IRC-Galleria

Sekundasankari

Sekundasankari

kanssani on helppo elää, kun tekee niinkuin minä sanon

Horoskoopit humalassaTorstai 13.11.2008 02:28

OINAS
Maistelee tyylikkäästi ja tahdikkaasti ostamaansa viiniä tai olutta.
Päällepäin ei huomaa vaikka olisi kuinka perse olalla, paitsi siinä vaiheessa
kun oinas vetää tyylikkäät ilmalennot baarin portaissa ja hukkaa kännykkänsä.

HÄRKÄ
Vetää pullotolkulla mielijuomaansa, pikkuhiljaa alkaa silmät lupsamaan ja
härkä saa jopa pari sanaa suustaan. Ensin härkä väsyy, sitten pari paukkua
lisää ja härkä laulaa suu ammollaan karaokea muiden mukana. Yleensä löytää
kotiin, mutta saattaa toisinaan herätä mukavan lämpöiseltä vessan lattialta.

KAKSONEN
Kaksonen ottaa reippaasti ja sen kyllä huomaa. Suu käy ihan yhtä paljon kuin
selvänä, ainoa poikkeus on, että puhe sammaltaa. No, kädet käy sitten sitäkin
enemmän, ei ole väliä onko oman vai vieraan jalka kyseessä...

RAPU
Rapu ryyppää kalsarit kotona, toisinaan lähtee baariin, mutta siellä yleensä
muistaa olla siivosti. Joskus menee vähän yli, mutta tiettävästi siitä ei
riitä puhuttavaa yhtä viikkoa pidempään. Ravut ovat taipuvaisia tissutteluun.

LEIJONA
Leijonalla ei pahemmin ääni muutu kellossa, meno vaan yltyy. Jos
leijonalle on normaalia hyppiä pöydillä ja pussata baarimikkoja, tuskin
kattorakenteetkaan jää huomaamatta. Kunhan vain kaikki huomaa!

NEITSYT
Neitsyt on nipo juomansa suhteen ja juo sitä säästeliäästi
aina kahteen paukkuun asti. Sen jälkeen lasissa alkaa olla enemmän
viinaa kuin lantrinkia. Ja sen kyllä huomaa, estyneestä neitsyestä tulee seksipeto ja
vähintään naisten/miesten naurattaja.

VAAKA
Vaaka on yhtä hilpeä kännissä kuin selvinkinpäin, lisäksi meno alkaa yltymään
ainakin flirttailun suhteen. Vaaka suostuu juomaan vain hienosta lasista
pikkusormi pystyssä. Aamu meneekin sitten vieraassa asunnossa alushousuja
etsien.

SKORPIONI
Skorpioni juo vain vaarallisia juomia, kuten viskiä.
Kaikkialla hän näkee mahdollisen seksikumppanin, eikä unohda tehdä sitä
selväksi olipa kyseessä varattu tai vapaa saalis.Loppuillasta hän
saattaa jopa laittaa rähinän pystyyn, mikäli samaa tyyppiä onkin saapunut iskemään
kilpailija...

JOUSIMIES
Jousimiehellä menee aina lujaa, mutta kun viinaa sotketaan joukkoon, alkaa
meno mennä melkoiseksi tohinaksi. Ajan-ja paikantaju katoaa (usein myös
tavaroita tai ainakin rahaa.) Jos on hyvä päivä, illasta tulee mitä
onnistunein, jos on huono päivä, saa sen kanssaryyppäritkin kokea nahoissaan.
Itkuhan sieltä aamumorkkiksessa voikin sitten tulla, kun jousimies luulee
ettei kukaan näe. Vasta sitten hän havahtuu,että on nukkunut yönsä
jatkopaikan sohvalla koira kainalossa.

KAURIS
Tylsääkin tylsempi kauris alkaa puhua kaikkitietäväiseen
sävyyn ja jakelee auliisti neuvoja alkuillasta. Sitten jutut
alkavat saada kaksimielisen sävytteen. Kännissä kauris vapautuu ja
todennäköisesti saa iskettyä itselleen seuraa. Kauris on kuitenkin
harvoin se, joka oksentaa naapuripöydän tuoppien päälle, uusia
ystäviä hän kyllä hankkii kymmeniä, jotka sitten aamun valjetessa
jäävät unholaan ja kauris palaa taas ylhäiseen yksinäsyyteensä.

VESIMIES
Vesimiehelle maistuu toisinaan muukin kuin vesi. Ja jopa
useita päiviä putkeen, kunhan draivi saadaan päälle. Flirttailu on myös
veskarin lempipuuhaa ja saattaapa vesimies eksyä baaritiskille tilailemaan
sitä vettäkin illan viimeisten hitaiden aikaan.

KALAT
Kalat rakastaa ryyppäämistä. Kaikki juomat maistuu, sekä omat, että muiden.
Ilo on irti alkuillasta ja loppuillasta on vieraana
rähinä,itku tai naapurin varattu tyyppi.

Lasten suustaTorstai 13.11.2008 02:11

HEVOSLEIKKIÄ
Hakiessani maanantaina Joonaa tarhasta, totesi hoitotäti, että teillä on viikonloppuna leikitty hevosleikkejä. Kummastelin asiaa ja totesin, ettei olla leikitty. Hoitotäti lisäsi, että Joona heittäytyi leikkitunnilla selälleen patjalle ja pyysi tyttöjä tulemaan päälleen ratsastamaan, ja Joona sitten hevosena hirnui ja huusi että minä tulen.Kyllä äitiä siinä Joonan vierellä nolotti.

PELI-ILTA
Olin Bussissa 11 v. poikani kanssa, ja ehdotin illaksi monopolin peluuta ja vähän karkkia vain me kaksi. Poika hihkaisi isoon ääneen joo, äiti, pidetään vaan kimppakivaa. Vain me kahdestaan. Kyllä oli noloa...yritin siinä sitten selittää, että kimppakivalla on toinenkin merkitys, selitin sen olevan aikuisten pussailujuttuja.

TARHASSA
Neljävuotias tyttäremme oli aloittanut uudessa tarhassa ja ensimmäisen viikon jälkeen perjantaina hain häntä kotiin. Hoitaja kysyi tytöltä minun odottaessa että hän pukeutuu: - Mitäs meinasitte tehdä viikonloppuna? Fiksu tyttäreni vastasi tähän neljävuotiaan arvokkuudella ja viisaasti kuin mikäkin:- En mä tiedä vielä. Äiti ja isi juo tänään ja huomenna viinaa ja mä olen varmaan omassa huoneessa. Niin meillä on joka viikonloppu. Tytär jatkoi pukemista ja hoitaja katsoi minua siitä eteenpäin jokseenkin pahalla silmällä. Kyse oli siitä, että meillä oli tapana ottaa viikonloppuisin ruoan kanssa viiniä ja tyttäremme kutsui sitä viinaksi eikä suostunut ymmärtämään eroa.

ORAVA
Meillä mummi keräsi ensin sellaiset pienet orava -merkit tyttärilleni. Lapset nimittivät niitä orkuiksi sitkeästi kielloistani huolimatta. Aloin keräillä niitä hiton merkkejä tosissani, koska halusin itselleni sellaisen ison oravan, kuusikymmentä merkkiäkö siihen tarvittiin.
No, kerran kaupassa talouspaperiosastolla muksut hokasivat että siellähän ois merkkejä pilvin pimein pusseissa. "Sais äiti vihdoin sen haluamansa ison orkun", kailotti 4-vuotias.. ja arvatkaa oliko monta kuulijaa ja äiti punainen. Siinä kaupassa ei kehdattu hetkeen käydä.

LAPSET POIS PARISÄNGYSTÄ
Kotona opetettiin muksuja nukkumaan omissa sängyissään, iskän ja äidin sängyssä kun tahtoi olla ahdasta, jos kolme muksua änkesi yöllä sinne nukkumaan. Sopimuksesta pidettiin aika hyvin kiinni, paitsi silloin, kun iskä oli työmatkalla. Asiasta puhuttiin ja muistutettiin muksuja, että jos nyt kuitenkin nukuttaisiin omassa sängyssä, vaikka isi olisikin yötä poissa.
Eräällä kauppareissulla, tuollaisen työmatkan jälkeen nuorin tytöistä ilmoitti kovaan ääneen:
"Isi, isi. Kukaan ei ollut nyt äidin sängyssä, kun sä olit poissa!"

LIHATISKILLÄ
Poikani oli kuusivuotiaana isänsä kanssa kaupassa ja sanoi lihatiskillä kovaan ääneen, että: "Kato isä. Tuossa on ihan samanlainen jortikka kuin sulla." Ympärillä ihmiset hiljenivät, ja isä helotti punaisena, kun he ensin katsoivat pojan osoittamaan suuntaan nähdäkseen, että millainen "jortikka", ja sitten vaivihkaa vilkaisivat isää nähdäkseen, että millaisella miehellä.

VIELÄ KUN..
Olin hakemassa poikaani (3 v) tarhasta kotiin. Kysyin hoitajilta, että miten päivä oli mennyt.
Lounaalla oli Jani syötyään ensin todennut, että olipa hyvää ruokaa ja samaan hengenvetoon todennut: "Vielä kun pillua sais."
Voitte kuvitella, että pikkaisen alkoi iskän poskia kuumottaa.

SALAISUUS
Olimme lähikaupassa vaimoni ja tyttäremme, 4v, kanssa. Kävimme siellä usein ja tyttärellä oli tapana jutella kassatädin kanssa. No,tällä kertaa hän sanoi kassalle, että hänellä on salaisuus.
Kassa pyysi, että kertoisitko minullekin. Tyttöpä tietysti kertoi sellaisella äänenvoimakkuudella, että koko kauppa kuuli salaisuuden: "-Minäpäs näin eilen illalla, kun äiti pussasi isin pippeliä" Kävimme sitten vähän aikaa toisessa kaupassa...

VAROITUKSEN SANA - joulu on tulossaTiistai 04.11.2008 11:01


Niinkuin viimevuonna, hirviömme pyytää ystävällisesti huomioimaan, että päähenkilömme ei vietä joulua.

Täten hänelle ei saa ostaa joululahjoja, eikä mitään muutakaan. Jos tunnette siitä pahaa mieltä, tunnette sitä turhaa, koska joulu on lasten juhla. Lapset uskovat joulupukkiin, pilvilinnoihin sekä ovat viattomia, eikä ymmärrä sitä rahan kulutuksen määrää, tuona typeränä turhana kulutusjuhlan aikana. Siksi kieltäytyessäni totaalisesti joululahjoista suon teille enemän käyttövaraa tuottaa iloa niille jotka sitä oikeasti tarvitsevat, lapsille. Jos sinulla ei ole omia, miksi et ilahduttaisi rahoillasi jotain lasta jolla ei ole omiavanhempia laisinkaan.

Kaikenlisäksi hirviömme, joka on aatteellinen ihminen, miksi ihmeessä hän juhlistaisi Jessen synttäreitä? ymmärrättehän tämän pointin.

Jos ette muutoin toisillenne osta lahjpja kuin, että kalenterissa niin sanotaan, niin olkaa ostamati!

Miksi emme ilahduta keskellä synkkää syksyä toisiamme niillä lahjoilla, joita olisimme jouluna ostaneet. se on aito ostos, se on aito lahja, aito ajatus. Ei lahja, joka ostettiin kun on pakko, kun on joulu, kalenterissa lukee niin.

Kun ostamme yllätyslahjan, se maksaa 2 euroa, kun ostamme joululahjan, se saattaa maksaa 10 euroa, kun halvempaa ei kehtaa ostaa. MIKSI NÄIN? (kallein joululahja jonka joutusin ostamaan toisen egoilun takia oli 80 euroa ja sen todella JOUTUSIN ostamaan...)

YLLÄTYSLAHJA on arvokkaampi vastaanottajalleen.

pistäisimmekö joulun boikottiin tai jotain? tekisimmekö siitä sellaisen kivan juhlan lapsille?



Hirviömme kiittää ja kumartaa


ELÄMÄN POHDINTAA osa 25479Tiistai 04.11.2008 10:40


aamuauringon säteet hivellessä päähenkilömme pehmeää hipiää, hän raukeana venytellen herää luonnollisesti, rauhallisesti uuteen ihanaan päivään hyvin levänneenä.
ja paskat.
herätyskello soi seitsemältä ja huoneessa oli pimeää sekä hieman viileää. naama on kuin petolinnun perse ja hiuksetkin on takusa. millään ei olisi tahtonut nousta ylös ja hartioilla tieto jumittautumisesta sekä unimaistuisi vielä parituntia.

Sir Rolearth kunnioittaa aamua luvallisella poissaolollaan.

Päähenkilömme pohtii TAAS vaihteeksi elämänsä syntejä ja toteaa että hänellä oli ihan hieno viikonloppu, rauhallinen, mutta sopivasti silti ohjelmaa.
mutta ennen viikonloppua, päähenkilömme kävi hypistelemässä kameroita Kärkkäisellä, silmään oli osunut EOS 1000 ja sitä piti käydä ihmettelemässä. Se tuntui ja näytti hyvältä, se kuullosti ja tuoksui ihanalta. Sen sormiahivelevän ihanat nappulatkin ilahduttivat räpelöijää. se oli nopea, kurvikas, sen paino oli käsille juuri sopiva, sen läpi oli ihana katsoa, sen sisältö oli toimiva ja mielenkiintoinen, se oli niin ihana, että onneksi pomo ei vastannut puhelimeen juuri silloin, kun se olisi tiedustellut; "pistähän poika rahaa tilille heti, mo ostan kameran" mietintä myssyyn jätettäessä, päähenkilömme ei ole saanut sitä hetkeksikään pois mielestään. Hän vain miettii sitä ihanaa kameraa joka jäi hyllylle odottamaan häntä. Siinä suorastaan luki hänen nimensä. Päähenkilömme, Hirviömme, oli sulannut täysin tähän kameraan.
se on saatava, maksoi mitä maksoi.

Perjantain ilmestyessä ovenpieleen, päähenkilömme alkoi ymmärtää, että tähän elämäntilanteeseen ei vielä kannattanut uutta makeeta kameraa ostaa, koska muuten hän olisi kahden kameran loukussa. Jos hän saisi toisen myytyä ja sitten hakisi itselleen uuden kameran. Sitten hän pohti, että milläs hän Turussa tulee käymään jos hän rahansa kameraan laittaa ja totesi että jos hän täällä aikoo enemmänkin viihtyä, kannattaisi varmaan hankkia jonkinkaltainen nelipyöräinen kulkuneuvo.
Edelleenkin valokuvauksen ammatinharjoittaja tuota kameraa itselleen kaipaa, mutta ei, ei vielä ole sittenkään sen aika. jospa sellaisen joululahjaksi itselleen ostaa. josta tuli mieleen juttu, josta tulee tiedote seuraavaan merkintään.

Lauantaina Sir Rolearth päätti pyörittää hovineitoansa tanssilattialla Merisärkällä Dannyn tahdissa. Päähenkilömme viihtyi erittäin hyvin, vaikka olikin vapaaehtoisesti kuskin roolissa. Hirviömme kun osaa pitää hitusen kauemmin hauskaa, kun hän ei nauti tuota syntistä nautintoainetta yhtään tai vaihtoehtoisesti hyvin vähän.
Danny show oli hieman latteahko, vanhalta show mieheltä odotettiin vähän räväkkäämpää esiintymistä. Paikalle saapuessamme, taustalaulaja tytöt pääsivät mikrofonin ääreen ja vetivät muutaman hyvän esityksen, Dannyn ollessa itse taustalaulaja, seisten paikallaan, naama peruslukemilla ja katsoen kelloa. Hän olis vähän voinut eläytyä tyttöjen esitykseen, eläytyyhän tytötkin hänen esitykseen.

Hirviömme koittaessa selittää perustanssi askelia pikakurssina lattianreunalla, hän toteaa, että parempi antaa vain miehen viedä ja koittaa katsoa mitä saadaan aikaan. Askeleista ei ollut siis tietoakaan joten sitä luovittiin muiden joukossa sooloilu askelin, koittaen tuntea mitä seuraavaksi tapahtuu.

Illan hämärtyessä Danny päätti esityksensä ja päähenkilö isäntänsä kera siirtyi yläkertaan kuuntelemaan nykyaikaisempaa musiikkia levyltä. Päähenkilömme viihdytti itseään yllyttäen herraansa hassuihin puuhiin hyvän maun rajoissa kuitenkin. Niinkuin aina, kotiin lähdön hetki koittaa ennemmin tai myöhemmin. Sir Rolearthin linnakkeeseen saapuessamme, hovineito esitteli muutamaa kysymystä isännälle, koittaen saada selvyyttä muutamaan positiiviseen asiaan, mutta hirviömme oli niin väsynyt jäisellä tiellä ajamisesta, että mielummin pujahti peitonalle vastaanottamaan unia, kuin että olisi jäänyt kuuntelemaan vastauksia.


Aamukahvi kutsuu,

Hirviö kiittää ja kumartaa


ELÄMÄN POHDINTAA osa 25478Keskiviikko 29.10.2008 23:24

Illan hämärtyessä Pohjanmaan peltojen ylle, viimeisen kerran ikkunasta voi vielä havaita muutaman ladon ääri viivat pellonlaidalla. On tullut aika, jolloin päähenkilömme aloittaa taas elämän syntien pohdinnan.

Viikko on vierähtänyt, puoleen väliin ja neiti hirviömme ei ole kotona tullut edes käymään. Sir Rolearth'in mennessä iltavuoroon, päähenkilömme saa vallata talon kokonaan ja näin alkaa armoton löhöäminen sohvalla tekemättä mitään. Hetken aikaa kun siinä on istuskellut, sitä alkaa jo kaipaamaan linnakkeen perinteistä hulinaa.

Päähenkilömme maanantai aamulla sai päähänsä, että lähtee Sir Rolearth'n mukaan koukkaamaan keskustaan ja kävelee sieltä takaisin linnakkeelle Sir Rolearth'n jatkaessa matkaa töihin. 8km matka taittui ripeästi reippaillen kuvia räpsien luonnon ihmeellisyyksitä, ja tavanomaisuuksista. Viimeinen kolmekilometriä taittui sutjakkaammin, hirviömme havaitessa uhkaavasti lähestyvät sadepilven. muutama sata metri ennen linnakkeen ovea saderyöppysi päähenkilömme niskaan kastaen hirviömme kauttaaltaan. Tiistaina hirviömme vaan ihmetteli ja pohdiskeli valintojaan ja tulevaa kuun loppua, hengaili luonnon helmassa ja nautti olostaan. Enää tunti niin Sir Rolearth saapuu takaisin puolustamaan, nyt niin puolustus kyvytöntä linnakettaan.


Pakatakko tavarat, vai eikö pakata.. kas siinä pulma.

hirviömme kiittää ja kumartaa, ja poistuu taka-alalle

TOIM.HUOM.Lauantai 18.10.2008 13:56

takatassu ei matkustanut ensimmäistä kertaa oikeasti, hän matkusti junalla turusta loimaalle ollessaan hyvin pieni lapsi!

lauantainaamun taikaaLauantai 18.10.2008 13:40

Viiko mennä vierähti taas sormien välistä niin että sujahti vaan. viikon toiseksi viimeistä päivää vietellessä, päähenkilömme pohtii (taas vaihteeksi) elämänsä syntejä. Tiistaina tullessaan Pohjanmaalta kotiin, hänen suunnitelmissaan oli tehdä vaikka mitä kaikkea, mutta torstai illan vaihtuessa jo perjantai-yönpuolelle, hän tajuaa, että kaikki, mitä piti tehdä, oli tekemättä.

Perjantaina päivällä kutsuu taas tuo pitkä valkoinen sukkula punaisin raidoin, kera takatassun (ei enää irc-galleriassa). Tarkoituksena siis olisi lähteä takatassun (joka matkustaa ensimmäistä kertaa junassa) seurassa Tampereelle, jossa häntä vastassa olisi prinzezza, joka on kutsuttu paikalle auttamaan karvakamujen lastaamisessa toiseen valkoiseen pitkänmalliseen kulkuneuvoon, punaisin raidoin. Kyllä, hirviömme lähtee tällä kertaa liikenteeseen kokoperheen voimin. Sihinää ja suhinaa riittää Suomen entisestä pääkaupungista Tampereelle saakka, jossa junanvaihdoksen aikaan eteen tulee ongelma. Pyynnöstä huolimatta päähenkilömme junapaikka on eläimettömässä tilassa. paikka on eläin vaunussa, mutta sellaisessa kuuden hengen ovellisessa loossissa.

Eläinvaunu pursuaa karvaisia kavereita, osa laatikossa matkustavista ystävistä on nostettu tavarahyllylle istuinten yläpuolelle ja tilanne on järkyttävä. Mihin ihmeessä päähenkilömme tunkee omat karvakamunsa, laatikoita kuitenkin on kaksi ja matkaa edessä neljätuntia. Hetken asiaa sumpliessa päähenkilömme järjestää tilaa käytävän kulmaan niin, että laatikot mahtuu päälekäin ja ohitsekin pääsee kulkijat kuten miten.

Matka taittuu mukavasti Seinäjoelle saakka, loossinkin tyhjentyessä ja hirviömme saa nauttia hiljaisuudesta. Lapuan jälkeen päähenkilömme saa seuraa loossiin kahden kaveruksen verran, ja syrjä korvalla kuunnellessa heidän juttujaan hirviömme havahtuu taas järkyttävään ääneen, lohduton "mour" kantautuu koppiin asti ja päähenkilömme tietää mitä on tulossa, oksennusta tai muuta eritettä. Hän rynnistää käymälään hakemaan paperia valmiiksi mutta myöhästyy ja tuloksena on pissainen kissa.

Keskimmäisen karvasankarimme pissatessa laatikkoon kolmatta kertaa, on päähenkilömme yltäpäältä erilaisissa nesteissä, tiedättehän mitä kissa tekee kun sen tassu kastuu?
se ravistaa sitä!
Junan pienessä vessassa yrittäen hysteeristä pissasta kissaa ottaa pois laatikosta, että laatikon saisi siivottua, lopputuloksena laatikko leviää lattialle, kissan pissan valutessa kengille. Parit sisäiset ärräpäät lentää mielessä mutta rauhallisuus on pidettävä yllä. tilaa on vähän mutta pissaa on paljon. Päähekilömme siivoaa laatikon, pesee katin tassuja ja laittaa sen takaisin lootaan, siirtää lootan käytävälle ja siivoaa wc:n jäljiltänsä.

Perille päästään ja vastassa oleva aurinkoinen komea herras henkilö, Sir Rolearth auttaa kissat autoon ja matka jatkuu kaupan kautta kohti keskellä ei mitään sijaitsevaan linnakkeeseen, jossa olisi tarkoitus viikonloppua viettää.

Perillä pissakissa viedään pesuhuoneeseen ja päähenkilömme menee suihkuun pissakissan kanssa. kaksi muuta karvasankaria saa tutustua linnakkeen omaan kissakalustoon laatikossa vielä. linnakkeen pienimmätkin tulevat ihastelemaan karvakamuja ja tilanne on hellyyttävä hirviömme mielestä.
Pienimmän karvasankarimme päästessä laatikosta pois, se tuli aika hyvin jo juttuun linnakkeen pikkukissan kanssa.

Vanhus sai jäädä vielä laatikkoon sihistelemään, toisen vähemmän vanhuksen kuvatellessa tassujaan pesuhuoneen puolella.

Yö menee kuunnellessa tassujen räpellystä ja lelujen helinää, mutta päähenkilömme tottunut korva sulkee äänet ulkipuolelle (tai sitten paine vei kuulon taas) ja nukahtaa tyytyväisenä pehmeän sängyn syleilyyn.

Aamulla hirviömme heräillessä sir Rolearth'n keittämän kahvin tuoksuun, isommatkin kissat pääsevät khh puolelta salin puolelle pyörimään, aamupalaa tarjoillaan kissoille ja ihmisille, ja voi tätä sihinän määrää..

sir Rolearth'n lähdettyä perillisineen samoamaan kohti päälinnakkeen lisäosan työstöä,
päähenkilömme jää yksin ihmettelemään karvaisten ystäviensä kanssa linnakkeeseen. Ruoka maistuu kaikille. linnakkeen karvainen pikkumies Otto nimeltään, on ihmeissään uusista kavereistaan ja innokkaasti tahtoisi tutustua muihin, mutta vanhemmat herras karvaiset ei oikein ilahdu asiasta.

Päähenkilömme havahtuu ääniin jotka kuullostaa itseruokinnalta, joten;

hirviömme kiittää ja kumartaa

JUNAILUA JA JUNAILUA # jatkettuSunnuntai 12.10.2008 20:50

sunnuntai-iltapäivä eksyy päähenkilömme elämään niinkin vakaasti kuin lauantai-iltakin ja todennäköisesti myös maanantai aamukin. Pohjanmaalla vaikuttava hirviömme aistii nenässään vastapaistettujen lettujen tuoksua..

perjantaina junaillessa kohti pohjanmaata taas päälle viisi tuntia, niin siinä sai elämää pohdiskella senkin edestä. tampereelle saakka hirviömme viihdytti täysinäisessä junassa matkustajia typerillään jutuillaan. Muutamaan otteeseen tuli tilanne jolloin hirviömme olisi toivonut voivansa pitää päänsä kiinni.

mutta Tampereella vaihdon jälkeen, päähenkilömme sai uppoutua ajtuksiinsa täysin. Kokkolaan olisi tarkoitus elämä seuraavaksi suunnata ja ensimmäinen asuntohaku meni sivusuun, asunnon sai joku muu. päähenkilömme pohtiessa elämänsä syntejä, hän ajattelee mielessään muutoksia jota tämänvuoden aikana olisi vielä aikomus suorittaa. Saa nähdä mitä tapahtuu, jos mitään edes tapahtuu. Suuret muutokset pohdituttavat aina päähenkilöämme ja tätäkin pohditaan vielä muutaman viikon ajan jolloin päätös sitten pitää olla jo tehty, ja mieluiten asuntokin hankittu. Asiaa pitää siis junailla lisää.

Hirviömme kiittää ja kumartaa, letut kutsuu

päähenkilömme pohtii näin maanantaiaamulla elämänsä kulkua taas vaihteeksi, vakaasti se maanantai aamu hirviömme kohtasi, niiinkuin hän pohdiskelikin asian tapahtuvan sunnuntaina.

eilen hirviömme kärsi järkyttävästä vatsahaavasta muutamaan otteeseen, joka heijastui myös oireiluna korvanpaineissa ja täten hän ei kuullut puoliakaan juttuja mitä hänelle läpistiin. noin vartin mittaiset kuurouskohtaukset alkoivat rassata päähenkilömme mieltä mutta onneksi illan tullen oireet katosivat kokonaan, kun vatsahaavakin alkoi helpottamaan.

täydellisessä hiljaisuudessa, vain kellon raksuttaessa (HETKINEN! päähenkilömme ei ole ennen kuullut tuon kellon raksutusta, hiljenee totaalisesti ja epäröi että kuulee jopa kahden kellon raksutuksen..) hirviömme siis täydellisessä hiljaisuudessa, kellojen raksutellessa pohdiskelee elämänsä tarjontaa ja vaihtoehtoja samalla kun ryystää kahvia, jonka hänen armaansa on hänelle keittänyt ajastimella :D Miten huomaavaista.

hirviömme kiittää j akumartaa ja juo lisää kahvia

matkailu avartaaLauantai 20.09.2008 15:50

Päähenkilömme pohdiskellessa elämänsä syntejä syviä, samalla hieroessaan kipeää polveaan jonka hän teloi keskiviikkona kaatuessan portaissa. Lauantai aamu valkeni kirkkain sävelin, suunnitelma oli selkeä, tänään on lauantai ja sen mukaan eletään.

Perjantaina hirviömme koittaessa olematta myöhästymättä junasta, hänpinkoi tuulispäänä juna-asemalle ehtiäkseen iltapäivän kuljetukseen. Matka lähti kulkemaan kohti Tammerforsia.
Tammerforsista lähtisi jatkoyhteys kohti Oulua.
Junassa ei käy Visa Elektron, en tiennyt sitä, eikä tiennyt sitä takana olevat matkustajat, joilla ei ollut tarpeeksi käteistä mukana maksaakseen junalippunsa. Päähenkilömme tarjoutui maksamaan viideneuron puuttuvan osan, mutta konnari heltyi matkalaisille ja he saivat lipun hankinta hintaan.

Tampereella InterCityssä matkaseuraksi päähenkilömme sai mukavan rouvas henkilön, ja tunentustihan hirviömme kun on laiska, hän pisti vierustoverinsa ostamaan junan ravintolavaunusta itselleen vettä. Puoli litraa pullotettua lähdevettä maksoi hurjat 3,20!!
PULLOTETTUA VETTÄ!! ei edes hiilihappoa! Tällähän saa ison oluen lähikapakasta! Pöyristyneenä hurjasta hinnasta päähenkilömme kippasi nesteet kurkkuun melkein yhdellä kulauksella ja uppoutui ajatuksiinsa.

tou.. ei voi muuta sanoa

Flussaa ja kissan imettämistäTiistai 09.09.2008 16:07


Täällä pohjoisen suuressa julmassa maailmassa, nämä pohjoisen miehet taistelevat armottomia lumimiehiä vastaan ja värjöttelevät igluissansa hyisin kylminä pakkasöinä, jolloin pakkasukko antaa paukkua oikein olan takaa.
Aurinko paistaa melkein pilvettömältä taivaalta ja ulkonakin näyttää olevan 11 astetta lämmintä.
Yöpakkasia jo havaittavissa. Taitaa hirviömme siirtyä talviunille tai etelään lämmittelemään. Toive käy toteen, koska tänään on se päivä ,jolloin päähenkilömme pitäisi tulla kotiin. Ajatuskin tuntuu jo hieman haikealta. Mutta velvollisuudet kutsuvat kotona ja velvollisuuksista ei voi luistaa. Sovittu mikä sovittu, kotiin on tultava. Ja mikä sen mukavampaa kuin taas kokea se jälleennäkemisen riemu, joka on kuin BB-talon antisankareilla ,jotka saivat kuulla nautintoainekiellon loppuneen.

Päähenkilömme on havahtunut hereille, huomatessaan nukkuneensa 11 tuntia ja jopa huimat 32 minuttia siihen päälle. Tai eipä se antisankarimme sitä aikaa nukkunut ole, vaan lojunut sängyssä. Pistellessään kamojaan kasaan ja katselessa pikkukissan touhuja hirviömme uppoaa viikonlopun flunssan oireiden saloihin ja toteaa, että on ihme, että on edes selvinnyt siitä kuumeesta. mittärin näyttäessä viimeviikon keskiviikosta alkaen 38.2-39.4 ei oikein ollut puhtia tehdä mitään. Räkää oli päätäynnä kuin rankka sateen jälkeinen vesikourun alla oleva tynnyri, ei ajatuskaan oikein mahtunut liikkumaan.
Hirviömme olon helpottuessa lauantaina sitä jakseli jo käydä Hifi & Tuning Showssa, Oolu Hallisahassa. Saha ja saha.. miksi ei välillä vasara?

Kuviakin päähenkilömme räpsi antiikkisella kamerallaan aika tavalla ja pohdiskeli sitä, mihin oikeastaan kuvaamisellaan pyrkii. Hirviömme kun on niin vaatimaton kuvaaja, ei tätä menoa tämä johda mihinkään. Pitäisi saada kunnon tykki ja kunnon laitteet jolla saisi ammattitaidon kukkimaan kun Amsterdamin tulppaanit. Josta tulikin mieleen, että ei se väärin olisi siirtää tuolta KHH:sta tuota kukkasta pihalle ottamaan aurinkoa. Sen hän voisi tehdä samalla kun piipahta pihalla, jos hän saa edes ovea auki, jonka hän on havainnut äärettömän hankalaksi.

Yöllä päähenkilömme heräsi outoon ääneen. Pimeää kuin hiilitehtaan kellarissa ja hiirenhiljaista, lukuunottamatta maiskutusta, joka kuului hirviömme peiton alta. Päähenkilömme saadessa jo vatsahaavan tästä karvoja nostattavasta tilanteesta, hirivömme uskalsi kurkata mitä peiton alla oikeastaan tapahtuukaan ja iloksensa hän sai huomata, että isännän kissa vauvahan se siellä imeskelee päähenkilömme yöpaidanhelmaa. Hetken pohdiskellessa onko tämä nyt jotenkin vinoa, hirviömme päätti siirtää kissan varmuuden vuoksi pois. Pentu taasen ei ilahtunut asiasta, mutta tyytyi nassuttamaan päähenkilömme yöpaidan olkainta. Siihen tasaiseen hurinaan päähenkilömme taju lähti ja heräsi aamulla onnellisesti ... no.. niin .. mitäpäs se teille kuuluu..