IRC-Galleria

Juujuu...Lauantai 26.08.2006 03:12

Nyt sitä sitten kohtapuoliin ollaan yheksäntoista... Tietokoneen kellon mukaan tällä hetkellä viiden minuutin päästä. Taas vuoden vanhempi. Mutta mitä sillä on loppujenlopuksi merkitystä? Ei sitä ikää tule kerralla vuotta, vaan se kertyy.

Ikä on vain numero. Siihen minä uskon. Vain henkisellä iällä on väliä. Harmi, ettei henkkareissa, ajokortissa ja kelakortissa ole pakollisena kenttänä kohtaa "henkinen ikä"... Olisin tässä elämässä säästyny useemmalta surulta, jos sellanen olis ollu varotuksena. Ystävät on nimittäin siitä ihmeellinen asia, että ihminen voi luulla omistavansa niitä vaikka kuinka monta, mutta vasta tärkeellä hetkellä selviää todellinen luku. Ja sillon se useesti tuntuu jo liian myöhäseltä, varsinkin jos lopputulos olikin oikeesti se, että niitä ystäviä ei ole. Siinä tilanteessa voi olo olla aika yksinäinen...

0:01... Yheksäntoista...

Ja siitä, että ikä ei ole muuta kuin numero... Vuosissa, aikaan sidottu ikä lisääntyy tasaisesti. Ei siis vuosi vuodelta vain silloin kun on synttärit tai jotain... Mutta henkinen ikä kertyy pyrähdyksissä. Ihminen kasvaa tiettyjen tapahtumien laukaistessa ajatuksia siitä, että ehkä asioissa on sittenkin useampia puolia. Että kaikki ei olekkaan niin mustavalkoista. Näkökulma muuttuu. Ja koska mä uskon tapahtumien laukaisevan ajatuksia ja ajatusten aloittavan kasvun, mä seison sataprosenttisesti sen ajatuksen takana, että pumpulista on paha ponnistaa. Mikäli elämä on liian helppoa, ei välttämättä tule koskaan ajatelleeksi, että ehkä maailma ei olekkaan niin naiivi kuin ensisilmäyksellä näyttää.

Mä uskon, että kaikki tapahtumat tukee toisiaan. Että kaikella on tarkoitus. Kaikissa tragedioissa on joku positiivinen puoli, vaikka sitä ei aina heti näekkään. En olis heti uskonu, että mun piti menettää reilu puolet kavereistani, jotta mä voisin rakentaa itelleni itsetunnon, oman elämän ja olla välillä jopa onnellinen... Mutta niin kävi. Ja siinä rytäkässä mä kasvoin enemmän kun koko siihenastisessa elämässäni varmaan ikinä. Naiivius karisi...

Mutta lähen tästä nyt kattomaan ensimmäistä Jay Lenoani yhdeksäntoistavuotiaana...

...

Etkö vielä ole jäsen?

Liity ilmaiseksi

Rekisteröityneenä käyttäjänä voisit

Lukea ja kirjoittaa kommentteja, kirjoittaa blogia ja keskustella muiden käyttäjien kanssa lukuisissa yhteisöissä.