IRC-Galleria

Täällä sitä nyt sitten nökötetään. Enkä tunne oloani kovin kotoisaksi. Patterit eivät toimi kunnolla, joten kurkku on ihan käheänä ja näpit niin jäässä hyvä kun näppiksellä pysyvät. Ei verhoja ikkunoissa, ei mattoja lattialla, suurin osa elämästä pakattuna pahvilaatikkoihin ja kaikki hukassa. Pitäisi purkaa ja lajitella ja hyllyttää, mutta työ imee niin kuiviin että tänään kotiin päästyäni painuin suoraan neljän tunnin päikkäreille.

Seinät on sentään hienosti maalatut! Olkkari on vihreä ja makkari sininen. Mutta seinät tuntuvat olevan paperista, sillä kaikki kuuluu niiden läpi. Etenkin rappukäytävästä. Ja tänään huomasin että naapurissa asuu joku eläkeläismummo. Äsken soi ovikello, mutten uskaltanut avata. Jos se on vaikka tv-lupatarkastaja. Huomenna pitää mennä kuuraamaan vanha kämppä lattiasta kattoon, kiinnostus vähintään 100. Siihen meneekin sitten viikon ainut vapaapäivä.

Tulispa ne veronpalautukset jo pian että pääsis ostelemaan uusia juttuja tänne, ja onneksi ens viikolla on jopa kolmen vapaapäivän putki, sillon ehtii ehkä saamaan jotain kodin tuntua tähän kolkkouteen.

Ah ja voih mikä tragedia! Perheen toisen osapuolen kone sai ilmeisesti muutossa vähän hittiä, eikä suostu toimimaan. Olemme yhden koneen loukussa toistaiseksi. Tämä ei tiedä hyvää.