IRC-Galleria

amap

amap

Will you be here forever?

Loistopäivä!Perjantai 24.04.2009 21:48

Koulussa oli tuskaa, koska flunssa pamahti päälle ja olo oli väsynyt ja paha.
Koulun jälkeen Lahteen, eli lepoa ei ollut luvassa.
Lähtiessäni kotiin bussi meni nenän edestä. Jouduin tavaroineni juoksemaan eräälle kauemmalle pysäkille ja kiitos liikennevalojen ehdin ennen bussia kyytiin, hengästyneenä ja voimattomana.
Kotona oli sähköt pois päältä ja netti ei toiminut.
Puhelimessa ehdin pahan oloni kanssa suututtaa rakkaan.
+ tuntuu etten osaa tulevaan teoriakokeeseen mitään.

Ja kiukuttaa kun huomenna on pakko olla terve ja kurkkua kivistää ja olo on väsynyt jo nyt!

Niin ja olen yksin kotona Taran kanssa, ulkona on nätti ja oikeasti ensimmäinen lämmin päivä enkä jaksa olla ulkona kuin sen verran että Tara saa liikuttua (toisinsanoen takapihalla viskomassa palloa)

Niin mun tuuria.

Match show 22.4. JokimaaTorstai 23.04.2009 16:42

Kivat olivat mätsärit, vaikka kylmä tulikin auringon laskettua. Hienoja koiria ja oli mahtavaa tavata saman rodun edustajan omistajia kuin itsellään on ja tulipa tutustuttua vieraisiinkin ihmisiin. Oli hienoa myös, että paikalla oli yksi pitkäkarvainen paimenkoira, johon pääsin tutustumaan - yhä enemmän koira tuntuu juuri siltä oikealta seuraavaksi hurtaksi ja Tara-ihanan kaveriksi.

Tara käyttäytyi tosi asiallisesti ja oli kiinnostunut, muttei yhtään hötkyillyt. Seisoi hienosti ja muutenkin esiintyi kauniisti, kunnes väsymys ja hommaan tympääntyminen lopulta veivät mielenkiinnon viimeisellä kierroksella. Palkintosijoille ei päästy, mutta PUN kuitenkin saatiin! Voitto sekin, koska tähän mennessä mätsäreistä on vain sinisiä sadellut.

Pelastus oli myös keskustelu toisen tollerin omistajan kanssa. Kerroin hänelle, etten ole Taran kanssa näyttelyissä käynyt, kun se on niin junttura, mutta tämä nainen kehui Taraa todella kauniiksi koiraksi. Sanoi, että näyttelyihin kannattaisi mennä, kun tyttö on niin hyvän näköinen. Hän myös sanoi oman mielipiteensä, ettei Tara niin raskas ole, raskaampiakin näyttelyissä nähty. Keskiraskas tolleri. Ja niinhän se vähän menee, on noita varsinaisia jyhkyjäkin ollut kehissä.
Kommentit kuitenkin lämmittivät mieltä kovasti ja valoivat itsetuntoa!

Kiitos myös Minnalle, Pilville ja Marille jotka lähtivät mukaan! Ja Nealle sekä Kapulle onnittelut BIS2 tittelistä!
Pitäs vissiin vähän treenata ja puunatakin.

Aloin kirjoittamaan pitkästä aikaa.Maanantai 20.04.2009 13:14

Pienet asiat elämässä ovat niitä, jotka saavat meidät jatkamaan.

Pienet asiat, kuten auringonpaiste keväällä. Kuten jäätelö kesähelteillä, tai ystävänpäivänkortti muistutuksena, ettei olekaan yksin. Kaikki ihmiset ansaitsevat iloa, hymyä ja onnellisuutta, eikä niiden luomiseksi aina tarvita suurta rahamäärää tai mainetta ja kunniaa.

Kun minä kuljen puron vartta ja pitkällä oksankarahkalla rikon solisevan veden pintaa, tunnen pitkästä aikaa onnellisuutta. Se ei ole suurta, ainoastaan lyhyt ja pistävä tuntemus, kuin auringonpaiste joka pitkän kaamoksen jälkeen kurkistaa lumikerroksen läpi harmaakarhun pesään. Mutta pienenkin auringonsäteen tunkeutuminen talven läpi karhun karvapeitteelle saa eläimen erittäin autuaaksi. Ja niin se saa nyt minutkin. Vuoden kestänyt kaamos on väistymässä ja ensimmäistä kertaa minusta kunnolla tuntuu, että minä selviän. Selviän uudestaan kevään kautta lämpimään, ihanaan kesään.
Vaikka kaikki tarinat eivät päätykään onnellisesti, niiden ylipääseminen ei tarkoita unohtamista.

Minä kannan sinua sydämessäni aina, eikä paikkaasi anneta koskaan kenellekään muulle. En koskaan tule rakastamaan ketään muuta niin kuin sinua, vaikka joku rinnallani vielä joskus kulkisikin. Toivon, että tiedät sen.

Teki mieli.Torstai 09.04.2009 13:11

1. Listaa asioita 10 eri ihmisille, joita haluat sanoa, mutta et tule koskaan sanomaan sitä heille.
2. Älä paljasta keitä he ovat.
3. Voitte kommentoida, mutta en saa vastata arvuutteluihinne. Nauttikaamme mahdollisista väärinkäsityksistä.


1. Pidän sinua ihanana ihmisenä, mutta jostain syystä olet alkanut omalta osaltasi ärsyttämään minua. Johtuuko se näkemyksistäsi, elämäntavastasi vai luonteestasi? Vai johtuuko se siitä, että kannan sinusta huolta, mutta sinulle on yksi ja sama hengitänkö edes. Emme ole parhaita ystäviä, liekö ystäviä ollenkaan, mutta pidän sinua silti mahtavana ihmisenä ja minulla on hauskaa kanssasi. Toivottavasti sinullakin olisi kanssani.

2. Olen alkanut luottaa sinuun ihmisenä ja ystävänä. Olet ihanan avoin ja reipas ihminen. En vieläkään ihan uskalla avautua täysin sinulle, vaikka haluaisin tehdä niin. Minä vain olen vähän tällainen, ei se sinusta johdu. Tykkään viettää aikaa kanssasi, mutta en kehtaa liikaa änkeytyä seuraan. Koulumaailmassa olet minulle korvaamaton ja toivon, että pidämme yhteyttä vielä lukion jälkeenkin. Toivon myös, että sinä uskaltaisit avautua minulle.

3. Pidin sinua ennen kummallisena ja vähän vieroksuin, mutta nyt olen ymmärtänyt, kuinka samankaltaisia olemme. Meitä yhdistävät asiat, joita emme itse näe, ellemme tarkastele pintaa syvemmältä. Olet kiehtova henkilö, ja olen todennut, että olet mainio ihminen. Toivottavasti ajattelet samalla tavalla minua kohtaan!

4. Kiehdoit minua joskus vähän syvällisemmälläkin tavalla kuin vain mahdollisena ystävänä, mutta älä huolehdi, kaikki sellainen on kuopattu jo aikaa sitten. Olen kuitenkin tajunnut, kuinka mahtava ihminen olet niin luonteeltasi kuin ajatusmaailmaltasi. Haluaisin tutustua sinuun paremmin ja toivoisin, että voisit luottamaan minuun. Ikävä kyllä emme kyllä ole kuin tuttavia koulumaailmassa ja minusta tuntuu, että olen sinulle ihminen joka vaan "ilmestyy aina jostakin".

5. Olet yksinkertaisesti tärkeintä, mitä minulla on. Hämmästelen usein, kuinka kestät kaiken pahan jota aiheutan ja kuinka jaksat olla niin rakastava aina vaan. Rakastan sinua ja toivon, että tiedät sen. Pyrin näyttämään sen jokaisella solullani. Luotan sinuun täysin ja toivon, että sinäkin luotat minuun. Ainoa mitä pelkään on, että lähdet pois kaiken paineen takia. Minä toivon, että olisimme yhdessä aina.

6. Kuulut myöskin sarjaan, joista ensin en tiennyt, mitä ajatella. Energisyytesi ja mielenkiintosi kohteet hieman saivat minut vavahtamaan, mutta nyt olet näyttänyt minulle oikeaa puoltasi. Sinusta on paljastunut mahtava persoona, jonka kanssa viettää aikaa. En kuitenkaan näe syytä uskoutua asioistani, mutta sinäkään et tee niin, joten ehkä se ei ole tehtävämme. Olet kuitenkin hauska ja sinulla on idearikkaita ajatuksia, joille ei voi kuin nauraa.

7. Päätit vihata minua jo ennen kuin edes tutustuit. Ja kun sinä päätit niin, päätin, että saat mitä tilaat. Olet lapsellinen, enkä ymmärrä, mitä ihmiset näkevät sinussa. En koe mitään mielenkiintoa tutustua sinuun, vaikka alussa olinkin avoin ja en nähnyt syytä inhota sinua, vaikka itse kuvottava olisinkin. Nyt kuitenkin olen kuullut sinusta asioita, nähnyt sinua ja todennut, että olet persoona, jollaista en voi sietää. Toivon, että kasvat aikuiseksi tai että ystäväsi jonain päivänä saisivat sinut tajuamaan, kuinka hankala persoona oikein olet. Hyvä vaan että pysymme toisistamme kaukana, en ehkä kykenisi pitämään ajatuksiani sisälläni päästessäni kinaamaan kanssasi.

8. Olen hirveän pettynyt ja surullinen meihin. Olimme ennen hyviä ystäviä, luotimme toisiimme ja tapasimme usein. Mitä me olemme nyt? Minä olen minä, sinä taas olet aivan erilainen. En tunne enää sinua. Kun katson sinua, et näytä itseltäsi. Elät aivan väärää elämää, kuulostat erilaiselta.. oliko vanha sinä vain kuori, jonka heitit pois, vai rakensitko nyt vasta naamion päällesi? Joskus raivostutat minua niin paljon, joskus taas kaipaan sinua mielettömästi ystävänä. Valmistatko koskaan minulle lupaamiasi koruja?

9. Kuinka ihminen osaakaan vieroittua vanhasta parhaasta ystävästään näin tehokkaasti? En tiedä, muistatko koskaan minua, mutta minä muistelen sinua. Hymyilen nuoruuden typeryyksille, ja naurulle, jota saimme yhdessä aikaan. Olimme parhaat ystävät monta vuotta, luotimme toisiimme, mutta sitten tiemme erosivat. Kaipaan sinua usein ja olen iloinen, että tapasimme

10. Sinä et ole henkilö, etkä edes olemassa oleva olento. Jos olisit olemassa, heittäisin sinua mädällä tomaatilla ja vannoisin myydä olemattoman sieluni vihamiehellesi. Jos olisit olemassa, tivaisin, miksi ihmeessä tuhoat kaikki ne asiat, joista innostun. Jos olisit olemassa, haluaisitko minun elävän kroonisessa masennuksessa? Senkin kurja, jos muka olet olemassa, tule alas sieltä pilven reunalta, todista se ja tappele kuin mies!

Nyt ei meinaa pää kestää.Tiistai 07.04.2009 14:25

Ensiksi päivä menee tappelun merkeissä ja tunnen, etten riitä ja olen huono.
Itkin melkein sen kokonaisen päivän.

Sitten pitkästä aikaa tunsin taas tunteen, ettei minulla ystäviä. Ei ketään kiinnosta, onko minulla hätä, ei kukaan edes huomaisi jos minulle sattuisi jotain. Vain yksi ihminen maailmassa näyttää olevan kiinnostunut elämästäni, ja hän joutuu kaiken sen taakan kantamaan yksin.
Itkin tuona pahan olon eilisenä.

Ja tänään.
Tänään minä soitin työpaikasta, jonka piti olla minulle. Työhaastattelun aikaa pyysi soittamaan. Ja tänään sain kuulla, että en saakaan paikkaa.

En kestä.
Miksi minä en riitä.
Mitä pahaa olen tehnyt.
Miksi olen näin huono.

8kk!Sunnuntai 05.04.2009 17:03

Tottakai jaan tämän ihanan asian teidän kaikkien kanssa! <3
Ei minun lapsiviha ole mihinkään kadonnut.

Heräilevät äidinvaistot?Torstai 02.04.2009 00:58

Tänään pelästyin hieman ajatusmaailmaani. Se on muuttunut. Aika radikaalisti.
Totesin sen tänään, kun rättiväsyneenä saavuin kotia kohti teoriatunnin jälkeen. Olin väsynyt ja äkäinen ja yllättäen minua vastaan tuli nainen ~kolmivuotiaan lapsensa kanssa.
Lapsi katsoi minua ja hetken ihmeteltyään levitti suuren hymyn kasvoilleen.

Ja se lapsi näytti aika söpöltä.

Nyt kun olen vakituisessa parisuhteessa, ja olen ollut siinä jo jonkin aikaa, olen alkanut miettiä asioita. Ennen lapset ovat olleet suurin kauhuni ja olen vakuuttanut, että koiranpennut ovat ainoita lapsiani. Nyt olen alkanut miettiä.. olisiko se niin kamalaa? Että olisi pieni ihminen, jonka kehitystä katsoa ja joka ei pärjäisi maailmassa ilman minua. Että pitäisin huolen, että tulevaisuudessa olisi yksi täysjärkinen penikka. Sellainen siitä lapsesta tulisi, jos minä ja rakkaamme tehtävässä hyvin onnistuisimme.

Olenko alkanut pehmetä?
Heräävätkö äidinvaistoni?
Pelotan jo itseänikin.

[Ei aihetta]Keskiviikko 01.04.2009 14:34

MITEN PÄÄSEN EROON TUOSTA PERKELEESTÄ JOKA ESTÄÄ KOMMENTOIMISEN.

Ja äh kissa oksensi matolle. Ainakin kuulosti siltä.

Plus olen ihan hukassa, mitä teen huomenna.