IRC-Gallerian tietosuojakäytännöt päivittyvät 25.5.2018 vastaamaan EU:n tietosuoja-asetuksen (GDPR) vaatimuksia. Lue päivitetty Tietosuojaseloste. Lisäksi käyttöehdoissa on tarkennettu ikärajaa ja kohta 6.2 viittaa Suomen lain lisäksi Euroopan unionin lakiin.

IRC-Galleria

TwoDogs

TwoDogs

Rautakauppa rulez!

Blogi

- Vanhemmat »

True FriendsKeskiviikko 05.12.2007 02:44

Some friends come into our lives and quickly go,
true friends leave footprints on our hearts and we are never, ever the same.

COIRUS IDIOTUSMaanantai 26.11.2007 15:15

Coirus Idiotus

Viimeisimmästä hakuteoksesta "länsimaiset sairaudet" löytyi kuvaus yleisesti esiintyvästä sairaudesta "koiran omistus". Seuraavassa suora lainaus em.kirjasta "koiran omistus", latinaksi: coirus idiotus, on sairaus, jolla on hyvin pitkällinen kulku, se voi tarttua kehen vain ikään, sukupuoleen tai aikaisempaan yhteiskunta-asemaan katsomatta. Pitkän aikavälin tutkimukset viittaavat sen olevan tietyissä tapauksissa perinnöllinen, myös parantumisprosentti on osoittautunut hyvin alhaiseksi.

Ensimmäisenä oireena on usein piilevänä esiintyvä toive saada oma koira, toiveen taustan ollessa usein epämääräinen. Sairaus puhkeaa varsinaisesti vasta, kun potilas on hankkinut koiran. Sen jälkeen potilaiden nähdään vaeltelevan koirineen ulkona kaduilla missä säässä tahansa ja mihin aikaan tahansa, jopa raekuuroissa tai parhaaseen TV-katseluaikaan, kuin zombit.Toinen hyvin tavallinen oire on kyseisen henkilön näkeminen juoksentelemassa yksin ympäri metsiä tyhjä talutus hihna kädessään, kasvojen värin vaihdellessa kirkkaan punaisesta sinertävään, samalla kun hänen kuullaan kiljuvan hurjana: "tänne!". Kokemuksen mukaan on parasta olla yrittämättä ottaa kontaktia tällaiseen jokseenkin hysteeriseen koiran omistajaan, se on totaalisen järjetöntä yllä kuvatussa tilanteessa.

Toisinaan taas voidaan koiran omistajien nähdä seisovan kadun kulmauksissa tai jalkakäytävillä innokkaissa keskusteluissa toisten koiran omistajien kanssa huolimatta siitä, että kyseiset henkilöt eivät todistettavasti kertaakaan aikaisemmin ole tavannut toisiaan. Juhlapäiviä varten ostaa potilas usein muovisia, piipittäviä porkkanoita tai hampurilaisia kääriäkseen ne sitten kauniiseen lahjapaperiin ja piilottaakseen ne salamyhkäisesti esimerkiksi joulua silmälläpitäen. Tällöin sitten paketti otetaan esiin juhlallisin menoin lahjoitettavaksi edelleen, käsitettävää kyllä, asiaa ymmärtämättömälle koiralle. Paljon aikaa ja vaivaa uhrataan siis koiran joulu-, syntymäpäivä-, ja mahdollisiin nimipäivälahjoihin. Myöhemmässä vaiheessa sairauden kuva muuttuu käsittämään unettomuutta sekä entistä kevytmielisemmän suhtautumisen rahan käyttöön. Aikaisin aamulla,mielummin lauantai- tai sunnuntai aamuisin nähdään potilaiden pakkaavan autonsa täyteen eväitä, termospulloja, reppuja, pieniä kokoon taitettavia retkituoleja, koirafilttejä, koiran/koiria, unisia lapsia sekä vastahakoisen puolisonsa. Erinäisten tuntien autolla ajon jälkeen päivä vietetään useimmiten joillakin seuraavalla tavalla:

a) Mukaan otetuilla retkituolilla istutaan tuntikausia katsellen intensiivisesti toisia potilaita, jotka juoksevat ympäri suorakaiteen muotoisessa aitauksessa. Sen jälkeen he itse juoksevat pari kierrosta ja saavat siitä hyvästä erivärisiä muovinauhoja, joita näyttävät muille väliin iloisina,väliin pettyneinä. Saatujen muovinauhojen todellinen hinta arviolta on ehkä kymmenisen penniä, kun taas edellä kuvatun päivän yhteiskustannukset nousevat helposti 200-400 markaan, tai n.70-100euroon.

b) Mukaan otetuilla retkituolilla istutaan tuntikausia katsellen intensiivisesti toisia potilaita,jotka kulkevat robotin omaisesti esimerkiksi nurmikolla tehden selittämättömiä pysähdyksiä tai juoksupyrähdyksiä, koko ajan jäykästi eteenpäin tuijottaen. Sen jälkeen he itse kulkevat koiransa kanssa edes takaisin edellä mainitulla nurmikolla täsmälleen samoja jalanjälkiä pitkin kuin toiset potilaat ennen heitä. Tässäkin tapauksessa tuotot (=nauhat) ja kulut ovat hyvin epäsuhdassa toisiinsa.

On olemassa vielä muitakin oireita, esimerkiksi, että potilaan nähdään juoksevan pitkin maita ja mantuja pitkän narun yhdistäessä koiran potilaaseen (tämä vaikuttaa järkevämmältä tavalta kuin juoksenteleminen yksin metsässä vain tyhjä remmi kädessään, kirj.huom.). Jos koira tällöin välillä pysähtelee keppien kohdalla, voidaan potilaan nähdä osoittavan suurta iloa ja tyytyväisyyttä.

SAIRAUDEN HOITO:

Kun yllä kuvatut oireet tunnistetaan ei ole epäilystäkään etteikö tauti ole saanut jalansijan potilaassa ja että hoito voi olla tuloksetonta. Parhaan mahdollisen hoitovasteen(=potilaan parantuminen) saamiseksi on ryhdyttävä välittömästi ensioireiden ilmestyttyä ennalta ehkäisevään keskusteluterapiaan. Holhouksen alaiseksi julistamista ei suositella,siitä huolimatta, että se on ollut tavallista aina meidän päiviimme saakka.Tieteelliset tutkimukset ovat osoittaneet, että koiran omistajat aiheuttavat äärimmäisen harvoin todellista vaaraa yhteiskunnalle ja että potilaat itse eivät koe sairauttaan mitenkään erityisen kiusallisena. Koska he yleisesti ottaen ovat suhteellisen iloisia ja tyytyväisiä ihmisiä,voidaan hyvällä omalla tunnolla antaa heidän olla omissa oloissaan ja pitää heitä yhteiskuntamme yhtenä kuvauksellisena piirteenä.

-tuntematon-

ANONYYMIT KOIRAHOLISTITTorstai 22.11.2007 16:51



Hyvää päivää. Olette kaikki lämpimästi tervetulleita Anonyymien Koiraholistien kuukauden kokoukseen. Jotkut teistä ovat täällä tänään, koska joku sukulainen tai ystävä suositteli teitä tulemaan. Et ole kuitenkaan yksin ongelmasi kanssa, sillä me AKH-laiset olemme täällä auttaaksemme sinua.

Nyt kysyisin sinulta muutaman kysymyksen.

1. Voitko sanoa julkisella paikalla ”narttu”, ilman, että punastut ja häpeät kielenkäyttöäsi?
2. Etsitkö aina farmariautoa tai pakua, kun kaikki muut haaveilevat luihakkaasta urheiluautosta?
3. Voi onko sinulla kenties useampi auto: Yksi koirille ja yksi muuhun käyttöön?
4. Kuluvatko lomasi koiraleireillä, näyttelyissä ja muissa koiratapahtumissa, kun muut loikoilevat rannalla?
5. Onko käsityksesi siististä asusta puhtaat farkut ja miltein karvavapaa pusero?
6. Voitko keskustella ruokapöydässä koiraasi liittyvistä asioista niin, että se saa lääkärisikin voimaan pahoin?
7. Kuuluuko asuntosi sisustukseen luja lattiamateriaali, tummat tekstiilit ja myrkyttömät kasvit?
8. Onko huonekalusi ja mattosi valittu koiran karvoja ja pestävyyttä/kestävyyttä ajatellen?
9. Tiedätkö mitä tarkoittavat seuraavat lyhenteet: MVA, KVA, M-89, HD A, PAJÄ, TOKO, MV, AVA?
10. Ovatko lehtitilauksesi pääasiassa tyyppiä Koiramme, Palveluskoirat, Koirauutiset, ASB…?
11. Nousetko ennen aamunkoittoa mennäksesi koiranäyttelyyn, agilitykisoihin, palveluskoirakisoihin, luonnetestiin jne..?
12. Löytyykö taskuistasi alituiseen kuivuneita makkarakuutioita?
13. Valitsetko takkisi sen mukaan, että tennispallo tai patukka mahtuu edes johonkin taskuun?
14. Oletko sitä mieltä, että 300 km on lyhyt matka näyttelyyn/agilitykilpailuun?
15. Kulutatko satoja euroja vuodessa kuunnellaksesi eri tuomareilta, onko koirasi sinisen vai punaisen muovinauhan arvoinen?
16. Huomaatko joskus seisovasi vapaaehtoisesti vesisateessa ja hokevan ’istu’, ’maahan’, ’paikka’, ’seuraa’ jne tai kyyhöttäväsi keskellä metsää?
17. Muistuuko koiran nimi mieleen paremmin kuin omistajan?
18. Ovatko ei-koiraihmiset tylsiä? Etkö keksi mitään puhuttavaa heidän kanssaan?
19. Omistatko käyttäjätunnuksen jonnekin koira-aiheiselle keskustelupalstalle?

Jos vastasit KYLLÄ vain yhteen yllä olevista kysymyksistä, sinulla on vielä toivoa. Jos vastasit KYLLÄ kahteen yllä olevista, sinulla on vakava ongelma. Jos vastasit KYLLÄ kolmeen tai useampaan kysymykseen, olet juuri tullut oikean paikkaan.


- tuntematon -

- Vanhemmat »