitten, kun Tauno sitä kaluaa, toinen vahraa surkeana vieressä, vaikka esimerkiksi äsken olisi sen voinut ottaa, muttai halunnut. Kateus, tuo pienien koiruuksienkin perisynti.

Illalla haastattelemaan Tarot. Siistiä. Arvostan bändiä korkealle.

Maanantaina sitten Tampereelle koulutukseen. Tai tiistaina. Riippuu nyt, miten saan Taunolle lääkäriajan. Tassu pitäis hoitaa kondikseen.

Itse alkaa voida aavistuksen paremmin, mikäli eilistä ei lasketa mukaan. Jumalaton päänsärky koko illan ja verenpaineet ihan taivaissa. Oikein hirvitti.

Lisäksi on toinen asia, mistä olen oikeasti tosi huolissani. Toivottavasti, TOIVOTTAVASTI, kaikki selviää...

pipipipiTiistai 14.11.2006 17:22

Lääkekuuri
Töissä kumminkin, ainaki tänään
Minulla on ikävä
Enkä saa nukuttua
Yltiöväsymys vei mennessään unoset

Plääh.

HäsläystäPerjantai 10.11.2006 10:44

Töissä kiire, hevonen sairaana, illalla tyhmä kokous ihan yllättäen.
Tänään haluan ottaa vähän rauhallisemmin.

ETOSia kynttilänvalossa...Keskiviikko 08.11.2006 22:51

Katsoin taas Päämääränä Cold Mountainin ja olen hurmaantunut elokuvan kauneudesta ja tarinasta. Jokainen seitsemästä Oscar-ehdokkuudesta on ehdottomasti ansaittu.

Kaipaus on taas saapunut. Se turruttaa rationalistisen ajattelun ja ruokkii haaveita vapisevilla käsillään. Rohkaisee herkkyyttä astumaan esiin ja paljastamaan itsensä. Paljastamaan arpiset kasvot, jotka suorastaan rukoilevat uusia orjantappuroita ja okaita pistelemään.
Unista se aina aloittaa. Salakavalasti hiipii sitä kautta sydämeen, houkuttelee sielun mukaan ja seuraavaksi hyökkää kokonaisvaltaisesti.
Sitten kehitys kulkeekin omaa tietään.
Ja minä väsyn.

Kahden viikon päästä on vuosipäivä.
Kyseenalainen, mutta samalla kiitollinen siitä, ettei kaikki mennyt kuten olisi voinut.
Toivon, ettei siihen samaan ansaan astuisi.
Kääriytyisi saman unohduksen harson sisään.

Ei hän halunnut olla kyyninen.
Hänestä vain tuli se. :)

Hän on täällä :)Keskiviikko 08.11.2006 13:40

Sinä tulit
kuin kuunsäde olisi karannut kimpustaan
ja lennähtänyt läpi taivaan
laskeutunut äitisi käsivarsille
sukeltanut syliin
joka sinua niin odotti

Isäsi iloksi ja ylpeydeksi
sinä saavuit
lahjana korkeimman voiman

Ja me muut lauloimme sinun lauluasi
Sitä, mikä kertoo sinun saapuneen
Pienen keijukaisen – lihaksi muuttuneen

Saapuneen
kuin kuunsäteen

Sinä toit valon pimeän syksyn keskelle
Ja sait meidät kaikki hymyilemään
~Nohna-täti~
Huiiii, palelee :(

Viikonloppu meni samassa tohinassa kuin aiemmatkin. Iskä metsässä, minulla koirakavereita ja hevoshelmiä. Hampulla kävin ajamassa metsässä tänään ja vidatsa, että neiti sai kyytiä. Takaisin tullessa oli järkyttävä viima ja naama & sormet ihan "konttajäässä". Kun minä joskus kuolen ja saan valita itselleni taivaan, niin toivon ettei siellä enää sormia palelisi. Ja näkisin kaikki rakkaat poistuneet siellä kans, niin eläimet kuin ihmiset.

Eilen vein kynttilöitä hautausmaille, Hietalan mummulle ja papalle, Tuomikosken mummulle ja papalle, Ilmarille & Yrjölle ja Hilmalle sekä Lempille. Minulla on heitä kaikkia niin kovasti ikävä. Samalla minusta tuntuu, että he ovat läsnä kaikessa mitä teen, kaikessa mitä olen. Että he ovat omina enkeleinäni.
Mutta ikävään se ei auta yhtään.

Kun lähdin viimeiseksi Koissuon hautausmaalta Alavieskasta ja näin sen kaiken kynttilämeren edessäni olin taas askeleen lähempänä taivasta.
Eihän kuolema ole seinä. Kuolema on vain portti. Me emme näe sen taakse, mutta sieltä nähdään meidät.


La-Su välisen yön nukuin taivaallisen hyvin. Tauno oli mulla yökylässä ja oli niin turvallinen ja hyvä olla. En tiedä, ehkä se oma koira pitänee hankkia...

Nyt taidan käydä vaikkapa kylällä.