IRC-Galleria

Miksi kivität pilkkasi kivillä

Koskaan en halunnut oppia tuntemaan sinua
Antanut silloin en julkista suudelmaa

En saanut tänään sydämeni rytmistä kiinni

vaikka iloisesti sinulle taputinkin
Sirkuksesi ei ollut muita kummempi

Nyt jos rakastella saisin
Kietoa ympärillesi nyörejä

Riisuisin sinut juoksussani
Pyytäisin rakastelemaan kuin jotain toista

katso minua valossa
pimeässä peiton alla
kosketa kasvojeni piirteitä
elämän tekemiä uurteita

suutele minua silmäluomiin
suutele minua poskipäihin
maista elämäni makuja

kokeile sormillasi sormiani
piirrä ympyröitä navalleni
kierrä hiuksia niiden ympärille

kiedo kätesi ympärillesi
kuvittele minut
tunne muotoni
tunne tuoksuni

Muistatko minut lähtiessäsi?

tein tänään sadetanssin
sataisi sata sinua

ruokkisi nälkäni

Sadosta saisin tuhat siementä
ne kylväisin mustasukkaisuuden uriin

Rakkaus aaltoina ylitseni ajaa
Minä hukun mertesi syövereihin
Oman elämäni suuriin salaojiin

Taas se herra pilkkii
Nostaa pintaan viime hetkellä
Se antaa huopia, villasukat ja syöttää kalaa

Tuoksusi tuuli minusta riepotteli
Sateen huuhdellessa maskini

Tuhannen taalan kännissä
öykkäröin kotiportailla
Viereesi käperryn väsyneenä

Huominen huutaa ikkunassa
vilkutan sille varovasti

Potkin peittoni sivuun
eivät jalkani vielä jaksa toimia

Odottaa keittiössä valkoiset seinät
tänään piirrän niihin kukkia

Sukkasillani, kalsareissani
laulan, huudan ja hyppelen

Valkoista valkoiselle pensselilläni huidon
Rohkeuteni keränneenä

En odottaisi saavani nykyistä enempää,
mutta ansaitsisin paljonkin.
Sinulta, häneltä, mistä lie.
Ehkä tyydyn vähempään koska en osaa olla ilmankaan.
Rakastan sinua, rakastan häntä, meitä ja ajatusta.
Ehkä ne ei koskaan huomaa jos niille ei kerro.
Ei meistä siihen ole,
vain typerää unta.

kirjoitin sanoja sinuun,
viehkeitä, kauniita, kutkuttelevia.
Odotin niiden kai peittävän arvet,
mustelmat, haavaumat jotka katseeni sinuun polttaa.

rakastuin taas uudestaan, lupasi taivaan ja maan. <3

MINÄ EN KÄRSI MORAALISESTA KRAPULASTA, se vaihe on jo ylitetty.
Olen ilkeä ja minulla on hauskaa, kuka sitä kieltää tai alkaa saarnaamaan.
Ei se osaa eikä se ymmärrä. Katsoisin sen peiliin enkä takuulla hymyilisi,
Minäkin itkisin.
Olen aina humalassa, niin on helpompi juhlia, kiva on myös tanssia jos ei olisi niin humalassa.
Olen niin humalassa koska ystävänikin on ja minä pidän puoleni.
Emmehän me tahdo ilman jäädä, mitä siitäkin seuraisi, suuri masennus kausi?
Minä keimailen, olen julma ja käytän hyväksi, minä olen nainen ja te olette viholliseni.
Vaikka useimmiten sokeasti rakastankin.
Näen outoja unia, koska olin eilen aamulla humalassa, stressaan ja olen väsynyt.
viisi tuntia frendejäkään ei varmaan asiaa auta.
Välillä olen autiolla saarella taistellen Jackie Chanin kanssa eloonjäämisestä ja viimeisistä tarvikkeista, joka sinänsä oli outoa sillä hän teki lähtöä, ei vain tahtonut minun elävän. Seuraavaksi kiipeän kuuhun ja totean ettei se ole taivaalla, se on vain suuri vuoren järkäle johon valo oudosti heijastuu. sitten taas olenkin gangsteri perheen 7 lapsen hoitaja, veljen tyttöystävä, miehelläni on pieni tappeleva hiiri joka lyö minua nenään. palataan tietenkin usein toistuvaan univaiheeseen jossa poliisit etsivät minua ja tukeni turvani punaisenristin hippi ilmiantaa minut, mutta poliisisedät ovatkin oikeastaan oikein mukavia ja kaikki olikin vain väärinymmärrystä, vaikkakin varastin kaupasta ruokaa.

Vakavasti asiaa harkittuani totean että humalassa olo on erittäin hyödyllistä, ei ainoastaan hetken huvin kannalta, myös arkielämäni on paljon mielenkiintoisempi, koska useat aamut herään sekaisin unen ja valvemaailman väliltä. Hirveätä se silloin on kun näkee niitä monen miljoonan lottovoitto unia.

täydellisempi ja parempi kuin toinen minä
se tuijottaa minua sängyn alta ja sylkee hävyttömiä sanoja suustaan
kutittelee jalkojani, kiusaa jatkuvasti
se härnää ja pyrkii pintaan
sanoakseen sinulle sen minkä ansaitset kuulla
mutta minä olen täydellisempi ja parempi