IRC-Galleria

Paino tippuu, verenpaineet alhaiset, hemppari alhainen ja sydänäänet kummaltakin kuului. Kaikki hyvin siis, vaikkei olo olekaan kovin herkullinen. Sf mittakin on jo 17cm.

1. Millä perusteella kutsuit ihmisiä lapsesi ristiäisiin/nimiäisiin?
2. Piditkö ristiäiset kotona vai kirkossa? Ja miksi?
3. Mitkä oli kriteerit tai/ja valintaperusteet kummeiksi?


Ja miksi ihmeessä ihmisen pitää vaivata päätään moisella jo nyt?..

Äitipolilla selvisi, että odotamme identtisiä kaksosia. Pienet on kasvanu hyvin.
Hirmuisesti liikkuivat. Nähtiin neliulotteistakin kuvaa. Siitä en mitään ymmärtänyt, vaikka lääkäri sanoi; tuossa on käsi.. tms.

Seuraava rakenneultra äiti polilla on 27.6.2008.

Tiistaina saivat äitipolilla lähetteen ja tänään meille tuli jo aika.
Maanantaina päästään taas ihmettelemään kaksosia. Siistiä.

Eilen illalla H ihmetteli ääneen; kaksoset. Onko meille oikeasti tulossa kaksoset?

H lohduttautuu sillä, että onneksi autoon mahtuu ja jää vielä yksi paikka tyhjäksikin. :)

Meille tulee kaksoset!!

Sen piti olla vain vitsi, kun H sanoi, että ekalla yrittämällä pulla uuniin. Vähättelin.
Sitten H sanoi samako tuo on kerralla kaksoset rykästä. Vähättelin edelleen.
Kunnes..
Kunnes ultrakone näytti kahta tulokasta. Ultralääkäri totes vain, tässä on teille pieni yllätys; KAKSOSET!

Aika ihmeellistä ja outoa. Ihan äimänä olen edelleen.

Ihku ihanaa. Hih.

Vielä nuita kerkiää syödä ennen putkitusta. :(

Meikähän ei ikinä oo heikko tai tarvii apua missään.
Kulta voisitko tehä mulle jauhelihakeittoo? Voisitko rakas hakea kaupasta kerrosjogurttia? Kultanen lämmitä mua. Tee jotain, et mun olis parempi olla!!

7+6 menossa. Viikko sitten luulin, että pääsin helpolla raskausoireiden kanssa. Luulin väärin.
Lähes kaikki ärsyttää, on kylmä, ruoka ei maistu ja on kuvottava olo.
Parasta tässä on, että olen laihtunut viimeisen viikon aikana päälle 2kg.

Tänään oli ensimmäinen neuvola. Kaikki hyvin tähän asti. H:lla oli jännitys päällä.. neuvolan jälkeen ajoi lähimpään vessaan. H:lla on paino noussu siinä missä minulla laskenut. Ensimmäisestä neuvolasta H:lla jäi hyvä fiilis. Odottaa jo seuraavaa kertaa.. Seuraavalla kerralla on ultra ja neuvolalääkäri.

Nyt istun ajokoululla koneella. Kotona kun oma kone ei päästä irc-galleriaan. Liekkö velikulta rassatessaan meijän konetta ajatellu, et siskotyttö viettää aikaa liikaa galleriassa. Kiitos neppailija!
Niin tänään on klo 12 kaksi ajotuntia ja sitten inssi. Jihaa, pääsee ajamaan rahtilaivalla.

Lauantaina saatiin kolmas antibioottikuuri pikku J:n korvatulehdukseen. Se oli kanssa laajakirjonen, vain kolmen päivän kuuri. Se kuuri loppui eilen. Tänään pikku J sai uuden antibioottikuurin. Vasen korva on parantunut, mutta oikea korva on täynnä nestettä.
Tämän päiväinen kuuri on 4.s kuuri neljään viikkoon. Putkitus jonossa ollaan.
Kahden kuukauden työharjoittelusta olin suurimman osan hoitamassa kipeää lasta kotona. Ilmankos työopimustani ei jatkettu.

Ouu jee!!
Välillä alamahaa vihloo, apua meneekö kesken. Ei sentään. Toisena hetkenä, on kova jano, raskauden takia. Ei sentään. Kolmantena hetkenä tunsin varmasti kuinka se jo potkii. Ei sentään, tais olla vaan ilmavaiva..

Olin varautunut odottamaan raskautumista pidempäänkin. H oli varma, että kyllä hänen siittiönsä pystyvät mihin vain. Hih, miehekästä ajattelua.

Sain ensimmäisen neuvola ajan 7.4 klo 8. Nyt kun muistaisin vielä tuon sittenkin, kun se on ajan kohtaista. Jänskättää. Ihan kuin en olisi ennen käynyt neuvolassa.

Pikku J on tarhassa kertonut kaikille, että hänestä tulee itozizko. J&J ovat iloisia uudesta sisaruksesta. Tietysti, kun ovat keksineet mitä voivat opettaa pienimmälle sitten.

Tästä tulikin mieleeni, että pieni poikani J 4v6kk oli eilen yläkerran tytön kanssa ulkona kaksin. "Äiti saanko hakea ****n ulos mun kaa, ku mulla ei oo muita kavereita?" J roudas stigan mäen ylös ja yhdessä laskivat alas. Kivaa oli. Paperipussissa heitin lapsille uunituoreet pullat parvekkeelta. Kiikuissa istuivat ja söivät. Juttua näilläkin tuntui riittävän, kun pieni puheen solina kävi.
Pimeän tultua tulivat sisälle, kun alkoi pimeä pelottamaan.
Edellisellä kerralla, kun olivat kaksin ulkona J tuli pimputtamaan kelloa ja sanoi U*** on jääny vauvakiikkuun jumiin tuu äkkiä auttamaan. Siellä toinen ootti apua, tuumas vaan "tämä on mun vika vaan minä oon tähän syypää". Suloista.


Tulokasta on kutsuttu solutumakkeeksi. Saa nähdä montako lempinimeä tulee matkan varrella..

Munarikasta pääsiäisen odotusta kaikille.