No juuh. Tilanne oli seuraava:
Päätin lämpimän ilman kunniaksi ottaa Matson myös mukaan ulkoilemaan hetkeksi pihalle. Kaikeksi onneksi huomasin, että jätkä ei palellut ja se näytti nauttivan auringosta täysin rinnoin, katseli ympärilleen ja purnutti ku pikkulintui lenteli ohi. Sitten näin pellolla vanhemman naisihmisen ja semmosen n. 3 vuotiaan muksun. Käveltiin niiden ohi kertaalleen - ei reaktiota Matsolta. Sit ku tultii takasin päin ni mietin, että pitäiskö se lintu ottaa käteen, ettei vaan innostu lapsesta.
Noh, ehdinkö ottaa sen linnun pois? En ehtiny. Jätkä kävi poskeen kiinni. Se oli onneks vaan semmonen varotus tokkasu -> kaks pintahaavaa, mut komeaa mustelmaa näyttää pukkaavan.
Että JEE JEE! Vie hyvää hyvyyttäsi lintusi nauttimaan kesäisestä ilmasta ni saat nokasta.. =/
Oma vika juu. Mutta on myös asia johon haluaisin tehtävän suuren muutoksen. Meinaan ihmiset ja papukaijat. Nimenomaan ihmiset, ketkä eivät linnuista niin hirveästi tiedä.
Voin kertoa sen verran, että on mahdottomuus, että ihmiset tietäiskään niinkin oudoista lemmikeistä kun papukaijat, mitään, kun kumminkaan niitä ei ole hirveästi ja niitä näkee niin harvoin esim. kaduilla ihmisten olkapäillä istumassa. Mutta toivon, että edes ne ihmiset, jotka tän mun viestin lukee ottais vaarin seuraavasta lauseesta:
*Papukaija on villieläin. Se ei ole nähtävyys, jota voi tulla alle metrin päästä pällistelemään ja tuomaan kirkuvia lapsia lähelle. Eihän sitä yleensä muksuja koirienkaan lähelle päästetä, koska ne on arvaamattomia. Ja voin kertoa, että papukaijat jos jotkin on ARVAAMATTOMIA.
Itse olen kyllä juu valinnut harvinaisen lemmikin, mutta haluan korostaa sitä, etten ole sitä hankkinut sitä varten, että voisin lesoilla: "Mullapa onki semmonen lemmikki jota monella muulla ei ole".
Että näin...
~YoOdi~