IRC-Galleria

Kävin tänään erään nimeltä mainitsemattoman ihmisen luona ja kun ahelin kotiin tuli radiosta hiukkasen osuva biisi:


Rajan ylitit
aivan liian myöhään tajusit
kylmää kiveä mun sydämeni on
suunnan kadotit
tahdon äänen hiljaa vaiensit
kulman takana jo olet huoleton
pois kun kävelit syytä kerro et
kesken jääneen leikin aiot viedä päätökseen

ei, ei se mennyt niin
toisiltamme eksyttiin
ei se mennyt niin
sä tiedät syyn, sä tiedät syyn

mitä odotit
sano vielä mitä halusit
jos tän kerran voisit olla koruton
kuka teki sen
teki susta uuden ihmisen
sysipimeä sun omatunto on
pois kun kävelet syytä kerro et
kesken jääneen leikin elän yksin uudelleen

ei, ei se mennyt niin
toisiltamme eksyttiin
ei se mennyt niin
sä tiedät syyn, sä tiedät syyn

en tunne sinua kun seisot vasten minua
ja kuulen miten kaiken menetän
ei löydy sanoja kun koettelet rajoja
mun elämän

ei, ei se mennyt niin
toisiltamme eksyttiin
ei se mennyt niin
sä tiedät syyn, sä tiedät

ei, ei se mennyt niin
toisiltamme eksyttiin
ei se mennyt niin
sä tiedät syyn, sä tiedät syyn.


Näin. Miksi en vaan voisi osata hoitaa asioitani jotenkin viisaasti? Olisi pitänyt olla selkeämpi ja suorempi, vaikka silloinkin pelotti helvetisti. Tosin nyt pelottaa enemmän ja väsyttää, kun putsailen Atriaa öisin. En osaa itse sanoa mitään fiksua, joten siteeraan taas yhtä biisiä... Öäh plöö... Oon mä kans yksi.. En voi puhua mistään ilman laulunsanoja.


Ei ole lupaa ei oikeuttakaan
Juottaa maljaa näin katkeraa.
Hei baarimikko, voitko ojentaa jotain punaista ja makeaa?

Riittää.

Piste ja hiljaisuus.

Mutta puhu sä mulle, jooko?