IRC-Galleria

kadotin eilen sanakirjani shawiniganissa. joku perseesta oleva pikkukyla tuolla jossain saatanan kuusessa. mahdollinen palautus tuntematon. se on jossain saatanan seurakuntakeskuksessa jotka haisevat kaikki ihan samalta ja niissa on kaikissa yhta huono tuuletus. kyseessa ei ollut mikaan katolinen saarna (johon sellaiseenkin osallistuin taalla <3), vaan afs:n joku turha vuosipalaveri.

koulunkaynti onnistuu hyvin ilman sanakirjaa ja arkipaiva viela paremmin, mutta geografian (vittu, maantiedon) projekti pitaisi palauttaa torstaina ja en ole aloittanutkaan sita. pitaisi tehda myos journalismin artikkeli(MIKA ORKL SE ON jossa tutkitaan mita missa milloin artikkelissa tapahtuu ?!)systeemi ja historiankoe huomenna sanakirjatta ja prkl ja mantsankoekin olis viela ja siita nyt ainakin pitais repaista hyva numero tai petan kaikki ja opettajan ja itseni varsinkin niin. !

ja ranskanopettaja oli hirvean kilttina mulle sen sanakirjan kanssa. onneksi. olin niin alyttoman idiootti ja olen ja olen ja olen ja olen ja se antaa mulle lisaaikaa mun narratiivisen testin kanssa jonka saan tehda kotona kun se on lisaksi jotain muuta jonka takia sen voi tehda kotona. romaanin kanssa en saa lisaaikaa, silla minulla olisi ollut aikaa jo kaksi kuukautta. olen lukenut 50 sivua. siina on 300 sivua. luen yksi sivu varttiin -vauhdilla. se on mielenkiintoinen, mutta siina kaytetaan jotain vitun norfolkinbretagnenslangia ja en alya kuin sanan per sivu. perkele, mina en ole ikina lahdossa kaymaan île santa madeleinella ja ma ihan tasan tarkkaan en halua lukea mitaan semmoista slangia jota jo nailla vitun québecoiseilla on vaikeuksia lukea etta bien entendu oletettavasti haistatan paskat sille opettajalle, vaikka se antaa mulle aina lisaaikaa ja ei pakota mua tekemaan oraalitestia (suullista niin).

ei siina viela tarpeeksi. mina en havita tavaroitani. olen havittanyt elaissani kahdet avaimet ja en ainuttakaan lompakkoa. en jata tavaroitani vaariin paikkoihin ja olen yleensa tarkka kaikesta tuollaisesta. HAVITIN LOMPAKKONI. ei mitaan aavistusta, missa se on. tiedan ostaneeni myslipatukan torstaina tuntien jalkeen koulun automaatista ja kasitelleeni kolikoitani joiden on pakko olla ollut lompakossa, mutta perjantaina ruokatunnilla minulla ei ollut lompakkoa, kun olin unohtanut ottaa mehua mukaan ja olisin halunnut ostaa kokiksen. perjantaina illalla luulin, etta olin unohtanut lompakkoni kaappiini kouluun, mutta ei. se ei ollut siella tana aamuna ! pengoin sen kolmeen kertaan aamulla ja kahteen kertaan iltapaivalla ja ei mitaan. nyt olen sotkenut huoneeni viiteen kertaan paivalla ja kiroillut ja potkinut seinaa niin etta host-isani pakeni keittioon. tekisi mieli itkea mutta olen niin vihainen etten osaa.

kaiken hyvan lisaksi rehkin tanaan liikaa liikuntatunnilla. punnersin ja juoksin niin lujaa kuin jaksoin kymmenen minuutin ajan ja vaansin pitkia askelia painojen kanssa ja tein triptyykkeja (jotain joka liittyy joihinkin niskan luona oleviin lihaksiin, mutta minulla ei ole mitaan muistikuvaa siita, mitka nuo lihakset ovat suomeksi) ja vatsalihaksia ja selkalihaksia ja hypin hyppynarulla ja olin tehokkaampi kuin kukaan muu. taalla kaikki vain laiskottelevat. olin niin kipea iltapaivalla, etta portaiden kiipeaminen ylakertaan oli todella tuskaista.

oon niin vitun jumissakipeena mita voi olla jo muutenkin. cooper olisi perjantaina ja menkat ja kaikki paska ja aaaaah ma kuolen kun koskee selkaan ja rutisen joka puolelta ja varsinkin selasta ja koskee niskaan ja nyyh.

ja host-aiti sanoi piirtamaani afrikkaa hevoseksi. hevoseksi !! mun sadan prosentin art plastiquen taidoilla piirsin hevosta muistuttavan afrikan! kaikki muut, paitsi host-vanhempani alysivat, mika se on. okei, en tapa mantsan-journalisminopettajaa, se sentaan alysi, mika se on! ja se on niin paras etta se antaa mulle siita tyosta ihan satavarmasti sata prosenttia ihan vaan sen takia etta sen mielesta on kiva puhua mun kanssa. ei siina, minakin kylla tykkaan puhua sen kanssa. varmaan ainoa kiva jonka kanssa on kivempi puhua.

en varmaan ikina ole kayttanyt nain paljoa kirosanoja missaan entryssa. taalla on helppo kiroilla, kun ei tarvitse noloilla jalkeenpain. minahan olen sivistynyt (ja niin edelleen).

ja napoleon-kirja suomeksi on kohta loppu ja perkele.!