IRC-Galleria

Eilen oli erilainen itsenäisyyspäivä kuin koskaan aiemmin. Oon ollut virallisessa lipunnostossa hoilaamassa Maamme-laulua, mutta varmasti useammin kotona sängyssä vetämässä sikeitä. Tällä kertaa itsenäisyyspäivää vietettiin Marian sairaalassa.
Avokki oli onnistunut toikkaroimaan eilen ja kaatunut liukkaalla, ja sitähän piti lähteä viemään kuvauksiin. Joka askeleella kuului "Auts!" tai epämääräistä kiroilua. Arviolta 10e maksanut taksi oli kuulema liian tyyris. Fine, mun jalka on ihan kunnossa.

Marias päivystyksessä oli vain 30 potilasta jonossa ennen meitä, mutta kävikin tuuri. Murtumaepäilyt hoidettiin eri tilassa, ja sinne ei ollut jonoa juuri lainkaan. Pahus, olin juuri bongannu lehtipinkasta Menaisten numeron, jossa oli iso juttu naisten orgasmivaikeuksista, mutta en kehdannut pölliä sitä kun oli kuitenkin julkinen sairaala. Mehiläisestä olisin kyllä anastanut sen vailla omatuntoa.

Kun selvisi, että jalassa ruhjeistaan huolimatta ei ollut kuin korkeintaan pintamurtuma, potilas saanut saikkua viikon loppuun saakka, oli tunnelma kepeä ja suunnattiin testaamaan Larun paikallinen Casa Mare. Ikävä kyllä en vieläkään päässyt maistamaan hyvää paistettua tonnikalaa, vaikka toi olikin jätetty sisältä raa'aksi. Ja nyt pieni omantunnonsoimaus että menin taas syömään kalaa.

Toivottavasti tolla yhdellä soimaa omatunto nyt vähän reippaammin.