IRC-Galleria

Vielä nuita kerkiää syödä ennen putkitusta. :(

Meikähän ei ikinä oo heikko tai tarvii apua missään.
Kulta voisitko tehä mulle jauhelihakeittoo? Voisitko rakas hakea kaupasta kerrosjogurttia? Kultanen lämmitä mua. Tee jotain, et mun olis parempi olla!!

7+6 menossa. Viikko sitten luulin, että pääsin helpolla raskausoireiden kanssa. Luulin väärin.
Lähes kaikki ärsyttää, on kylmä, ruoka ei maistu ja on kuvottava olo.
Parasta tässä on, että olen laihtunut viimeisen viikon aikana päälle 2kg.

Tänään oli ensimmäinen neuvola. Kaikki hyvin tähän asti. H:lla oli jännitys päällä.. neuvolan jälkeen ajoi lähimpään vessaan. H:lla on paino noussu siinä missä minulla laskenut. Ensimmäisestä neuvolasta H:lla jäi hyvä fiilis. Odottaa jo seuraavaa kertaa.. Seuraavalla kerralla on ultra ja neuvolalääkäri.

Nyt istun ajokoululla koneella. Kotona kun oma kone ei päästä irc-galleriaan. Liekkö velikulta rassatessaan meijän konetta ajatellu, et siskotyttö viettää aikaa liikaa galleriassa. Kiitos neppailija!
Niin tänään on klo 12 kaksi ajotuntia ja sitten inssi. Jihaa, pääsee ajamaan rahtilaivalla.

Lauantaina saatiin kolmas antibioottikuuri pikku J:n korvatulehdukseen. Se oli kanssa laajakirjonen, vain kolmen päivän kuuri. Se kuuri loppui eilen. Tänään pikku J sai uuden antibioottikuurin. Vasen korva on parantunut, mutta oikea korva on täynnä nestettä.
Tämän päiväinen kuuri on 4.s kuuri neljään viikkoon. Putkitus jonossa ollaan.
Kahden kuukauden työharjoittelusta olin suurimman osan hoitamassa kipeää lasta kotona. Ilmankos työopimustani ei jatkettu.

Ouu jee!!
Välillä alamahaa vihloo, apua meneekö kesken. Ei sentään. Toisena hetkenä, on kova jano, raskauden takia. Ei sentään. Kolmantena hetkenä tunsin varmasti kuinka se jo potkii. Ei sentään, tais olla vaan ilmavaiva..

Olin varautunut odottamaan raskautumista pidempäänkin. H oli varma, että kyllä hänen siittiönsä pystyvät mihin vain. Hih, miehekästä ajattelua.

Sain ensimmäisen neuvola ajan 7.4 klo 8. Nyt kun muistaisin vielä tuon sittenkin, kun se on ajan kohtaista. Jänskättää. Ihan kuin en olisi ennen käynyt neuvolassa.

Pikku J on tarhassa kertonut kaikille, että hänestä tulee itozizko. J&J ovat iloisia uudesta sisaruksesta. Tietysti, kun ovat keksineet mitä voivat opettaa pienimmälle sitten.

Tästä tulikin mieleeni, että pieni poikani J 4v6kk oli eilen yläkerran tytön kanssa ulkona kaksin. "Äiti saanko hakea ****n ulos mun kaa, ku mulla ei oo muita kavereita?" J roudas stigan mäen ylös ja yhdessä laskivat alas. Kivaa oli. Paperipussissa heitin lapsille uunituoreet pullat parvekkeelta. Kiikuissa istuivat ja söivät. Juttua näilläkin tuntui riittävän, kun pieni puheen solina kävi.
Pimeän tultua tulivat sisälle, kun alkoi pimeä pelottamaan.
Edellisellä kerralla, kun olivat kaksin ulkona J tuli pimputtamaan kelloa ja sanoi U*** on jääny vauvakiikkuun jumiin tuu äkkiä auttamaan. Siellä toinen ootti apua, tuumas vaan "tämä on mun vika vaan minä oon tähän syypää". Suloista.


Tulokasta on kutsuttu solutumakkeeksi. Saa nähdä montako lempinimeä tulee matkan varrella..

Munarikasta pääsiäisen odotusta kaikille.

Kaksi viivaa = olen raskaana. Jihaa. Tätä on odotettu ja toivottu. Kiitos niille, jotka jaksaa kannustaa ja kuunnella mua. Polttomerkattu; olet korvaamaton.

Olis pitäny nukkua all day long. Kalsarikännit tiedossa illalla.

Eilen H sanoi, että kolmas saa tulla jos on tullakseen.
Sen jälkeen sitä kävi miettimään elämäänsä.. Suurin niistä oli se, että mulla ei ole ammattia.

Toisaalta ystäväni antoi asiaan hieman erilaista perspektiiviä..
Ystäväni valmistui lähihoitajaksi, niin kuin minunkin olisi pitänyt eli vuosia sitten. Nyt hän on ollut 3 ja puoli vuotta kotona hoitamassa lapsia. Töihin paluu odottaa lähiaikoina. Muttei se kuulemma olekaan niin yksinkertaista.. Oppimat tiedot ja taidot ovat kuulemma ruosteessa, jos niitä edes muistaa.

Että ehkei mulla nyt niin hoppua olekaan ton valmistumisen kanssa.

Loput asiat elämästä liittyy tulevaan raskauteen, synnytykseen ja synnytyksen jälkeiseen elämään.
Luotan siihen, että ystäväni ja kaverini tukevat minua, kun itken heille leikkaus arpeni kestävyyttä tai sitä kuinka osaan hoitaa pientä kääröä.
Kuinka sitä onkaan jo malttamaton, haluan kertoa kaikille että lapsi saa tulla jos on tullakseen ja kuin myös haluan jo tuntea vauvan liikkeet ja lähteä synnyttämään jo heti.
Kaikkea hormoonit saavatkin aikaan..!!

Nyt odotan ja toivon pikkukolmosen ilmoittavan tulostaan.
Hyvällä tuurilla saan kääröni ennen joulua!!

Ihminen vain valittaa ja valittaa.. Vaikka kaikki on hyvin.
On koti, perheellä terveyttä, ruokaa joka päivälle, ystäviä.. Ja silti vain marisetuttaa.
Onkohan kaikki liian hyvin.
Näin tänne kirjoitettaessa on varmaa, että jotain käy..
Ehkäpä isolle J:lle nousee tulevana yönä kuume tai V:n synnytyksessä sattuu jotain tai H ajaa penkkaa mennessään tallille tai tai tai..