IRC-Galleria

Ville Wahlbeck kirjoitti blogissaan pokerinpelaajan raasta arjesta. Pitkistä illoista, kesäpäivistä koneella istuen, sosiaalisen elämän kuolemisesta ja fyysisestä rappeutumisesta. Wahlbeckin sanojen tausta iskikin minuun kovemmin ja arvaamattomammalla tavalla kuin olisin ikinä uskonut.

Voitokas pokeri. Tuntuu hyvältä, pankkitili näyttää plussaa ja kavereille voi kerskua taas uusista seikkailuistaan ja kuinka joku peli tai taso on taas beatattu. Vastapainona pokerin huonot puolet, jotka tietenkin jäävät voittavan pelaamisen varjoon; sosiaalisen elämän kuihtuminen, ainoat ystäväsi joita tapaat ovat pokeriporukkaasi. Keskustelu kääntyy viimeistään ensimmäisen kaljan jälkeen pokeriin, jollei siitä jo heti alkuun puhuttu. Kehittävä ajattelu? Kyllähän eilisen kädet ja mahdolliset kertoimien mukaiset maksut ovat mielessä koko ajan. Siis aina (tiedätte kyllä). Vuorokausirytmi on epäinhimillinen. Kasinolla loppuu pelit neljältä ja sen jälkeen kotiin avaamaan koneet, jotta saisi vielä ihan vähän pelata. Kuitenkin pokerin huonoimpana puolena pidän rahan tajun sumentumista

NL1000, pre-flop raise 40, flop raise 100, turn call 400, river all-in 600 jne. Suomalaisten keskipalkka liikkuu jossain 1500e ja 2000e välillä, siis pokeritermein n. 1,7K. 1,7K voi hävitä tai voittaa hyvin parilla hiiren klikkauksella, ei tunnu pahalta, eihän? Siis keskimääräisen kuukausipalkan häviäminen muutamassa sekunnissa. Kuukausipalkka, siis palkka kuukauden työstä. Kuukaudessa on neljä viikkoa ja työviikko on 40 tuntia, joten 4x40h= 160 tuntia työtä, jota suurin osa vihaa, tai tekisi ainakin jotain muuta mielummin. Samaan aikaan Suomen pokeri-nuoriso istuu kotonaan koneella ja näpyttelee iskän kuukausipalkkaa menemään tai tulemaan. Rahan taju, täysin tuntematon termi pokerinisteille.

Pokerista on tullut liian hallitseva voima elämässäni. Rahan liikkuminen suuntaan ja toiseen. Rahamäärän jota minulla ei ole varaa hävitä tai voittaakaan. Toivon etten voittaisi, koska jos voitan, pidän itseäni taas parempana ja väistämätön kaiken häviäminen lähestyy nopeammin. Aina on joku, joka on sinua parempi ja mitä luultavimmin tällaisia pelaajia on enemmänkin kuin yksi. Pelaajia, joiden iho on harmaa, nuoruusvuosien urheilijataustasta ei ole mitään jäljellä ja jotka olivat viimeksi onnellisia lapsena. Ei sillä niin väliä, he pelaavat voitokasta pokeria...


-PaulDeNiro-