IRC-Galleria

Joulu on aika masentavaa aikaa.

Ei pääse töihin, joutuu ajattelemaan turhaa elämää.

Hell City kutsuu.

Odotukset korkealla. Tahdon nukkua, nukkua ja nukkua. Tai niin no...
Välillä täytyy käydä junppaamassapunppaamassa, kamerakin on mukana notta saarahan varmasti uusia kuvetuksia tuonne posettelupuolelle (ehkä). Tosin oon nyt niin paxussa kunnossa että ei paljoo kuvii kehtais pistää, mut kattoopaha ny (ehkä niistä saa rajattua vatsan aina pois.)

Mut nyt menox!

Sydämessä ei vikaa enää, veikkaampa että mulla ei sellaista ole tai sitten se on aivan jäässä.

Munuaiset sensijaan... No kuuria toisen perään, kaipa se tästä vielä.

Ensviikolla taas saa jänskätä hyppykuppaakin... Sitten kyllä sanon kaikki sopimukset irti ja ryhdyn... no joksikin... jos se vielä näyttääpi positiivista.

Vituttaa kun kaikki aika menee sairastellessa. Ei pääse salille... lihoo vaan ja laiskistuu. Grrr! Pjerkeleen pakteerit ja pasillit!

Munuaiset paranee lääkkeillä.

Entä särkynyt sydän? Millä sitä lääkitsen?

Se ei kirjoita mulle runoja enää. Vaikka ehkä tahtoisi.

Se kirjoittaa niitä jollekkin muulle sitten joskus kun voi. Ja mä hajoan siihen että tiedän. Ja siihen että elämässä ei koskaan taida käydä hyvin.

Täytyyhän sen olla niin, että meille jokaiselle on tässä maailmassa useampi täydellinen kumppani. Eihän loppuelämä voi mennä surressa sitä yhden menetystä. Mutta jotkut tunteet vaan on niin suuria, jotkut ihmiset niin oikeita. Yksi poika siellä jossain, niin täydellinen mulle, ja minä sille. Jos vaan maailmassa olisi vain me kaksi, niin silloin saisin elämäni.

Miksi täytyy olla tällainen tunne-eläin. Miksei vain voisi järkeillä asioita. Olla rakastumatta. Hankkia kumppani sillä perusteella mikä on käytännöllisintä. Siksi, koska rakastaminen on maailman ihanin asia, silloinkin kun se sattuu aivan saatanasti.

Rakastun itseeni. Omaan peilikuvaani ja täydelliseen sisimpääni sekä oikeaan käteeni. Tämä kumppani ei jätä. Tämän kanssa minun on elämäni elättävä. Kohdattava ylä ja alamäet ja selvittävä vaikeuksista. Tästä suhteesta ei voi paeta. Kunnes kuolema meidät erottaa. Kirjaimellisesti.

On olemassa yksi poika.

Se on aivan ihana. Se kirjoittaa miule runoja jotka on parhautta.

Se tykkää miusta ja mie siitä. Niin paljon.

Täydellistä? Liiankin.

Kaikkea kun ei voi saada vaikka kuinka haluaisi. Joskus vaan tuntuu vähän epäreilulta.

Miulla on 5kk kauhian mukava elämä. Ei ole enää, ei elämää eikä mukavaa.

Mut ei auta. Aina ei saa kaikkea mitä haluaa, mutta ois kiva saada edes joskus jotain. Vittustana. Ei oo helppoo...

1. Mikä minun nimeni on?
Heta.

2. Missä asun?
Missä sitä vähiten odotat.

3. Mikä minä olen?
Suuri ja salamyhkäinen seksipeto

4. Millainen minä olen?
Mä tulisin varmaan sun kanssa paremmin toimeen jos et floodaisi etkä toistaisi itseäsi.

5. Kuka olen?
Minä vastaan kysymyksiin, en hoida identiteettikriisejä.

6. Mikä on ollut tärkeintä elämässäni?
Viha.

7. Mikä on ollut turhinta elämässäni?
Pinkeä vartalo.

8. Mikä on mielestäni arvokkain asia maailmassa?
Rakkaus on arvokkainta mitä on. Ja läheisyys.

9. Miltä näytän?
Halvalta hajuvedeltä.

10. Miltä tunnun?
Mehukkaalta, kunnes maailma on aivan toisenlainen.

11. Miltä maistun?
Hernekeitolta, vaikka varmaan luulit toisin.

12. Miltä tuoksun?
Lehmältä.

13. Missä minun kuuluisi olla?
Joensuussa, kuten varmaan pelkäsitkin.

14. Mikä minun kuuluisi olla?
Riemu.

15. Mistä minut löytää?
Lapista.

16. Miten minut tavoittaa?
En ylläpidä mitään osoiterekisteriä.


17. Minkä ikäinen olen?
Iästä viis! Viinikin paranee vanhetessaan.

18. Sukupuoleni?
Että mitä että?

19. Ovatko kaikki nämä kertomasi asiat totta?
Ihana ajatus, mutta valitettavasti ei.

Vastaa kysymyksiin itse, ja sen tehtyäsi lähetä tämä KOLMELLE ystävälle/kaverille, jotta hänkin saa vastata kysymyksiin ja haastaa taas seuraavat kolme ystävää.
Laita haastettujen nimimerkit tehtävän loppuun & käy kommentoimassa heille tästä haasteesta. (Heidän tulee myös kirjoittaa nämä säännöt merkintäänsä.)

KOLME NIMEÄ, JOITA TOTTELET:
1. emmi
2. emuli
3. murmeli

KOLME ASIAA, JOISTA PIDÄT ITSESSÄSI:
1. pystyn mihin vaan jos haluun
2. omistan 5 persoonaa (ei tule tylsää ja tykkään niistä kaikista)
3. oon saanu aikaseks (jotain joskus)

KOLME ASIAA, JOISTA ET PIDÄ ITSESSÄSI:
1. mussa kasvaa karvoja
2. lihakset kasvaa vääriin paikkoihin
3. oon läääsgii

KOLME ASIAA, JOTKA PELOTTAVAT SINUA:
1. pelkään että petän ihmisten luottamuksen
2. että en selvii paastosta
3. autoilu

KOLME ASIAA, JOTKA OVAT OLENNAISIA PÄIVÄSSÄSI:
1. aamukahvi (huomenna viimeinen viikkoon)
2. kimmon perään vinkuminen
3. duuni

VIISI ASIAA, JOTKA OVAT PÄÄLLÄSI NYT:
1. valkonen liianpieni t-paita
2. musta college huppari
3. snoopy tissittimet
4. shakin my bacon aluspöksyt
5. farkut

KOLME LEMPIBÄNDIÄSI (NYT):
-
- DT
- MOONSPELL

KAKSI TOTUUTTA JA VALHE:
1. teen töitä
2. olen tekevinäni töitä
3. tekisin töitä jos jaksaisin

KOLME ASIAA, JOTKA VIEHÄTTÄVÄT SINUA SUKUPUOLESSA, JOHON OLET MIELTYNYT:
1. pjärse :P
2. itseluottamus
3. luova hulluus

KOLME ASIAA, JOITA KUUMEISESTI HALUAT TEHDÄ NYT:
1. nyssimään toki ;)
2. jos ei edellistä niin salille kolistelemaan ja esittelee pjärsettä pojille (sjmv)
3. haluun kotiiin!!

KOLME URAA, JOITA HARKITSET:
1. lomautettu
2. työtön
3. eläkeläinen

KOLME PAIKKAA, JONNE HALUAT MENNÄ LOMALLA:
1. Helsinkiin
2. Kallioon
3. Sänkyyn

KOLME ASIAA, JOITA TAHDOT TEHDÄ ENNEN KUOLEMAASI:
1. ymmärtää miksi ihmeessä kannatti elää
2. -
3. -

miun frendit ei koskaan vastaa näihin jutskiin, siis en tässävaiheessa nakita kellee...

Maanantai meni, ilman suurempaa vitutusta.

Oli aivan sikahyvät jalkatreenit iltapäivällä, olin ihan hurmoksessa sen jälkeen. Hiki lensi ja jakso tehdä ihan hulluna. Ajattelin etten paljon kävele taas muutamaan päivään, kun tein kuitenkin pohkeet melkeen samoilla painoilla kun prässin. (taisiis prässillä vimppa sarja vähän isommilla).
Mutta eipä tässä ainakaan vielä ole minkäänlaista kipuilua ilmaantunut. Venyttelin kuitenkin ihan kiitettävästi.

Tänään olinkin jo sitten 7 aikaan töissä. Pitää koittaa tehdä vähän edes tunteja kiinni, kun aikalailla miinuksella mennään noiden aamutreenien takia. Ja kaikenlisäksi meinasin perjantainakin karata jo 2:n pintaan jotta ehdin junalle... kova kiire on nysväämään mussun kainaloon. (tai no, varmaan tutustumaan helsingin kuntosalitarjontaan tai jotain... johonki äijä salille nolaamaan ihteensä)

Mutta mutta. Aurinko paistaa kauniisti ja elämä hymyilee. Ainakin tässä ja nyt. Tiedän lisäksi että muutama tunti eteenpäin saan nähdä yhden pienen tytön maailman onnellisimpana. Kun yllätyksekseen näkee isäänsä ekaa kertaa melkeen 3 kuukauteen. Voipi tulla itku silmään äipällekkin siinä.

Kuinka paljon se isäänsä rakastaa ja ikävöi, se on ihan käsittämätöntä!

Pääasia kuitenkin on, että me kaikki saadaan olla onnellisia, kukin omalla tahollamme. Elämä on ihanaa. Menenpä halaamaan puita.