IRC-Galleria

halla

halla

dreams in black and white

surkeamatoTiistai 17.01.2006 02:17

kadotin eilen sanakirjani shawiniganissa. joku perseesta oleva pikkukyla tuolla jossain saatanan kuusessa. mahdollinen palautus tuntematon. se on jossain saatanan seurakuntakeskuksessa jotka haisevat kaikki ihan samalta ja niissa on kaikissa yhta huono tuuletus. kyseessa ei ollut mikaan katolinen saarna (johon sellaiseenkin osallistuin taalla <3), vaan afs:n joku turha vuosipalaveri.

koulunkaynti onnistuu hyvin ilman sanakirjaa ja arkipaiva viela paremmin, mutta geografian (vittu, maantiedon) projekti pitaisi palauttaa torstaina ja en ole aloittanutkaan sita. pitaisi tehda myos journalismin artikkeli(MIKA ORKL SE ON jossa tutkitaan mita missa milloin artikkelissa tapahtuu ?!)systeemi ja historiankoe huomenna sanakirjatta ja prkl ja mantsankoekin olis viela ja siita nyt ainakin pitais repaista hyva numero tai petan kaikki ja opettajan ja itseni varsinkin niin. !

ja ranskanopettaja oli hirvean kilttina mulle sen sanakirjan kanssa. onneksi. olin niin alyttoman idiootti ja olen ja olen ja olen ja olen ja se antaa mulle lisaaikaa mun narratiivisen testin kanssa jonka saan tehda kotona kun se on lisaksi jotain muuta jonka takia sen voi tehda kotona. romaanin kanssa en saa lisaaikaa, silla minulla olisi ollut aikaa jo kaksi kuukautta. olen lukenut 50 sivua. siina on 300 sivua. luen yksi sivu varttiin -vauhdilla. se on mielenkiintoinen, mutta siina kaytetaan jotain vitun norfolkinbretagnenslangia ja en alya kuin sanan per sivu. perkele, mina en ole ikina lahdossa kaymaan île santa madeleinella ja ma ihan tasan tarkkaan en halua lukea mitaan semmoista slangia jota jo nailla vitun québecoiseilla on vaikeuksia lukea etta bien entendu oletettavasti haistatan paskat sille opettajalle, vaikka se antaa mulle aina lisaaikaa ja ei pakota mua tekemaan oraalitestia (suullista niin).

ei siina viela tarpeeksi. mina en havita tavaroitani. olen havittanyt elaissani kahdet avaimet ja en ainuttakaan lompakkoa. en jata tavaroitani vaariin paikkoihin ja olen yleensa tarkka kaikesta tuollaisesta. HAVITIN LOMPAKKONI. ei mitaan aavistusta, missa se on. tiedan ostaneeni myslipatukan torstaina tuntien jalkeen koulun automaatista ja kasitelleeni kolikoitani joiden on pakko olla ollut lompakossa, mutta perjantaina ruokatunnilla minulla ei ollut lompakkoa, kun olin unohtanut ottaa mehua mukaan ja olisin halunnut ostaa kokiksen. perjantaina illalla luulin, etta olin unohtanut lompakkoni kaappiini kouluun, mutta ei. se ei ollut siella tana aamuna ! pengoin sen kolmeen kertaan aamulla ja kahteen kertaan iltapaivalla ja ei mitaan. nyt olen sotkenut huoneeni viiteen kertaan paivalla ja kiroillut ja potkinut seinaa niin etta host-isani pakeni keittioon. tekisi mieli itkea mutta olen niin vihainen etten osaa.

kaiken hyvan lisaksi rehkin tanaan liikaa liikuntatunnilla. punnersin ja juoksin niin lujaa kuin jaksoin kymmenen minuutin ajan ja vaansin pitkia askelia painojen kanssa ja tein triptyykkeja (jotain joka liittyy joihinkin niskan luona oleviin lihaksiin, mutta minulla ei ole mitaan muistikuvaa siita, mitka nuo lihakset ovat suomeksi) ja vatsalihaksia ja selkalihaksia ja hypin hyppynarulla ja olin tehokkaampi kuin kukaan muu. taalla kaikki vain laiskottelevat. olin niin kipea iltapaivalla, etta portaiden kiipeaminen ylakertaan oli todella tuskaista.

oon niin vitun jumissakipeena mita voi olla jo muutenkin. cooper olisi perjantaina ja menkat ja kaikki paska ja aaaaah ma kuolen kun koskee selkaan ja rutisen joka puolelta ja varsinkin selasta ja koskee niskaan ja nyyh.

ja host-aiti sanoi piirtamaani afrikkaa hevoseksi. hevoseksi !! mun sadan prosentin art plastiquen taidoilla piirsin hevosta muistuttavan afrikan! kaikki muut, paitsi host-vanhempani alysivat, mika se on. okei, en tapa mantsan-journalisminopettajaa, se sentaan alysi, mika se on! ja se on niin paras etta se antaa mulle siita tyosta ihan satavarmasti sata prosenttia ihan vaan sen takia etta sen mielesta on kiva puhua mun kanssa. ei siina, minakin kylla tykkaan puhua sen kanssa. varmaan ainoa kiva jonka kanssa on kivempi puhua.

en varmaan ikina ole kayttanyt nain paljoa kirosanoja missaan entryssa. taalla on helppo kiroilla, kun ei tarvitse noloilla jalkeenpain. minahan olen sivistynyt (ja niin edelleen).

ja napoleon-kirja suomeksi on kohta loppu ja perkele.!

tiedanLauantai 14.01.2006 04:32

ettei saa tuijottaa
jokaista vastaantulijaa
tiedan
saattaa se olla hankalaa

niissa kaikissa virheita
tietyt ilmeet ja eleita
jotka selvästi sua muistuttaa

sua muistuttaa

itseLauantai 14.01.2006 03:06

en koskaan uskalla puhua muista kuin sahkojohdoista

eka paiva loman jalkeenTiistai 10.01.2006 22:27

Oli shokki tulla kouluun. Ehka positiivisella tavallakin, joulu on tehnyt hyvaa naille ihmisille, minulle myos. Suhtaudun paljon rennommin ihmisiin, jotka hyppivat kaulaan ja antavat niita ianikuisia, turhia poskipusuja.

Kavin tanaan ekonomiantunnilla harvinaisen mielenkiintoista keskustelua eri kansallisuusten eroista - miesten eroista. Mina pidin kovasti saksalaisten puolta, keskustelukumppanini oli venalaisten puolella ja ekonomianopettaja itki karvaita kyynelia, kun en sanonut kanadalaisia poikia seksikkaiksi.

Sama ekonomianopettaja meinasi liittaa minut tipukokoelmaansa.

Varjasin hiukset perjantaina violeteiksi. Niiden oli tarkoitus tulla ruskeiksi, mutta ovat nyt kirkkaanvioletit. En kasita syyta, mutta kasitan sen, etta on parasta valtella rehtoria jonkun aikaa. Nain hanet jo yhden kerran ja han nauroi minulle, mutta luulen, etta han nauroi vain siksi, koska han nyt nauraa joka tapauksessa aina kun nauraa minut.

Ilmeisesti sita ei silti pida ottaa loukkaavasti. Ilmeisesti naita ihmisten tapoja ei yleensa kannata ottaa loukkaavasti. Etsin kai aina turhaan pahinta. Rehtorini kuulemma pitaa minusta valtavasti ja ekonomianopettajani oli soittanut nelja kertaa sille inhottavalle naiselle, kun oli kuullut, etta minut saatetaan lennattaa taalta kotiin.

Se on kiva seta (mikaan seta, joku kolmikymppinen), mutta se nelja kertaa puhelimessa kuulostaa oudolle sen jalkeen, kun minulle vihjailtiin sen olevan yksinhuoltaja aika merkitsevaan savyyn. Naa ihmiset vois jattaa noiden hommien ajattelemisen vahan vahemmalle, musta nimittain tuli hetkessa vainoharhainen. Ainakin sen jalkeen, kun se aija lappasi katensa mun lantiolle hatistellessaan ihmisia luokasta pois ja kutsuessaan minua pieneksi parsakaalikseen :::D Repesin kieltamatta aika lujaa, mutta niin tekivat muutkin.

Toisaalta tykkaan naista violeteista hiuksista. Saa ihmisilta hassuja katseita ja kaikki tulevat puhumaan ja ihastelemaan sita MITEN MINA OLEN USKALTANUTKAAN. Daa?

bono @ rolling stones (marraskuun numero?)Perjantai 06.01.2006 23:40

my father encouraged us
not to dram:

to dream was
to be disappointed.

huomioKeskiviikko 04.01.2006 04:45

mun pitaa kai lopettaa taa humalassa koneella vajoilu.

miks pirussa galleriaan ei oo viela keksitty alkometria tai jotain vastaavaa? loytyy jo paivakirja ja kuvagalleria ja yhteisotkin, ennen sita jaakaappia voisi olla nyt alkometrin vuoro ?

en oikein tykkaa tasta, kun punaviini ei vaikuta mitenkaan mun fysiikkaan, ts kirjoitan ihan virheettomasti, mut ajattelen sitakin sumeammin.

oon ehka kirjoittanut typerimpia asioita kaikille ihmisille, mutta kaikki johtuu alkoholista, ei minusta.

anteeksi punaviinini puolesta.

(taa on hyvaa kun tata ei ota kohtuudella)

http://www.cowboysfringants.com/media/etoiles.html taakin versio on aika loistava, mut kummaa, et se radioeditti toimii kans ihan pirun hyvin. rakastan tata bandia

bonne annéeMaanantai 02.01.2006 07:56

Sitten vaihtui vuosi ja sain silla kellonlyomalla maran suukon samalta pojalta (miehelta?), jonka silmille heitin viitta minuuttia aiemmin kourallisen jaista lunta. Nolotti.
Olen tottumassa siihen, etten nae enaa uusiksi ketaan, josta rupean hetkellisesti pitamaan. Se ei ole lainkaan niin tuskallista kuin luulisi, vapauttavaa vain.

Kivaa uutta vuotta, paljon poskipusuja ja pysykaa samoina mita olette olleet samalla keraten jotain uutta, niin kuin taalla pain sanotaan.

(Ma luulen, etta multa se ei onnistu. Kaikki muuttuu tan vuoden mukana. Kaikki muuttuu koko ajan ja mina ihan eniten. Jos olisin tuntenut itseni nelja kuukautta sitten, olisin inhonnut itseani.)
ja jos lastenteko ulkoistettaisiin kiinaan, jokaiselle parille pitaisi olla 2,3 lasta. yhden lapsen tekemiseen tarvitaan yksi nainen ja yhdeksan kuukautta. jos lapsenteossa olisikin yhdeksan naista, se selkeasti tarkoittaisi vain yhta kuukautta. kaksi lasta syntyisi siis kuukaudessa, jos mukana olisi kahdeksantoista naista, ja se tasmallinen 0,3 syntyisi kahdenkymmenenneljan naisen voimin!

musta vois tulla isona manageri.

Charles de GaullePerjantai 23.12.2005 03:45

How can you govern a nation which has 246 kinds of cheese?



olisi uskottavampi ranskaksi, mutten jaksa ruveta vaantamaan.

heiPerjantai 23.12.2005 02:13

olen salla ja en kai halua enaa kuin miellyttaa ihmisia