IRC-Galleria

Vasassa sosionomikokeet.. Pitkät oli, pääsin vasta neljän jälkeen lähtemään, kun en ollut superkiireinen ja jouduin aika loppupähän psykologin haastatteluissa.. ja sitten ne alkoolla joskus puolen välin jälkeen vielä about ½ tuntia myöhässä... Mutta selvittiin!

Ja aamun kirjallisessa osiossa oli miljoona pikkutehtävää, joista vähintään puolet vaikutti (tai olikin) jotain psykologsia testejä (mm. nämä niin ihanat musteläiskä-testit :)). Niin ja ne kesti jostain puoli ysistä melki puoleen kahteentoista ja siinä oli yksi 5min. tauko.
Sit oli pari ryhmätehtävää ja lopuksi se psykologin haastattelu.

Koulu oli ihan jees, vaikka vähän ankeen näkönen, kaipais vähän väriä seiniiin ja lattiaan ja kaappeihin ja... :D Mutta tuonne olis kuiteskin kiva päästä. Nyt vain odotelllaan heinäkuuta ja tuloksia! :)

Olipas eilen pitkästä aikaa niin tosi hauska ilta. Piti sit lähtee hurjille paikallisille festareille, vaikka ei siellä (mua) ikinä mitään oo...

Vähän oli aamuyöllä jalat kipeet ja alko olla kylmäkin, kun käveli kotio, mutta ei se mitään. Ilta (ja yö) oli hauska, kiitos siitä (erityisesti) Sarille ja parille nuorelle miehelle :) Tuli nähtyy myös hyvä Dingon keikka... Melkeen ehti unohtaa, että millanen käpykylä tää kuitenkin on... Voi ku sitä jo tietäis mistä ittensä syksyllä löytää..

Niin ja hei vähä hienoo! Täällä paistaa aurinko, mutta Münchenissä sataa vettä! :) Hyvä ajotus lomalle!

Kaksi yötä lomaan on.. :D

Oon ollut torstaii-illasta asti lasten kanssa yksin kotona. Eilen illalla oli toki Felixin vanhemmat auttelemassa, ei tarvinnut kokkailla ja sillee...

Aamulla sitten heräsin seittemän maissa itkuhälyttimestä kuuluviin lasten äänin. (Quirinin huoneessa on itkuhälytin, ku se ei pääse vielä kiipeen pinnasängystään ite pois) Olin ottanut sen tänne alas, kun Quirin oli vähä kipeenä ja aattelin, että jos sille tulee yöllä jotain. Noo, olin jo illalla sanonut, että ennen kahdeksaa on turha odottaa aamupalaa. (Lapset herää aina sairaan aikasin ja herättää sit vanhemmat.) No, kun ääniä alkoi kulua, niin ajattelin varmaan ääneenkin, että ei, ei vielä. Sitten kun se itkuhälytin kuuluu kai toistekin päin, niin huiikasin vaan , että nukkukaa vielä vähän. Kesti sit useemman sekunnin ennenkuin tajusin, että sanoin sen suomeksi ja eihän ne muksut sitä ymmärrä. Sit huikkasin vielä saksaksi, mutta pian piti mennä ennen puoli kasia kattomaan mitä ne siellä touhaa... Yritin sitten vielä nukkua, mutta ei siitä tullut mitään ja niin vaan istutiin kahdeksan maissa syömässä aamupalaa :D

Meillä oli tänään ruokana pihvejä, joissa oli päällä pari pekonisiivua ja jotain yrtin lehtiä, enää muista mikä sen nimi oli. Felix oli niin ylpeä niistä, kun se on just ostanut sellasen koneen, jolla se saa leikattua ohuen ohuita leikkeleitä kaikista maakaroista ja metvursteista yms. Kun oltiin jo hyvän aikaa syöty ja lautasella oli enää yksi ylimääränen pihvi (ja se oli siinä Quirinin vieressä), antoi se isälleen varmaan parhaan palautteen mitä pihveistä voi saada: Onko toi kuoluut lepakko?

Siis oikeesti, siitä riitti naurua koko loppuruokailun ajaksi. Felix tekee hienoja pihvejä ja sit poika tulee ja sanoo, että onko tuo kuollut lepakko! :D Niin, oieestihan se kyllä olikin kuollut lepakko, ei vaan kerrottu lapsille, kun aateltiin, että nille ei kelpaa lepakot ruoaksi.. ;D

Ja luulipa Quirin iltapäivällä koiraa pandaksi. :D Poika näki, kun joku ulkoilutti musta-valkoista koiraa (vähän niinkuin lehmänkirjava oli, oli sellasia isoja laikkuja), ja sanoi sitten mulle, että onpa tuolla hassun näköinen pandakarhu :D Kun sanoin, että ei, se on kuule ihan vaan kokira, niin se meinas, että höh, mä ihan luulin sitä pandaksi :)

Hauska tuo poika :)

Olin tänään iltapäivällä Quirinin kanssa leikkikentällä. Siellä oli sit semmonen iso puinen juna, jossa oli pari vaunuu ja sit veturi. Kun Quirin pääsi "ajamaan" junaa, halusi se ensin ajaa Amerikkaan. SItten seuraava kohde oli Suomi!

H:Wo fahren wir jetzt hin?
Q:Nach Finnland.
H:Nach Finnland?
Q: Ja. Du fahrst gern nach Finnland, oder?
H: Ja, dass mache ich gern.
Q:Ich möchte mit dir nach Finnland fahren!
H:Echt? Aber magst du nicht mehr Papa und Mama und Lilli und Valentin sehen.
Q:Nein, ich fahre lieber mit dir.
H:Bist du sicher?
Q:Ja. Und ich kann später allein nach Hause fahren.
H:Aber du kannst nich allein nach Hause fahren, du bist zu klein.
Q:Nein. Oder Mama kann mich auch abholen, wann ich mag zuruck nach Hause fahren!

Joo, on se viisas poika. Haluaa siis mun kanssa Suomeen, ja voi vaikka tulla yksin takas kotia. Kun sanoin, että se on liian pieni, että ei voi yksin tulla, sanoi se, että äiti tulee sitten hakemaan! Niin juuri :) Pieni ei varmaan vielä oikein käsitä miten kaukana se Suomi onkaan!


Mutta tasan viikon päästä mun pitäis olla jo vähintään juna-asemalla, luultavasti jo matkalal kotiin! :)

Joo, en ois IKINÄ uskonut, että joku saamarin Teräsbetoni pääsee Euroviisufinaaliin. Luulin, että nyt käy Suomelle taas tosi köpelösti, jo ihan senkin takia, kun lauletaan Suomeksi niin kukaan, ei kukaan (ei edes Unkarilaiset, vaikka sukulaiskieltä puhuvatkin) ymmärrä hölkäsen pöläystä. Mutta niin vaan saa lukea netistä, että Teräsbetonia veikkaillaan jopa kärkikahinoihin. HUI! HAuska katsoa nyt Euroviisuaj täältä Saksasta käsin. Täytyy myöntää, että tykkään kyllä enemmän Saksan kin Suomen kappaleesta :) Illalla, tai oikeestaan yöllä, nähdään sitten miten käy! :)

Raindrops on roses and whiskers on kittens
Bright copper kettles and warm woolen mittens
Brown paper packages tied up with strings
These are a few of my favorite things

Cream colored ponies and crisp apple streudels
Doorbells and sleigh bells and schnitzel with noodles
Wild geese that fly with the moon on their wings
These are a few of my favorite things

Girls in white dresses with blue satin sashes
Snowflakes that stay on my nose and eyelashes
Silver white winters that melt into springs
These are a few of my favorite things

When the dog bites
When the bee stings
When I'm feeling sad
I simply remember my favorite things
And then I don't feel so bad


Sitten sama kappale suomeksi..

Kissojen viikset ja kasteiset kukat, kupari pannut ja viirukkaat sukat,
ystävän kirjeen kun postissa saa, mikä voi olla sen mukavampaa.

Ruskean ponin kun selässä laukkaan, tai jos saan omenapiirakan maukkaan,
kun säästöporsaaseen lantteja saa, mikä voi olla sen mukavampaa.

Jos saan haavan, taikka kaadun, tai jos itkettää,
niin jotakin mukavaa ajattelen, ja ankeus pois se jää.

Niin tuohan on Soud of Musicista, ihana leffa! <3
OLiskin elämä noin helppoo kuin tuossa viimesessä säkeessä...