Aina, kun muistelen sitä täydellistä auringonpimennystä aikoinaan Suomessa, niin muistan vaan sen uskomattoman hiljaisuuden, kun tuulikin hiljeni. Suorastaan maaginen hämärä laskeutui utuiselle lostikalle, ja auringon aikainen nousu keskeytyi...
Ja varmaan olin ihan mahtavalla päälläkin, kun olin joutunut heräämään aamu kolmen jälkeen, katsomaan auringonpimennystä, jota ei edes pilvien takia nähnyt!
No, nyt olen saanut korjattua sen puutteen. Eilen NÄIN 95% auringonpimennyksen. Oli se hieno! Ja kaikesta parasta, et se oli heti puolen päivän jälkeen :)
Meillä oli oikein kunnon pimennyskatsomo. Istuttiin kämpän ulkopuolella, lounasta ja kahvia nauttien, välillä aurinkoon päin tiiraillen. (suojavälineitä käyttäen huom!) Mä otin välillä kuvia, ja muut vaan nauttivat kokemuksesta.
Se hämärähkö on kyll mielenkiintoinen kokemus. Tai tällä kertaa sen vähäisyys, sillä se 5% valaisi sen verran paljon, että ainoa muistutus hämärästä oli se outo valo, ihan kuin olis istunu vanhassa elokuvassa, jossa yökuvaus oli tehty päivällä tumman linssin läpi.Jos katsot sinä päivänä otettua valokuvaani, niin huomaat, että vaikka varjot ovat yhtä pitkät, niin valon sävy on erilainen kuin normaalisti näillä leveyksillä.
Kysymyksiä herätti kyllä se, ettei täällä osa linnuista hiljentynyt hetkeksikään, ovatkohan liian urbaaneja huomaamaan luonnonpoikkeamia?
Uusimmat blogimerkinnät
- Viimeisiä viedään... 09.06.
- Laiska!!! 29.05.
- Paluu arkeen 01.05.
- Spring break is among us! 15.04.
- Mä osaan ajaa!!!! 03.04.
- Mussuti mussuti 01.04.
- Auringonpalvontaa... 30.03.
- Wautsi wautsi wau! 18.03.
- Kokeet ohi, melkein... 16.03.
- Loman loppu... 11.03.
Selaa blogimerkintöjä
-
▼
2006 (25)
- ▶ kesäkuu 2006 (1)
- ▶ toukokuu 2006 (2)
- ▶ huhtikuu 2006 (3)
- ▶ maaliskuu 2006 (5)
- ▶ helmikuu 2006 (7)
- ▶ tammikuu 2006 (7)
- ▶ 2005 (5)