IRC-Galleria

Hmm. Tälläistä tänä viikonloppuna tosiaan.

Perjantain otti omakseen puurojuhla, tuo suuri ja mahtava Parkanon lukion spektaakkeli, joka lähinnä tarkoittaa jos jonkinmoista juopottelua ja heikompien mollausta. Ihan kivaahan se. Vituttaa vaan, ku juho näyttää ilmeisesti paremmalta mekossa, kuin meikäpoika. : < Epistä. Ja menetinhän tuona iltana paitani ja takkini, t-paidassa kotiin, jee. <3

Eilenpä lähdettiin viemään Herra JJ:n puhelinta kohti nummijärveä. Miksi? Kukaan ei taida tietää, ehkä tylsyydellä oli osuutta asiaan. Ja tietenkin Herrojen J ja K humalatiloilla. Allekirjoittanut oli selvinpäin. Kerran niinkin. Hylkäsimme puhelimen ovelasti puuhun roikkumaan. Puhelin oli sijoitettu muoviseeen lootaan, jonka ohessa oli lappu, joka oikeutti viiden euron löytöpalkkioon, jos tuon puketin löytäjä soittaisi lapussa oleviin numeroihin (Minä, K, JJ). Odotamme innolla puhelua ensi nummen aikaan.

Tästä eksyimme jonkin sortin keski-ikäisten, humaltuneiden Nummirockin järjestäjien pikkujoulujuhlaan. Kuinka todennäköistä tämä on? Eipä kait kovin. Varsinkin edellämainitut herrat JJ ja K innostuivat pippaloista senkin verran, etteipä noita nuorukaisia meinannut kovin helposti lähtemään saada. Keski-ikäisiä naisihmisiä ja ilmaista alkoholia, sanoivat. Ilmaisesta alkoholista Matille kerrottiin vasta lähdön aikaan, se olisi voinut kiinnostaakkin, keski-ikäiset naiset kun eivät intresseihini pahemmin kuulu (anteeksi vain edellämainittuun ryhmään kuuluville lukijoille). Tutustuimme juhlissa mm. Nummirockin ilmeiseen järjestäjään (tai niin mies ainakin väitti, liekö puhunut totta, en perehtynyt asiaan sen kummemmin). Mies oli peruspohjalainen, humalainen mulkku. Mielenkiintoinen persoona siis. Kahden aikaan, mahtavien juhlien päättyessä, lähdimme sitten taas kohti kotia. Pienoisen keskustan pyörittämisen jälkeen pientä Matti-poikaa alkoi väsyttää sen verran, että hän suuntasi kohti kotia ja väsymys kaatoi pojan lähes heti sänkyyn. Kiitos ja kummarrus, prkl.